Pasta vs Riisi

[Jaaggo]

niin minuakin kiinnostais tuo että kannattaako noissa viljatuotteissa katsoa sitä protsku määrää, pastoissa, hiutaleissa, leivissä tms..?

eilen juuri katseli pastapusseja kaupassa ja niiden tuoteselosteita, niin ainakin kaurapastassa oli enemmän protskuu kuin ruispastassa? Mutta itse oon ymmärtänyt että ruispasta on suositeltavampaa, onko näin?

kannattaisiko siis kiinnittää enemmän huomiota rasvan & sokerin määrään?

Ja tarkennukseksi en ole diettaaja ;).

.
Parasta dieettaus ruokaa ehdottomasti on riisi ja mitä tummempaa ja täysjyväisempää se on, niin sitä parempaa. Mutta massa kaudella ei niin väliä vetääkö pastaa, riisiä vai perunaa, kun kaloreita kuiteski saatava. Riisi on pidempää ja hitaampaa kuin pasta ja peruna, joten se soveltuu parhaiten diettailuun. Mutta ei se niin pilkulleen ole, jos ei mihinkään kisoihin ole menossa. Itse aloitin pastalla ja perunalla, sitten siirryin perusriisiin ja lopulta täysjyväriisiin. Tällöin kalorit putoaa ja silti voi syödä yhtä paljon. Tämä siis vinkki dieettaajalle. Sinuna katsoisin vain riisistä ja pastasta niiden kaloriarvot, sillä hiilareita on suht samanverran ja protskujakin vain nimeksi. Proteiini arvot sitten katsotaan kun on kyseessä kana, kalkkuna, liha tai kala. Ja mitä tulee eri pastoihin, niin suosittelen niissä kaurapastaa, koska rukiin saa parhaiten ja kevyiten kunnon oululaisen ruisviipaleista. Kysy ihmees lisää jos joku jäi epäselväksi:D

 

[astro]

Riisi on pidempää ja hitaampaa kuin pasta ja peruna

Kyllä pasta on hitaampaa. Johtuiskohan siitä että tulee nieltyä isompia palasia kun taas riisi on valmiiksi jo aika pientä.

 

[Jason82]

Kyllä pasta on hitaampaa. Johtuiskohan siitä että tulee nieltyä isompia palasia kun taas riisi on valmiiksi jo aika pientä.

Tuo johtuu pääosin mm. pastan korkeasta amyloosipitoisuudesta ja amyloosin interaktioista gluteenin kanssa. Amyloosi "vastustaa" gelatinisaatiota ja näin ollen amyloosirikkaat viljatuotteet eivät täysin, jos ollenkaan, gelatinoidu keitettäessä, jolla sitten on omat vaikutuksensa hiilihydraattien ja elintarvikkeen rakenteeseen ja sitä kautta myös GI-arvoon. Pitkäjyväisessä riisissä(erit. tummat) amyloosipitoisuus tosin on 23-26% - variaatiota tosin löytyy parin tuhannen riisilajikkeen verran. Sou, riisi, vai pasta, pääosin pasta, mutta riippuen mistä riisistä, tai pastasta, puhutaan.

 

[sumutin123]

Tuo johtuu pääosin mm. pastan korkeasta amyloosipitoisuudesta ja amyloosin interaktioista gluteenin kanssa. Amyloosi "vastustaa" gelatinisaatiota ja näin ollen amyloosirikkaat viljatuotteet eivät täysin, jos ollenkaan, gelatinoidu keitettäessä, jolla sitten on omat vaikutuksensa hiilihydraattien ja elintarvikkeen rakenteeseen ja sitä kautta myös GI-arvoon. Pitkäjyväisessä riisissä(erit. tummat) amyloosipitoisuus tosin on 23-26% - variaatiota tosin löytyy parin tuhannen riisilajikkeen verran. Sou, riisi, vai pasta, pääosin pasta, mutta riippuen mistä riisistä, tai pastasta, puhutaan.

Tämäkään tyyppi ei mitään tiedä. On vain laittanut hienoja sanoja peräkkäin. No vitsi, vitsi. Kyllä sä vähän tiedät. Voisitko vähän sivistää muitakin; kertoa sanojesi merkitystä yms? Thanks!

 

[Jason82]

Tämäkään tyyppi ei mitään tiedä. On vain laittanut hienoja sanoja peräkkäin. No vitsi, vitsi. Kyllä sä vähän tiedät. Voisitko vähän sivistää muitakin; kertoa sanojesi merkitystä yms? Thanks!

Buah.. :D Kysy ihmeessä, jos joku juuri joku tietty termi ei auennut, niin koitetaan avata sitä, taikka jos haluat kaiken kattavaa vastausta, niin googletetaan se sulle.. ;)
Mutta anyway, kertaus on opintojen äiti, joten…
Tuohon elintarvikkeen rakenteen vaikutukseen mm. glykemiaindeksiin, voitaisiin mainita muutama yleinen seikka. Lista ei sitten ole kaiken kattava, mutta muutamia keskeisiä tekijöitä edellisen postauksen pohjalta selventäen:

Tärkkelyksen gelatinisoitumisella tarkoitetaan liisteröitymistä kuumennettaessa. Karkeasti sanottuna, mitä vähemmän tuo elintarvikematriisi siis ”turpoaa” ruoanvalmistuksen aikana, sitä hitaammin sen rakenne vapautuu ruoansulatuksessa. Pitkä ruoan kypsennys lisää gelatinisaatiota. Myös tärkkelyksen rakenne vaikuttaa glykemiaindeksiin – haaraketjuisen amylopektiinin gelatinisoituen nopeammin, kuin suoraketjuinen amyloosi. Ja mikäli nää käsitteet oli ne, jotka tuottivat ymmärtämisongelmia, googlettamalla hiilarien rakenteelliset erot selvinnevät.

Myös solukalvot ja kuoret vaikuttavat matriisin pilkkoutumista, esimerkiksi palkokasvien taikka siementen mainittujen solukkojen toimien hidasteena entsyymitoiminnalle. Myös mainittu pitkä kypsennysaika pehmentää ja rikkoo näitä solukalvoja ja tukirakenteita.

Rakenteeltaan huokoisten tuotteiden, esimerkiksi huokoisten leipien, glykemiaindeksi on suurempi kuin tiiviin pastan, vaikka raaka-aine olisi sama. Tärkkelyksen rakennekin vaikuttaa. Haaraketjuinen amylopektiini gelatinisoituu helpommin ja on helpommin entsyymien pilkottavissa kuin suoraketjuinen amyloosi.

Myös partikkelikoko vaikuttaa GI:iin, prosessoitu, hienoksi jauhettu, pienen partikkelijakauman omaava jauho, tai elintarvike, omaa korkeamman GI:n.

Viskositeetilla on oma vaikutuksensa – mm. liukoisen, hyytelöityvän kuidun, tai lisätyn hydrokolloidin(lisäaine) kasvattaen viskositeettia huimasti.

Yleisesti, rakenteeltaan huokoisemman matriisin omaavat tuotteet, kuten huokoiset leivät, omaavat korkeamman GI:n kuin tiiviimmän rakenteen omaava, mainittu pasta. Tai basmatiriisi, jossa taas eräänä keskeisenä määräävänä tekijänä on tuo mainittu suuri amyloosi-
amylopektiinisuhde.
:kippis1:

 

[Jaaggo]

Siihen kuitenkin varmaan yhdytte, että onhan riisi ja kana sellasta bodarin ruokaa, että alta pois

 

[astro]

Myös partikkelikoko vaikuttaa GI:iin, prosessoitu, hienoksi jauhettu, pienen partikkelijakauman omaava jauho, tai elintarvike, omaa korkeamman GI:n.

Tuota mä vähän arvailin. Ilmeisesti vaikuttavia tekijöitä on vielä runsaasti ton lisäks, kiitos informatiivisesta postauksesta.

Pasta vs. riisi vastakkainasettelu on aika merkityksetön puhtaasti fysiologisesti. GI:t ja muut ehkä mahdollisesti marginaalisesti kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat sen verran lähellä toisiaan että ihan sama kumpaa syö.

 

[Joze86]

Pasta ehdottomasti!

 

[VelttoV]

Tummaa pastaa menee. Kun tulee sitä kuitua aika hyvin mukana.

 

[Kuli]

Perinteinen pastahan on durum vehnää se että se imeytyy hitaasti johtuu sen olomuodosta.Kovapintainen ja liukas vatsassa joudutaan tekeen töitä että saadan kalorit irti.
Eli kun keität sen niin noudata keitto ohjeita al`dente tä on tärkeintä pastan valmistuksessa.Älä missään tapauksessa tee mitään mössöä!!