Originally posted by JJokke
Mun mielestä oikealla asenteella tehty musa voi olla hyvää musiikkityylistä riippumatta. Oikeestaan kaikki musa mistä se asenne puuttuu on sitten paskaa. Yksi juttu mikä pilaa ton asenteen on liika kaupallisuus, mutta tämä ei tarkoita sitä, että paljon myyvät levyt on aina paskoja.
Täällä jengi dissaa suomiräppiä aika paljon, ja suurin osa suomiräpistä on munkin mielestä aika säälittävää paskaa. Pikku G(se suomalainen pikkuräppäri) on aika naurettava, mutta eikai ton ikäsen tekemää musiikkia voi aikuiset kovin tosissaan ottaakaan. Pikkuskidit on varmaan ihan fiiliksissä tosta musasta eikä se mua haittaa. Mun mielestä hyvääkin suomiräppiä on olemassa esim. Kehäkettu ja Setä Koponen, jotka ei luule olevansa amerikkalaisia ghettoneekereitä vaan tekevät biisejä joissa on vitun hyvää läppää(jos siitä tykkää).
Ja toi amerikkalainen räppi on vähän eri asia. Ymmärrän hyvin ettei monet siitä tykkää ja USA:ssakin tehdään paljon kaupallista paskaa. Jos South Centralissa kasvanut USA:lainen naapuri, joka on 12-vuotiaana tappanut porukkaa jengisodissa uhoaa jotain, on se vähän eri asia kuin suomalainen wannabe-pelle joka ei ole koskaan edes lyönyt muita kuin pikkubroidiaan. Enkä tarkoita, että on jotenkin hienoa tappaa jengiä, mutta jos elää jossain ghetossa ja tekee biisejä jotka liittyvät omaan elämään, niin on ihan ymmärrettävää etteivät ne ole mitään rakkauslauluja.
Huonointa musaa on siis kaikki munaton(=asenteeton) ylikaupallinen paska. Esim. suomalaiset iskelmät, kaikki vitun sarah o`connorit ja muut teennäiset rahat-pois-teineiltä-huorat(ja vinkuvat backstreetboys homot ym. pellet), kaupallinen ja munaton R&B ja hiphop, ylipaskat kolmen soinnun hevi bändit kuten suomalainen Lordi ym. ym.