Kuten itse sanoit kasvukeskuksissa on sen verran ammattilaisia, ei sinne tarvita vepareita pyörimään.............
No, 2011 tehdyn selvityksen mukaan esimerkiksi Helsingissä pelastuslaitoksen kokonaismenoista vaivaiset 1,8% oli sopimuspalokuntien menoja. Jos Helsingissä on vakinaista operatiiviseen työhön osallistuvaa henkilöstöä hieman päälle 500, ja sopimuspalokuntalaisia myös liki 500, joista n. 140 savusukelluskelpoista, niin ei voida sanoa että vpk-toiminta olis mitenkään kallista. Sopimuspalokunnista luopumalla säästetyllä rahalla ei saataisi kuitenkaan lisättyä vakinaisia resursseja riittävästi.
"Sopimuskorvausten määräytyminen palokunnalle on Helsingissä määritelty täysin omalla tavalla. Tämä tapa on
taulukoitu palokuntasopimuksen liitteeseen 3. Liitettä tarkastellaan vuosittain. Korvaus rakentuu peruskorvauksesta,
savusukellusyksikön asettamisesta, savusukeltajien määrästä, tukiperusyksiköiden määrästä, reserviperusyksiköiden
määrästä, raskaiden tukiyksiköiden määrästä, kevyt tukiyksiköiden määrästä, kalustohankintarahasta, valistussuoritteista,
kiinteistökorvauksesta ja kaupungin tonttikorvausosuudesta."
Tästä on selvästi myös luettavissa että hyödynnettävyyden perusteella maksetaan sopimuskorvaukset. Eli ei makseta ylimääräistä niihin palokuntiin joissa niitä savusukeltajia on vähän.
Täytyy muistaa että ammattipalokunnan tehtävä tällaisella alueella, jossa vpk:t ovat tukipalokuntia, on hoitaa ns. ensi-isku ja pelastava työ. Miksi ammattipalokunta pitäisi sitoa pitkäksi aikaa tehtävälle jälkisammutukseen, -raivaukseen, -vartiointiin tai vastaavaan, kun kustannustehokkaasti saadaan aktiivinen porukka tekemään se jälkityö? Tällöin ammattipalokunta on nopeammin valmiudessa osallistumaan sille määrättyihin tehtäviin, jolloin ei heikennetä alueen pelastusvalmiutta suotta.
Aina se raha on jostakin pois.
360 miljoonaa näytti olevan pelastustoimen kustannus ja siitä 66 miljoonaa vepareihin. Mitä sillä 66 miljoonalla saa...
66 miljoonalla saa mm sen:
-että jokaisessa Suomen kunnassa on jonkinlainen palokunta
-perusturvallisuus säilyy n. 2400000 ihmisellä, joiden turvallisuus on riippuvainen vapaaehtoisen palokuntajärjestelmän olemassaolosta.
-sopimuspalokunnat vastaavat n. 400 kunnassa pääosin yksin pelastustoimen kiireellisten palvelujen tuottamisesta. Tällaisissa kunnissa asuu n. 47 % maamme asukkaista ja kyseiset kunnat edustavat 95 % maamme kokonaispinta-alasta.
Jos sama raha käytettäisiin pelkästään vakinaisiin, ei resursseja saataisi lisättyä läheskään tarpeeksi paikkaamaan sopimuspalokuntien (n.14-15 tuhatta henkilöä) puuttetta.
Pienille paikkakunnille on jo nyt vaikeaa saada houkuteltua koulut käynyttä palomiestä hommiin, tuo raha ei muuttaisi tilannetta.