Sanotaan nyt tähän tälläinen oma kokemus että harva pokeriammattilainen tajuaa sitä mitä se pitkä se pitkä juoksu onnen suhteen voi oikeasti olla. Tietysti löytyy oikeasti hyviä pelaajia, mutta myös niitä keillä se hyvä runi on vaan jatkunut pari vuotta putkeen, Itse pelasin pokeria opiskeluaikoina 4 vuotta joilla rahoitin omat opiskeluni/ryyppäämiseni ja vedin isompaa kuukausipalkkaa kuin monet normiduunarit. Itselläni tyhjästä luotu +20k euron rolli kääntyi lähes nollaan kun onni päätti kääntää selkänsä. Eli hävisin käytännössä kaiken. Pelattua tuli tuona tappion aikoina noin puoli miljoonaa pokerikättä, mutta onnen vaikutuksen voi kuvata vaikka yksinkertaisesti niin, että olisin lyönyt 200 kolikon heitosta joka kerta pari sataa euroa klaavalle, ja olisin hävinnyt noista 200:sta heitoista 185. Jos onni olisi mennyt toiseen suuntaan pankkitili näyttäisi nykyään helposti kuusinumeroisi lukemia. Vituttihan tuo aikansa, ja olihan tuo varmaan yksi niistä pääsyistä miksi onnistuin vajoamaan masennukseen. Nyt alkaa taas tajuamaan, ettei niillä rahoilla olisi loppuelämää elänyt kuitenkaan ja parempi kun tuli lopetettua koko homma ja keskityttyä opiskeluun.
