Palkkasi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja black
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 PALKKASI? – ANSIOTASOT, URAT JA TODELLISET PALKANVERTAILUT SUOMESSA 💥

Meta description: Keskustelua palkoista: eri alojen ansiot, urakehitys, lisät, kokemukset ja avoin vertailu nimettömästi ja rehellisesti.


Paras tapahan on kilpailuttaa itsensä ja kun on toinen työpaikka "taskussa" lompsia pomon pakeille kertomaan suunnitelemastasi työpaikan vaihdosta. Jos olet arvokas firmalle yleensä tulee vastatarjous ja voila palkkaa lisää tai muita etuja/vastuuta mitä nyt haluatkin.

Ei nyt ehkä kuitenkaa se paras tapa, enemmin kannattaa koittaa tuota viimeiseksi. Jos joku omastakin tiimistä noin tekisi niin aika monttu auki tässä varmaan olisi. Kertoo aika paljon työpaikasta ja työntekijöstä. Suomessa myös piirit ovat todella pienet alasta riippumatta, jolloin tuollainen tarjousten hakeminen ei myös välttämättä pitkässä juoksussa kannata.
 
En usko että kukaan on korvaamaton vaikka haluaisikin olla, hankalan luonteen omaava saa lähtöpassit vaikka miten pirun hyvä olisi. Dr. House tuskin menee läpi tosielämässä.

EDIT: Toki kuvailemasi tilanne auttaa, mutta tuskin pelastaa jos kauhean hankalaksi ryhtyy. Oma yritys on paras tapa saada suuret tulot, vieraalla työskentelyssä on se etu että voi ainakin lomailla ja sairastaa ajallaan.

Kyllä "Dr. Housesta" on tosielämän merkkejä yliopistomaailmassa. Eräs nimeltä sanomaton akatemiaprofessori leikkii omalla hiekkalaatikollaan ja pistää kaikki kärsimään kustannuksellaan. Pienenä erona Dr. Houseen on se, että tämä rohvessori on huomattavasti suurempi kokovartalok***ä kuin fiktiivinen kollegansa. :D

Henkilökohtaista kokemusta henkilöstä ei ole, mutta sanotaanko lähellä ollaan.
 
Täällä osa porukasta tuntuu olettavan, että työntekijän pitäisi olla jotenkin uskollinen työnantajalle tai vastaavaa. Ei sitä uskollisuutta yleensä todellisuudessa ole olemassa suuntaan eikä toiseen. Työntekijä käy töissä, koska saa siitä rahaa ja työnantaja maksaa palkkaa, koska työntekijä tekee firmalle sen verran arvokasta työtä. Ei siinä ole mitään väärää, jos työntekijä katselee ympärilleen ja kyselee parempia tarjouksia. Kyllä sen työnantajan luulisi ymmärtävän, että jos kaveri toisessa firmassa saa 500 euroa enemmän samasta hommasta, niin eihän sen ole mitään järkeä tehdä sitä hommaa halvemmalla. Jos työpanos on työnantajan mielestä niin arvokas, niin sitten tarjoaa sen 500 euroa enemmän ja pitää työntekijän itsellään. Ei tuollaisesssa tilanteessa työnantajan pidä loukkaantua, työntekijä ajattelee omaa etuaan ja niin pitääkin.

Olisi aika ahdistavaa olla töissä työpaikassa, jossa pomoja pitäisi miellyttää ja näyttää olevansa uskollinen työntekijä. Enkä tarkoita, että pitäisi olla epäkohtelias ja vaatia älyttömyyksiä, mutta nuoleskelemaan ei aleta. Kyllä palkankorotuksista pitää pystyä puhumaan ilman että pomo ottaa itseensä. Jos ei onnistu, niin pomo on väärissä tehtävissä. :david:
 
Olisi aika ahdistavaa olla töissä työpaikassa, jossa pomoja pitäisi miellyttää ja näyttää olevansa uskollinen työntekijä. Enkä tarkoita, että pitäisi olla epäkohtelias ja vaatia älyttömyyksiä, mutta nuoleskelemaan ei aleta. Kyllä palkankorotuksista pitää pystyä puhumaan ilman että pomo ottaa itseensä. Jos ei onnistu, niin pomo on väärissä tehtävissä. :david:

Toisaalta on kiva olla töissä työpaikassa, jossa tuntuu että sinua arvostetaan ja jossa haluaa olla, vaikka muualta saattaisi saada jonkun pennin enemmän. Nuoleskella ei tarvitse, mutta itse pyrin hakeutumaan sellaiseen taloon jolle tekee mieli olla edes jonkin verran uskollinen.
 
Ihmisen korvaamattomuudessa / korvattavuudessa on varmaan aika iso ero siitä riippuen, minkä kokoisessa firmassa on töissä. Suuressa organisaatiossa vastuu usein jakautuu ja samantyyppisiä hommia tekee monta eri ihmistä, kun taas pienessä firmassa joku voi oikeasti olla aika "korvaamaton".

Näin on ainakin pakko uskoa, kun on töissä tällasessa alle 10 hengen puljussa ja palkankorotus kiiltää silmissä :)
Niin kai, mutta esim. täällä tekee yksi heppu laskutuksellaan liikevaihtoa keskimäärin 250ke/vuosi, josta voittoa on se 40%. Jos itse on töissä päälle kolmella tonnilla kuussa, en näe palkasta keskustelemista kohtuuttomana.

Ei tosiaan ollut kyse myyntialan duunista, voisin kuvitella että niistä joka toinen kuvittelee olevansa korvaamaton :)
 
Ei tosiaan ollut kyse myyntialan duunista, voisin kuvitella että niistä joka toinen kuvittelee olevansa korvaamaton :)
Myyntialalla tuo ei todellakaan ole todellisuutta. Hyvä myyjä myy mitä tahansa jos ei ole liian teknistä.

Pikemminkin tuotekehityksessä tai vastaavassa voi porukka kuvitella olevansa korvaamaton jos ei välttämättä löydy edes lomatuuraajia.
 
Täällä osa porukasta tuntuu olettavan, että työntekijän pitäisi olla jotenkin uskollinen työnantajalle tai vastaavaa. Ei sitä uskollisuutta yleensä todellisuudessa ole olemassa suuntaan eikä toiseen. Työntekijä käy töissä, koska saa siitä rahaa ja työnantaja maksaa palkkaa, koska työntekijä tekee firmalle sen verran arvokasta työtä. Ei siinä ole mitään väärää, jos työntekijä katselee ympärilleen ja kyselee parempia tarjouksia. Kyllä sen työnantajan luulisi ymmärtävän, että jos kaveri toisessa firmassa saa 500 euroa enemmän samasta hommasta, niin eihän sen ole mitään järkeä tehdä sitä hommaa halvemmalla. Jos työpanos on työnantajan mielestä niin arvokas, niin sitten tarjoaa sen 500 euroa enemmän ja pitää työntekijän itsellään. Ei tuollaisesssa tilanteessa työnantajan pidä loukkaantua, työntekijä ajattelee omaa etuaan ja niin pitääkin.

Olisi aika ahdistavaa olla töissä työpaikassa, jossa pomoja pitäisi miellyttää ja näyttää olevansa uskollinen työntekijä. Enkä tarkoita, että pitäisi olla epäkohtelias ja vaatia älyttömyyksiä, mutta nuoleskelemaan ei aleta. Kyllä palkankorotuksista pitää pystyä puhumaan ilman että pomo ottaa itseensä. Jos ei onnistu, niin pomo on väärissä tehtävissä. :david:

Loistavaa tekstiä. Eipä juuri lisättävää! Työntajat ostaa työntekijältä sen vapaa-ajasta tietyn ajan. Eikä työntekijän tarvi tämän jälkeen ajatella työasioita pätkääkään. Ja tosiaan, jos naapuri tarjoaa enemmän liksaa, paremmat edut, paremman näköset työkaveri tai mitä tahansa parempaa, niin työntekijä voi ihan vapaasti vaihtaa maisemaa.

Ja jos puhutaan lojaalisuudesta, pitää sen sitten toimia molempiin suuntiin...eli varmaan 90% tapauksista täysin toiveajattelua.
 
No meikä taitaa sitten olla vähemmistönä. Olen aika lojaali nykyiselle työnantajalle ja koen että se toimii toisinpäinkin. Tarvittaessa voisin ottaa vaikka palkanalennuksen jos taloustilanne sen vaatii. Tässä 6 kk sisään olen skipannut kaksi työtarjousta koska koen että täällä arvostus on kohdallaan ja työ on mukavaa. Palkkaa en ole pyytänyt lisää. Toisaalta tiedän että duunini ei lopu ihan äkkiä ja tilanteen täytyy olla todella paha jotta kenkää tulisi. Lomaa saan joustavasti, lasten sairastumisia ei tarvi jännittää koska voin tarvittaessa olla kotona jne, eli jostoa löytyy.
 
No meikä taitaa sitten olla vähemmistönä. Olen aika lojaali nykyiselle työnantajalle ja koen että se toimii toisinpäinkin. Tarvittaessa voisin ottaa vaikka palkanalennuksen jos taloustilanne sen vaatii. Tässä 6 kk sisään olen skipannut kaksi työtarjousta koska koen että täällä arvostus on kohdallaan ja työ on mukavaa. Palkkaa en ole pyytänyt lisää. Toisaalta tiedän että duunini ei lopu ihan äkkiä ja tilanteen täytyy olla todella paha jotta kenkää tulisi. Lomaa saan joustavasti, lasten sairastumisia ei tarvi jännittää koska voin tarvittaessa olla kotona jne, eli jostoa löytyy.

Bingo! Tässä on se mentaliteetti mikä tänäpäivän puuttuu 98% porukasta. Etenkin semmosta tulee vastaan jatkuvasti että vaaditaan lisää, mutta ite ei olla sen eteen mitään valmiit tekemään. Ja tässä sitten unohtuu kaikki hyvät jutut mitä työnantaja työntekijälle antaa. Vituttaa ylikaiken kaikki superaktiiviset ay mulkut. Saatana keskittyis olennaiseen ni ois itelläkin tuhat kertaa parempi olla. :curs:
 
No meikä taitaa sitten olla vähemmistönä. Olen aika lojaali nykyiselle työnantajalle ja koen että se toimii toisinpäinkin. Tarvittaessa voisin ottaa vaikka palkanalennuksen jos taloustilanne sen vaatii. Tässä 6 kk sisään olen skipannut kaksi työtarjousta koska koen että täällä arvostus on kohdallaan ja työ on mukavaa. Palkkaa en ole pyytänyt lisää. Toisaalta tiedän että duunini ei lopu ihan äkkiä ja tilanteen täytyy olla todella paha jotta kenkää tulisi. Lomaa saan joustavasti, lasten sairastumisia ei tarvi jännittää koska voin tarvittaessa olla kotona jne, eli jostoa löytyy.
Totta kai palkan lisäksi muutkin edut ja työilmapiiri yms. vaikuttavat siihen kokonaistyytyväisyyteen työpaikasta. Ei se palkka ole ainoa asia, jolla on työpaikkaa valitessa merkitystä. Mutta ei palkalla, eduilla, työilmapiirillä jne. ole sinänsä mitään tekemistä lojaalisuuden kanssa. Noista erotettu lojaalisuus on silkkaa typeryyttä. Jos edut on samat ja toisessa paikassa parempi palkka, niin miksi jäädä siihen huonompipalkkaiseen paikkaan?

Itse pidän aika lailla itsestäänselvyytenä noita joustavia loma-aikoja ja työaikoja, lasten hoitamista kotona, etätyömahdollisuuksia, jne. Meidän alalla se on ihan normaali käytäntö, ei se aikaansaa mitään lojaalisuudentunteita työnantajaa kohtaan. Yleensähän suurin syy samassa työpaikassa pysymiseen vuodesta toiseen on henkinen laiskuus ja muutospelko. On vaan niin paljon helpompaa pysyä siinä samassa työpaikassa, vaikka ei kauhean hyvää palkkaa saisikaan. Ei tarvitse tutustua uuteen työympäristöön ja uusiin ihmisiin ja miettiä, että osaankohan minä näitä uusia hommia vai en. Ja työnantaja kyllä tietää sen, että ei ne ihmiset kovin helpolla lähde firmaa vaihtamaan, joten ei tarvitse mitään huippuliksoja välttämättä maksaa. Kyllä siitä hyvän työntekijän lähdöstä on yleensä työnantajallekin kohtuullisen suuri vaiva ja kustannus, joten eivät he halua ihmisten vaihtavan firmaa. Niinpä sitä palkkaa saatetaan hyvinkin olla halukkaita nostamaan siiän vaiheessa, kun kaveri miettii uutta työpaikkaa.

Päivänselvää on se, että se oma palkkaa nousee paremmin, jos niitä palkankorotuksia itse perustellusti kysyy aina silloin tällöin. Ei se pomo siitä asiasta keskustelemisesta suutu, jos on yhtään tehtäviensä tasalla. Tuskin kovin montaa niin kieroutunutta pomoa löytyy, että antaa enemmän palkankorotuksia niille, jotka eivät itse asiaa ota puheeksi.
 
Totta kai palkan lisäksi muutkin edut ja työilmapiiri yms. vaikuttavat siihen kokonaistyytyväisyyteen työpaikasta. Ei se palkka ole ainoa asia, jolla on työpaikkaa valitessa merkitystä. Mutta ei palkalla, eduilla, työilmapiirillä jne. ole sinänsä mitään tekemistä lojaalisuuden kanssa. Noista erotettu lojaalisuus on silkkaa typeryyttä. Jos edut on samat ja toisessa paikassa parempi palkka, niin miksi jäädä siihen huonompipalkkaiseen paikkaan?

Itse pidän aika lailla itsestäänselvyytenä noita joustavia loma-aikoja ja työaikoja, lasten hoitamista kotona, etätyömahdollisuuksia, jne. Meidän alalla se on ihan normaali käytäntö, ei se aikaansaa mitään lojaalisuudentunteita työnantajaa kohtaan. Yleensähän suurin syy samassa työpaikassa pysymiseen vuodesta toiseen on henkinen laiskuus ja muutospelko. On vaan niin paljon helpompaa pysyä siinä samassa työpaikassa, vaikka ei kauhean hyvää palkkaa saisikaan. Ei tarvitse tutustua uuteen työympäristöön ja uusiin ihmisiin ja miettiä, että osaankohan minä näitä uusia hommia vai en. Ja työnantaja kyllä tietää sen, että ei ne ihmiset kovin helpolla lähde firmaa vaihtamaan, joten ei tarvitse mitään huippuliksoja välttämättä maksaa. Kyllä siitä hyvän työntekijän lähdöstä on yleensä työnantajallekin kohtuullisen suuri vaiva ja kustannus, joten eivät he halua ihmisten vaihtavan firmaa. Niinpä sitä palkkaa saatetaan hyvinkin olla halukkaita nostamaan siiän vaiheessa, kun kaveri miettii uutta työpaikkaa.

Päivänselvää on se, että se oma palkkaa nousee paremmin, jos niitä palkankorotuksia itse perustellusti kysyy aina silloin tällöin. Ei se pomo siitä asiasta keskustelemisesta suutu, jos on yhtään tehtäviensä tasalla. Tuskin kovin montaa niin kieroutunutta pomoa löytyy, että antaa enemmän palkankorotuksia niille, jotka eivät itse asiaa ota puheeksi.

No kerroppa mikä sitten on sitä lojaaliutta? Ainakin tekstin perusteella otat aika paljon itsestäänselvyytenä. Ihan hienoa jos jossain homma toimii noin mutta suurin osa ihmisistä taitaa elää ihan toisessa todellisuudessa. Olihan minun listassa vielä sekin ettei kenkää tule ihan pikku notkahduksista, sekin pitää varmaan ottaa itsestäänselvyytenä? Jos palkka on sopiva, työnantaja hyvä, työtehtävät mukavat ja ennenkaikkea ilmapiiri hyvä niin ainakaan itse en katso olevan mitään tarvetta työpaikan vaihtoon pelkästään sen takia että liksaa saisi muutaman satkun lisää. Pahimmillaan homma menee siihen että huomaat olevasi jonkun kokovartalokyrvän leivissä, jatkuvat YT:t päällä.

Mikä tekee lojaaliuden. Ainakin itse arvostan sitä että nykyinen työpaikka otti tietoisen riskin (oonistuneen) palkatessaan minut. Työajalla ja työnantajan kustannuksella olen myös saanut kouluttaa itseäni. Palkankorotuksiini on suhtauduttu myönteisesti. Minuun luotetaan ja päätöksiäni tuetaan. Edellä mainitut (itsestäänselvät?) joustot työajoissa ja lomissa. Omasta mielestäni minulla on syytä olla lojaali ja haluankin olla, koska viihdyn työssäni.
 
No kerroppa mikä sitten on sitä lojaaliutta? Ainakin tekstin perusteella otat aika paljon itsestäänselvyytenä. Ihan hienoa jos jossain homma toimii noin mutta suurin osa ihmisistä taitaa elää ihan toisessa todellisuudessa. Olihan minun listassa vielä sekin ettei kenkää tule ihan pikku notkahduksista, sekin pitää varmaan ottaa itsestäänselvyytenä? Jos palkka on sopiva, työnantaja hyvä, työtehtävät mukavat ja ennenkaikkea ilmapiiri hyvä niin ainakaan itse en katso olevan mitään tarvetta työpaikan vaihtoon pelkästään sen takia että liksaa saisi muutaman satkun lisää. Pahimmillaan homma menee siihen että huomaat olevasi jonkun kokovartalokyrvän leivissä, jatkuvat YT:t päällä.

Mikä tekee lojaaliuden. Ainakin itse arvostan sitä että nykyinen työpaikka otti tietoisen riskin (oonistuneen) palkatessaan minut. Työajalla ja työnantajan kustannuksella olen myös saanut kouluttaa itseäni. Palkankorotuksiini on suhtauduttu myönteisesti. Minuun luotetaan ja päätöksiäni tuetaan. Edellä mainitut (itsestäänselvät?) joustot työajoissa ja lomissa. Omasta mielestäni minulla on syytä olla lojaali ja haluankin olla, koska viihdyn työssäni.

Hienoa puhetta taasen! :thumbs: Kyllähän tässä tosin monilla tulee ääni muuttumaan kellossa kun tuota mahdollista lamaa pukkaa. Kun se oma duuni ei enään välttämättä olekaan itsetäänselvyys, niin pysyy sitten järkikädessä senkin suhteen mitä ollaan työnantajalta vaatimassa...
 
Päivänselvää on se, että se oma palkkaa nousee paremmin, jos niitä palkankorotuksia itse perustellusti kysyy aina silloin tällöin. Ei se pomo siitä asiasta keskustelemisesta suutu, jos on yhtään tehtäviensä tasalla. Tuskin kovin montaa niin kieroutunutta pomoa löytyy, että antaa enemmän palkankorotuksia niille, jotka eivät itse asiaa ota puheeksi.

Olen eräässä monikansallisessa it-alan firmassa töissä ja meidän osastopomo on ihan suoraan sanonut porukalle, että kokemuksen tai taidon karttuminen ei ole mikään syy palkankorotukselle. Käytännössä ainoa mahdollisuus saada lisää liksaa on vaihtaa toimea tai työpaikkaa.
 
Päiväkännejä vetäessä on ihan pakko vastata tämmöseen jos vaikka tulis vielä parempi mieli :D Oiskohan nykynen keskikuukausiansio jotain 20 000€ luokkaa. Netto :P



:david:


(voisko olla mitään juntiNpaa kun vastata kännissä tämmöseen threadiin :P)
 
No kerroppa mikä sitten on sitä lojaaliutta? Ainakin tekstin perusteella otat aika paljon itsestäänselvyytenä. Ihan hienoa jos jossain homma toimii noin mutta suurin osa ihmisistä taitaa elää ihan toisessa todellisuudessa. Olihan minun listassa vielä sekin ettei kenkää tule ihan pikku notkahduksista, sekin pitää varmaan ottaa itsestäänselvyytenä? Jos palkka on sopiva, työnantaja hyvä, työtehtävät mukavat ja ennenkaikkea ilmapiiri hyvä niin ainakaan itse en katso olevan mitään tarvetta työpaikan vaihtoon pelkästään sen takia että liksaa saisi muutaman satkun lisää. Pahimmillaan homma menee siihen että huomaat olevasi jonkun kokovartalokyrvän leivissä, jatkuvat YT:t päällä.

Mikä tekee lojaaliuden. Ainakin itse arvostan sitä että nykyinen työpaikka otti tietoisen riskin (oonistuneen) palkatessaan minut. Työajalla ja työnantajan kustannuksella olen myös saanut kouluttaa itseäni. Palkankorotuksiini on suhtauduttu myönteisesti. Minuun luotetaan ja päätöksiäni tuetaan. Edellä mainitut (itsestäänselvät?) joustot työajoissa ja lomissa. Omasta mielestäni minulla on syytä olla lojaali ja haluankin olla, koska viihdyn työssäni.
Ihan samaahan minä sanoin, että jos palkka ja edut yms. kokonaisuutena on hyvät niin ei silloin kannata välttämättä pelkän palkan takia vaihtaa paikkaa. Mutta ei tuo ole lojaaliutta, vaan ne palkat ja edut vaan ovat riittävän hyvät työntekijän mielestä. Lojaaliutta olisi se, että palkat, edut, työn mielekkyys, jne. kokonaispakettina olisivat selvästi huonommat kuin toisessa firmassa, mutta silti jäisi firmaan, koska on lojaali työnantajaa kohtaan. Mitä tuollainen lojaalius sitten on? Kai se on hienoissa puheissa sitten jotain sitoutumista firmaan ja kun firma on tehnyt niin paljon minun vuokseni ja ottanut riskiä ja blaablaa. Tuollainen on toki varsin hellyttävän nostalgista, mutta työntekijän kannalta typerää. Työnantajalle taas lottovoitto, koska työntekijä pystytään pitämään töissä markkinahintaa pienemmillä kustannuksilla.

En sano, että pitäisi mennä mitään älyttömiä korotuksia vaatimaan ja uhkailemaan firman vaihdolla. Mutta kannattaa pysyä kärryillä, että mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan, eikä vain jämähtää johonkin työpaikkaan sillä palkalla mitä työnantaja haluaa maksaa.
 
Päiväkännejä vetäessä on ihan pakko vastata tämmöseen jos vaikka tulis vielä parempi mieli :D Oiskohan nykynen keskikuukausiansio jotain 20 000€ luokkaa. Netto :P



:david:


(voisko olla mitään juntiNpaa kun vastata kännissä tämmöseen threadiin :P)
ei paha, ei paha :D

..mitä hommaa teet?:rolleyes:
 
En sano, että pitäisi mennä mitään älyttömiä korotuksia vaatimaan ja uhkailemaan firman vaihdolla. Mutta kannattaa pysyä kärryillä, että mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan, eikä vain jämähtää johonkin työpaikkaan sillä palkalla mitä työnantaja haluaa maksaa.

Mites sit, jos tämän hetkinen liksa on jo "pahasti tapissa"?

Jos katsotaan ihan puhtaasti TESsin mukaisia liksoja, niin mulla on tällä hetkellä lähemmäs 1000€ parempi liksa - tähän olen päässyt tekemällä työni aina hyvin kohtuullista liksaa maksaneissa firmoissa, joissa ei sitten kuitenkaan ole arvostettu mun työpanosta kärpäsen paskan vertaa!

Ovet paukkuen en ole kuitenkaan mistään lähtenyt, vaan kaikessa hiljaisuudessa hakenut parempaa paikkaa paremmalla liksalla ja lähtenyt sellaisen löydyttyä. Aiemmissa firmoissa olen toki pyytänyt omasta mielestäni hyvin perustein kohtuullisen kokoista korotusta palkkaan parin vuoden jälkeen, mutta tällainen varastomiehen planttu on ilmeisesti turhan helposti korvattavissa...

Nykyinen duuni on todella leppoisaa verrattuna esim. 10v takaiseen raatamiseen ja mun mielestä 2700€/kk on ruhtinaallinen korvaus menetystä vapaa-ajasta - tarkoitan siis varastomieheksi, jonka otsassa ei työaikana juuri hikipisarat kimaltele ;)

Vapaata saa pyytämällä, ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviäkin jokunen vuoteen mahtuu, eikä kukaan katso pahalla jos lähden satunnaisesti pois jo "varttia" vaille, yleensä surffailtuani netissä vähintään pari tuntia - aiemmissa mestoissa moiset pienet plussat oli pahasti kortilla!

Vaikka pomoa ei millään muotoa voi kutsua parhaaksi esimieheksi ikinä, niin reilu se kuitenkin on...eikä tällä koulutuksella/työkokemuksella saa näin helposti hyvää liksaa mistään, missä työmäärät ja -ajat on ns. normaalit(???) :thumbs:
 
Niin kai, mutta esim. täällä tekee yksi heppu laskutuksellaan liikevaihtoa keskimäärin 250ke/vuosi, josta voittoa on se 40%. Jos itse on töissä päälle kolmella tonnilla kuussa, en näe palkasta keskustelemista kohtuuttomana.

Ei tosiaan ollut kyse myyntialan duunista, voisin kuvitella että niistä joka toinen kuvittelee olevansa korvaamaton :)

Tuollainen tilanne on aika tyypillinen vaikkapa konsultti- / tilintarkastushommissa, itsekin joskus hieman vitutti konsulttina kun tiesi kuinka saatanasti tekee firmalle laskutusta ja kuinka vähän siitä tulee itselleen.

Päätinkin sitten hakeutua hommiin, jossa firma ei saa meikäläisen työstä mitään pussiinsa niin ei harmita niin paljon.
 
Back
Ylös Bottom