Eiköhän lihaksiin nyt yleisesti ottaen lasketa kuitenkin se lihaksien sisällä oleva vesi ihan yhtä lailla. Samalla tavalalhan rasvan painoonkin lasketaan rasvakudoksen määrä, joka myös sisältää vettä - joskaan ei yhtä paljon kuin lihas. Lihashan on se työtä tekevä yksikkö, joka jänteiden välityksellä yms. kiinnittyy luihin. Lihas itsessään koostuu lihassolujen lisäksi sidekudoksesta, hermosyistä sekä niiden lomassa risteilevistä verisuonista. Kun normaalisti ihminen puhuu lihaksista, niin tästä koko paskastahan on silloin kyse.
Minä en alkuperäisessä postissani sanonut, että sain X kg lihasproteiinia, joka tietysti olisi ollut kaikista tarkin keino ilmaista saatu hyöty kuntosalitreenistä, mutta toisaalta se ei myöskään normaalille ihmiselle sano yhtään mitään, jos olisin ilmoittanut että sain 100 g lihasproteiinia kuukaudessa. Tämä 100 g lihasproteiini, ihan lonkalta arvioituna, voisi sisältää 700 ml nestettä normaalina sytoplasmana, joitaking grammoja glykogeenia, joitakin kymmenia grammoja vettä sitoutuneena glykogeeniin, joitakin kymmeniä millilitroja solunulkoista nestettä jne jne. Ja voilá, tässä meillä onkin n. 1 kg lisää lihasta! Eli lihasta sellaisena kuin 99% ihmisistä asian kokee ja käsittää. Lisäksi seassa olisi vielä hieman sitä kuuluisaa rasvakudosta, joka tässä tapauksessa pitäisi tietysti laskea erikseen, koska olemme nimenomaan kiinnostuneita lihas vs. rasva -tilanteesta.
Älä nyt suutu
Sori, provosoiduin suotta.
Tästä riittävällä proteiinin saannilla ja treenillä iso osa on lihasta, mutta on syytä huomata että nesteet nostavat yhtä paljon painoa kuin kuivaliha, ja läskiä loput.
Tämä on mielestäni juuri outo tapa määritellä lihas: "kuivaliha". Eihän puhuta "kuivamunuaisestakaan" jos vaikka patologi punnitsee munuaisesi obduktion jälkeen
. Jos patologi irrottaisi vaikkapa hauiksen, niin kyllähän siitä lihasta on lähemmäs ~99% siitä mitä jäljelle jää, jos rasva kaavittaisiin/liuotettaisiin tarkasti pois. Sidekudos, verisuonet ja hermot muodostavat pienen osan tuohon päälle.
Ja kyllä, tieteellisesti tarkasteltuna kuivan lihasproteiinin paino on kaikista paras lihassynteesin määrän mittari, mutta normaalipuheessa a) harva ajattelee lihasta kuivaproteiinina, vaan toimivana työtä tekevänä yksikkönä ja b) normaalitilanteessa harvalla on edes mitään käsitystä paljonko vaikkapa 100g:n lisäys supistuvaa lihasproteiinia käytännössä on. Siksi mielestäni rasvaton kehonpaino vs. rasva on ihan hyvä vertailuakseli, kuitenkin rasvattoman kehonpainon lisäys on käytännössä lihasproteiini + siihen pysyvästi liittyvä solunsisäinen neste, jonka lisäksi mukana on jonkin verran muuta nestettä mm. glykogeeniin sitoutuneena sekä solunulkoista nestettä - mutta näiden vaikutus ei ole kauhean iso, jos mittaustilanne vaikoidaan (Esim. aamulla + yön yli paasto).
Olisi tietysti pitänyt arvata että tämä menee tulkintaerimielisyyksiksi ja pilkunviilaamiseksi, niin olisi pitänyt ekaan postiin kirjoittaa tyyliin "Sain x grammaa kuivalihaa ja siihen liittyvää vettä per kk ja x grammaa rasvaa ja siihen liittyvää vettä per kk" :D
