Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥

Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.


Fortum ja Nokia ja Talvivaara tippui kunnolla. Huomenna pitäis Nokialta tulla "super" luuri ja kurssien pitäisi lähteä ylöspäin, vähän kyllä epäilen. Toi Fortumin noin iso pudotus oli vähän yllätys. Mitä veikkaatte että jos Kreikka heitetään EMU:sta vittuun ni tippuuko kurssit paljon?
 
Jokohan pohjat on nähty? Intouduin tänään ostoksille ja salkkuun tuli pienet erät TeliaSoneraa, Digiaa ja Okmeticia. Onnittelen itseäni Fortumin myynnistä huhtikuussa melkein huippuhinnalla. Ostan takaisin, jos saan samalla hinnalla kuin viimeksi eli alle 18€. :D
 
Mikäs pörssiä vaivaa ku laskee kokoajan? Johtuuko Kreikasta? Olen miettinyt tota Talvivaaraa tai Fortumin ostoa ensikuussa ni ei oo järkeä jos laskee joka päivä, ajattelin mielessä että olisi ehkä järkevämpi kattoa mitä Kreikan tapauksessa käy?
 
Suomen IT-sektorin tilanne on kyllä mielenkiintoinen. Ei ole ollut indeksi yhdenkään laman aikaan yhtä alhaalla...

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX45PI&days=3650&x=51&y=10

Mulla on jotenkin huono fiilis Suomen IT-sektorista. Halpamaissa osaaminen kasvaa koko ajan ja siellä tekijöitä riittää niin hemmetisti, niin mitä järkee tehdä täällä mitään? Suomessa työntekijät vaan valittaa kun pitää tehä töitä, IT:stä säästetään, yrittäjyyteen ei kauheesti kannusteta, innovaatiot jää vaan muhimaan ihmisten mieliin.
 
Itellä kans kuula kalloon todella lähellä, useita tuhansia sulanut viime kuukausina. Pistää pikkusen vihaksi, kun euroakaan en laita turhuuksiin niin tälläseen meneekin sitten monen kuukauden palkka:( Taas indeksiltä turpaan kuten joka päivä. Kiitos uusiutuvat, biotie, rellu, nokia yms.
 
Eikös se osakkeilla leikkiminen ole helppoa kuin heinänteko:D
Itsellä näkyi juuri olevan esim noi Nokiat lähes 10200€ miinuksella;)
Onneksi ei ole pakonomaista tarvetta myydä noita lappuja.
 
En ymmärrä oikee osakesijoittamisesta mitään mutta mitä luen eglanninkielisiä uutisia ni perkele mitä on vielä edessäpäin. Mihinköhän asti toi Nokia voi laskea?
 
NOKIA

Kuinka moni muistaa vuonna 1997 IT-maailmaa kuohuttaneen yhteistyösopimuksen? Suurimmalle osalle tulee luultavasti yllätyksenä, että tuolloin Apple ja Microsoft tekivät merkittävän strategisen sopimuksen, joka on suuruudeltaan lähes verrattavissa Nokian ja Microsoftin tuoreeseen sopimukseen. Kyllä, luit aivan oikein. Konkurssin partaalla tuolloin olleelle Applelle pelastusrenkaan tarjosi nimenomaan Microsoft.



Vuoden 1997 Apple-Microsoft-sopimuksessa on paljon yhtäläisyyksiä tuoreeseen Nokia-Microsoft-sopimukseen. Vuoden 1997 sopimuksen keskeisimpiä kohtia olivat esimerkiksi Microsoft Officen ja Internet Explorerin tuominen Mac-koneille, patenttien jakaminen yritysten välillä sekä Microsoftin 150 miljoonan dollarin sijoitus Appleen. Kuten alkuperäisestä videostakin voi nähdä, Applen ja Microsoftin sopimus otettin kuitenkin vastaan jopa vielä suuremmalla kritiikillä kuin Nokian ja Microsoftin tuore sopimus.

Apple-Microsoft-sopimusta pidettiin monissa piireissä viimeisenä iskuna jo konkurssin partaalla olleelle Applelle, mutta toisin kävi. Applesta on sen jälkeen kasvanut yksi maailman johtavista teknologiayrityksistä. Vuonna 1997 Applen osakkeeseen sijoitettu 1 000 dollaria olisi kasvanut tähän päivään mennessä noin 79 000 dollariin. Vuosittainen tuotto on ollut keskimäärin huimat 40 %.

Strateginen kumppanuus kahden yrityksen välillä ei tarkoita, että toinen joutuisi automaattisesti orjan asemaan, vaikka tilanne olisikin se, että toinen yrityksistä on selvässä etulyöntiasemassa. Applesta ei tullut Microsoftin orjaa, enkä usko, että Nokiastakaan sellaista tulee. Tiivis yhteistyö Microsoftin kanssa ei myöskään tappanut Applen omaa innovointia, eikän näin tarvitse käydä Nokiankaan kohdalla. Sen sijaan yhteistyö Microsoftin kanssa mahdollisti Applen kasvun yhdeksi maailman parhaista teknologiayhtiöistä. Ilman Microsoftin apua Applea ei luultavasti olisi enää edes olemassa, eikä maailmassa tunnettaisi käsitteitä, kuten iPod, iPhone tai iPad.

Suurin ero vuoden 1997 ja 2011 tilanteissa on itse asiassa se, että Nokia ei edes ole yhtä huonossa tilanteessa kuin Apple vuonna 1997. Apple oli silloin konkurssin partaalla. Nokia taas on edelleen vakaavarainen yhtiö, jonka markkinaosuus on säilynyt kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvänä.

Nokian ja Microsoftin sopimus saattaa oikeastaan olla suurempi riski Microsoftille kuin Nokialle. Nokia saa Microsoftilta paljon kaipaamansa modernin kosketusnäytöille suunnitellun käyttöjärjestelmän. Microsoft taas nostaa sopimuksen myötä Nokian erityisasemaan ja Nokiasta tulee lähes väistämättä Windows-puhelimien hovitoimittaja. Sopimus ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että Nokia käyttäisi puhelimissaan Windowsia tästä ikuisuuteen. Niinpä joskus tulevaisuudessa Microsoft voi olla tilanteessa, jossa Nokia pystyy yhdessä yössä romahduttamaan Microsoftin markkinaosuuden täysin. Microsoftin kannalta vaarana on, että se on lopulta riippuvaisempi Nokiasta kuin Nokia Microsoftista.

Lehdistössä on maalailtu paljon uhkakuvia siitä, kuinka Microsoft voi tuhota Nokian lopullisesti. Itse en usko tähän ja historiasta löytyy nyt ainakin yksi esimerkki, jossa on käynyt täysin päinvastoin. Toivottavasti historia toistaa jälleen itseään.


Uskon palautuminen on lopulta summa useammasta yksittäisestä positiivisesta signaalista. Tässä niistä mielestäni viisi merkittävintä.

1. Nokian tammi-maaliskuun tulos. Nokian tammi-maaliskuun tulos yllätti positiivisesti. Vaikka kannattavuus heikkenikin, niin liikevaihto kasvoi peräti 9 % ja tulos oli odotuksia parempi. Nokian vahva asema Aasiassa säilyi ennallaan ja mitä todennäköisimmin Kiinasta tulee Nokian suurin markkina-alue kuluvan neljänneksen aikana. Euroopan liikevaihto laski nyt 5 % ja oli 2,08 miljardia, kun taas Kiinan liikevaihto nousi 30 % ja oli 1,91 miljardia euroa. Tämä ennakoi sitä, että Aasian avulla Nokialla on kaikesta huolimatta hyvät mahdollisuudet selvitä suvantovaiheen yli. Lisäksi Symbian-puhelimet ovat edelleen menneet kaupaksi Euroopassa odotettua paremmin.

2. Microsoft-sopimus allekirjoitettiin aikataulusta edellä. Tämä osittaa, että yhtiössä todella tehdään töitä sen eteen, että tuloksia saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti. Ensimmäistä Windows-puhelinta odotetaan vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta ei liene mahdotonta, että tässäkin asiassa onnistuttaisiin kerrankin odotuksia nopeammin.

3. Organisaatiouudistus on toteutumassa ennakoitua kivuttomammin. Uutisoinnit osoittaa, että vaikka organisaatiomuutos on yksi Nokian historian suurimmista, siihen on löydetty alkuperäisiin uhkakuviin suhteutettuna melko järkevältä vaikuttava ratkaisu.

4. Organisaatio on saatu uudistuksen taakse. Elop palkattiin muutosjohtajaksi ja tähän mennessä hän on tehnyt sen, mitä häneltä on odotetukin. Muutos on käynnissä, ja mikä tärkeintä, ennen kaikkea myös organisaatio on saatu uuden strategian taakse. Työntekijöiltä eri yhteyksissä kuullut kommentit viittaavat siihen, että vaikka muutos vievät epämukavuusalueelle, siihen suhtaudutaan mahdollisuutena. Toki kritiikkiäkin on työntekijöiden joukosta kuulunut.

5. Tulevaisuus ei ole enää hämärän peitossa. Uusi strategia on nyt kaikille selvä ja organisaatioon vaikuttavat muutokset ovat tiedossa. Voimavarat voidaan nyt keskittää tekemiseen.


Nokiasta on viime viikkoina kuulunut vihdoin myös positiivisia uutisia, vaikka osakekurssi matelee edelleen historialliseen tasoon nähden pohjamudissa. Viime viikolla Nokia ja Apple sopivat patenttikiistansa, minkä seurauksena Nokia sai Applelta kertakorvauksen ja jokusen euron rojaltin myös jatkossa jokaisesta myydystä iPhonesta. Tämä lämmittänee etenkin henkisesti Nokian suomalaisia omistajia, vaikka kurssireaktio ei ollutkaan merkittävä. Lisäksi tällä viikolla Nokia sai pitkästä aikaa ulos uuden tuotteen, eli MeeGo-alustaan perustuvan N9:n, joka herätti paljon positiivista mielenkiintoa.

Nokian arvonmääritys on viime aikaisen myllerryksen keskellä kuitenkin muuttunut lähes mahdottomaksi. Yhtiöön liittyy tällä hetkellä valtava määrä epävarmuustekijöitä, eikä parannusta ole luvassa ihan heti. Suurin epävarmuustekijä on luonnollisesti koko strategiauudistus. Erityisinä huolenaiheina on, että saadaanko se vietyä aikataulussa läpi ja miten markkinat ottavat uudet Nokia Windows Phone -laitteet vastaan.

Arvonmääritystä eivät yhtään helpota viime aikaiset positiivisetkaan uutiset. Applen kanssa tehdyn patenttisopimuksen yksityiskohtia ei julkaistu, eli rahasummat jäävät täysin arvioiden varaan. Joidenkin arvioiden mukaan Nokian saama könttäsumma voisi olla luokkaa 450 miljoonaa euroa ja rojalti jokaisesta myydystä iPhonesta noin 4 euroa. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä Apple myi noin 16,9 miljoonaa iPhonea, jolloin nykytilanteessa Nokia saisi Applelta vuositasolla jopa 270 miljoonaa euroa (jos oletetaan iPhonen myynnin pysyvän nykytasolla). Nokian yhtä osaketta kohden 450 miljoonan euron könttäsumma olisi noin 0,12 euroa ja 270 miljoonan euron vuosittaiset rojaltit noin 0,07 euroa.

Applen kanssa tehdyn patenttisopimuksen arvoa on ulkopuolisen mahdoton arvioida, koska sopimuksen yksityiskohdat ovat täysin arvailujen varassa. Myöskään sopimuksen kestosta ole tietoa. Lisäksi tällaisen sopimuksen arvonmäärityksessä yksi merkittävimmistä tekijöistä on iPhonen tuleva myynti, joka on luonnollisesti myös täysin arvailujen varassa. Parhaimmillaan patenttisopimus voi kuitenkin olla jopa miljardien eurojen arvoinen, mikäli sopimus on voimassa useita vuosia ja iPhonen voittokulku jatkuu ennallaan.

Myös tällä viikolla julkaistu uusi MeeGo-puhelin N9 on lopulta täysi kysymysmerkki positiivisesta mediavastaanotosta huolimatta. Parhaimmassa tapauksessa N9:stä voi tulla hittipuhelin tietyssä markkinasegmentissä, mutta pahimmassa tapauksessa se jää kaupan hyllyille, koska yleisellä tasolla koetaan, että Nokia on jo haudannut MeeGo-alustan. Tämä ei edes itse asiassa pidä paikkaansa. Nokia hylkäsi MeeGon ainoastaan massapuhelimien käyttöjärjestelmänä, mikä oli luultavasti kaikesta huolimatta oikea ratkaisu, koska MeeGon ympäriltä puuttui se paljon puhuttu ekosysteemi. On hyvä muistaa, että kehittyvien markkinoiden ja Windows Phone -alustan lisäksi Nokialla on uudessa strategiassaan kolmas kivijalka, joka on tulevaisuuden teknologiat. Mielestäni MeeGo menee juuri tähän ryhmään. Siinä on kokeiltu seuraavan sukupolven ideoita ja se on suunnattu sille pienelle joukolle, joka haluaa olla rohkeana kokeilemassa uusimpia ratkaisuja (samalle segmentille oli suunnattu myös Maemo-alustaa käyttävä N900, joka on muuten monen mielestä edelleen Nokian paras puhelin).

Nokian markkina-arvo on tippunut vuoden 2008 alun lähes 100 miljardista eurosta noin 16 miljardiin euroon. Reilussa kolmessa vuodessa on hävinnyt savuna ilmaan veret seisauttava 84 miljardia euroa. Jäljelle jäänyt 16 miljardia euroa ei ole iso summa, kun ottaa huomioon, mitä kaikkea sen takana on. Nokialla on kassassa käteistä tai muuta likvidiä varallisuutta noin 10 miljardia euroa. Kun tästä vähennetään Nokian velat, jäljelle jää noin 5 miljardin euron nettokassa. 16 miljardin euron markkina-arvosta 5 miljardia euroa on siis puhdasta velatonta käteistä. Tämän jälkeen markkina-arvoa jää jäljelle noin 11 miljardia euroa, josta pelkän patenttisalkun arvoksi voidaan helposti arvioida 2-4 miljardia euroa. Tämän jälkeen markkina-arvoa jää jäljelle arviolta 7-9 miljardia euroa, joka sisältää Nokian varsinaiset liiketoiminnat, eli Nokian laite ja palvelut -yksikön, Nokia Siemens Networksin ja NAVTEQin. Kuinka paljon kurssi siis voi nykyisestään enää pudota?

nokian-markkina-arvon-kehitys.png

Nokian markkina-arvon kehitys vuoden 2008 alusta lähtien.


Synkimpänä tulevaisuuden skenaariona on tietysti konkurssi, mihin en Nokian kohdalla kuitenkaan usko (nyt täytyy koputtaa puuta). Jos Nokian alamäki tästä sen kuin jatkuu, niin jossain vaiheessa joku kilpailijoista mitä todennäköisimmin valtaa Nokian. Nokian kurssi on laskenut jo nyt siihen pisteeseen, että spekulointi mahdollisista ostajista käy kuumana. Nokia on kiinnostava ostokohde jo pelkän patenttisalkkunsa vuoksi. Applen kanssa juuri tehty sopimuskin osoittaa, että Nokian yli 10 000 patenttia sisältävä salkku on alan parhaimpia ja pelkästään sen arvo mitataan miljardeissa euroissa. Jäädään siis mielenkiinnolla seuraamaan, miten jännitysnäytelmä etenee ja toivotaan parasta.

Ps. Itse lupasin ostaa Nokiaa kun kurssi menee alle neljän, alimmillaan ollaan käyty 4.03 EUR. ;)

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Huomennako se Kreikan parlamentti äänestää niistä säästötoimenpiteistä? Jos ne hylkää sen ni oma villi veikkaus että perkele kurssit tulee laskee.
 
Tutkiskelen ekaa kertaa osakesijoitusten mielenkiintoista maailmaa ja kertokaapas osinkojen jaosta minulle vähän.

Yksinkertainen esimerkki:
Ostan Nokian osakkeita 5000€:lla (hinta 4,21€/kpl) --> 1188kpl
Ostan Metson osakkeita 5000€:lla (hinta 35,20€/kpl) --> 142kpl

Oletetetaan että ko. yhtiöt jakavat osinkoja ensi keväänä vaikkapa 1€/kpl (-verot 28%)

Tällöin saisin Nokiasta osinkoja 1188€ (-verot 28%)
Tällöin saisin Metsosta osinkoja 142€ miinus (-verot 28%)

Jotain tässä en tajua koska mikä järki on ostaa kalliimpia osakkeita jos niistä saa vähemmän osinkotuloja?
 
Tutkiskelen ekaa kertaa osakesijoitusten mielenkiintoista maailmaa ja kertokaapas osinkojen jaosta minulle vähän.

Yksinkertainen esimerkki:
Ostan Nokian osakkeita 5000€:lla (hinta 4,21€/kpl) --> 1188kpl
Ostan Metson osakkeita 5000€:lla (hinta 35,20€/kpl) --> 142kpl

Oletetetaan että ko. yhtiöt jakavat osinkoja ensi keväänä vaikkapa 1€/kpl (-verot 28%)

Tällöin saisin Nokiasta osinkoja 1188€ (-verot 28%)
Tällöin saisin Metsosta osinkoja 142€ miinus (-verot 28%)

Jotain tässä en tajua koska mikä järki on ostaa kalliimpia osakkeita jos niistä saa vähemmän osinkotuloja?
Mistä olet keksinyt, että firmoilla on tapana jakaa tuollaisia 1 Eur/osake hihavakiolla ravistettuja könttäsummia?

Osinkoja jaetaan firman osinkopolitiikan mukaisesti esim. joku % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta tai vastaavaa eikä suinkaan "raapastaan nyt vaikka esko jokaiselle osakkeelle, kun se on mukava tasasumma".

Ajatusmalli jossa "oletetaanpa että kaksi random-firmaa päättää maksaa osinkoa 1 Eur/osake" on todella raskaasti kuusikossa. It does not work that way here in da real world.

Alla pari esimerkkiä siitä miten osingon määrä oikeasti määritetään

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/elisan+osinkopolitiikka+pysyy+ennallaan/a216607?page=25

http://www.metso.com/fi/corporation/ir_fin.nsf/WebWID/WTB-080822-2256F-01AEE?OpenDocument

On olemassa hyviä osingonmaksajia ja huonoja osingonmaksajia. Jonkun yrityksen osakkeen halpa tai kallis yksikköhinta ei todellakaan laita sitä kumpaankaan ryhmään.
 
On olemassa hyviä osingonmaksajia ja huonoja osingonmaksajia. Jonkun yrityksen osakkeen halpa tai kallis yksikköhinta ei todellakaan laita sitä kumpaankaan ryhmään.

Jep, näin. Otetaan tästäkin esimerkki. Sulla on yhtiö, jonka osakkeita on 1000 kpl ja osakkeet maksaa 10 euroa kappale. Voit splitata tuon osakkeesi suuntaan tai toiseen. Eli osakemäärä voidaan splitata vaikka 10 osaan ja tällöin osakkeita onkin 10000 kpl ja niiden hinta euron kappale. Firman arvo ei muuttumut mihinkään. Sama voidaan tietysti tehdä toiseenkin suuntaan. Jos sitä osaketta on tässä tapauksessa jaettu aikaisemmin euron per osake ja mikään firmassa ei muutu ja osinko pysyy samana, on se jatkossa 10 senttiä per osake. Tässä siis rautalankaversio tästä.

Ennen tuo splittailu oli yleisempää, siinä oli syynä pörssierät. Jos vaikka pörssierä oli 100 osketta, on vähän merkitystä maksaako osake euron kappale vai 10 euroa kappale kun ajatellaan kaupantekoa jokapojan mittakaavassa. Taasen ei ole mielekästä jos osake on yksikköhinnaltaan muutamia senttejä, tällöin voidaan tehdä käänteinen splitti ja saada hinta järkevään yksikköhintaan.

Eli osingon euromäärällä ei ole yhtään mitään tekemistä sillä, onko osake hyvä vai huono tai halva vai kallis. Voihan osakkeen hinta olla vaikka 1000 euroa, jolloin tuo esimerkissä käytety 1 euron osakekohtainen osinko on aika hanurista. Taasen 10 euron hintaisella lapulla se on hyvä osinko. Sekään tosin ei kerro kaikkia. 10 euron hintaan ei pitkään myydä euron osaketta maksaa yhtiötä jos tuo osinko maksetaan kassavirrasta eikä velkaa ottamalla tai omaisuutta myymällä.
 
Pitäisi etsiä tietoja suomalaisten listattujen ja listaamattomien yhtiöiden tytäryhtiöistä, omistuksista yms.

Mistäs näitä kannattaisi lähteä etsimään ja mikä olisi halvin taho? Ilmaiseksi tuskin saa mistään (pl. osarit, vuosiraportit jne).

Listattujen osalta tilanne varmaan onkin helpompi, mutta entäs listaamattomien kanssa?
 
Pitäisi etsiä tietoja suomalaisten listattujen ja listaamattomien yhtiöiden tytäryhtiöistä, omistuksista yms.

Mistäs näitä kannattaisi lähteä etsimään ja mikä olisi halvin taho? Ilmaiseksi tuskin saa mistään (pl. osarit, vuosiraportit jne).

Listattujen osalta tilanne varmaan onkin helpompi, mutta entäs listaamattomien kanssa?

Oiskohan siitä Talouselämään 500 suurimman yhtiön listauksesta jotain tietoa? Tuon saa jonain kattavan excelinä ja hinta muistaakseni 500 euroa. Kannattanee kysellä tarkemmin että onko tuolla tällaisia tietoja.
 
Back
Ylös Bottom