Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

[dave]

Mitäpäs tyypit mieltä tästä inflaatiojutusta suhteessa korkoihin?

Kannattaa katsoa millaiseen korkoon laina on sidottu, jos on paljon velkaa.

 

[doownek]

Kannattaa katsoa millaiseen korkoon laina on sidottu, jos on paljon velkaa.

Eiköhän se jokaisella ole 12kk euribori?
Itse olen tosi huono ennustamaan tulevaisuutta mutta aina koostelen omassa päässä laajempaan pohtimiseen kykenevien mietteitä ja sitä kautta osuu nyt suunnilleen aina oikealle tontille arviot tulevasta kehityksestä yleisen talouskehityksen puolella, siksi niitä tässä myös ääneen kyselen.

 

[Bloodhound]

Mitäpäs tyypit mieltä tästä inflaatiojutusta suhteessa korkoihin?
Minä näen nousevan mörön jos inflaatiota aletaan hillitsemään koroilla samaan aikaan kun otettu hurja määrä asuntovelkaa.
Toisaalta taas itse kun just osti asunnon niin näkee että inflaatio maksaa kokoajan sitä lainaa pois.
Ei näitä otsikoita ole vielä ihan hirveästi ollut mutta nyt jo näyttää että täällä voidaan mennä yli 4% inflaation tänä vuonna ja 3.5% varmasti mikä taitaa olla kovinta aikoihin.

Kiihtyvä inflaatio nakertaa talletuksia – asiantuntija kertoo keinot sijoitusten suojaamiseen

Kultaharkkojen kasaaminen ei kannata, sen sijaan osakemarkkinoilta löytyy muutama tärppi.

www.is.fi

Inflaatio itsessään ei syö lainaa pois. Mahdollisesti inflaation myötä nousevat tulot ja sijoitusomaisuuden arvo syövät lainaa pois. Nämä eivät välttämättä iske kuitenkaan omalle kohdalle.

 

[maltsu]

En mä usko että korot nousee mitenkään massiivisesti. Nyt eletään sellaista keskuspankkikommunismia, että poliitikot ja keskuspankit luovii tilannetta, eikä anna esim ison määrän asuntovelallisia joutua pulaan ja yrityksiä ja Etelä-Eurooppalaisia taloussekoilijoita joutuu tukemaan edelleenkin. Varmaankin korot pikkusen nousevat seuraavan parin vuoden aikana. Kun korona on selätetty kokonaan, niin rahan painamista (aka elvytyspaketteja ja mitä näitä) vähän hillitään ja uuden rahan floodaaminen systeemiin hieman vähenee, mikä puolestaan hillitsee inflaatiota.
Rahan painaminen on kuitenkin tosiasia, mikä heikentää pankkitilisäästämisen suosiota ja kaikille opetettu että varat pitää olla asseteissa kiinni, niin varmaankin osakkeet ja kämpät sun muut on jatkossakin kalliin oloisia, vaikka korot vähän nousisivatkin.

 

[doownek]

Ei se inflaatio itsessään mutta rahanarvon muutoksen kautta eli jos on vaikka 20 vuoden laina niin rahanarvo muuttuu=palkat nousee ja asuntojen hinnat nousee niin suhteessa tuloihin esim. lyhennyksen määrää voi kasvattaa.
Sehän tässä jännittääkin kun rahaa on pumpattu vuosia massiivisesti markkinoille niin miksi hitossa hinnat ei ole jo nousseet, mitä sille rahamäärälle on tapahtunut?
Käsittääkseni suomalaiset on euroopan mittakaavassa kovia ostamaan omia asuntoja sekä myös lyhentamään lainaakin, verrattuna ruotsalaisiin jotka lähinnä maksaa korkoja asuntolainoista. Siksi koronnostot voi vaikuttaa täällä ehkä enempi kuin muualla?

 

[dave]

Sehän tässä jännittääkin kun rahaa on pumpattu vuosia massiivisesti markkinoille niin miksi hitossa hinnat ei ole jo nousseet, mitä sille rahamäärälle on tapahtunut?

Eihän se raha persaukisille mene vaan rikkaille omistajille. Ei ole Japanissakaan inflaatiota näkynyt, vaikka on jo elvytetty hieman pidempään.

 

[doownek]

Eihän se raha persaukisille mene vaan rikkaille omistajille. Ei ole Japanissakaan inflaatiota näkynyt, vaikka on jo elvytetty hieman pidempään.

Ei taida tosiaan olla setelipainot syytäneet helikopterirahaa vaan mennyt pankkien kautta suurpääoman haltuun.

 

[mskomu]

Ei taida tosiaan olla setelipainot syytäneet helikopterirahaa vaan mennyt pankkien kautta suurpääoman haltuun.

Niin, siis käytännössähän keskuspankit ostavat velkakirjoja yli markkinahinnan. Velkakirjojen korko on aina sama, mutta jos niistä maksetaan korkeampi hinta. Esim. jos on velkakirja, jossa lukee, että "velkakirjan omistajalle maksetaan 2030 joulukuussa 100 000 euroa ja siihen asti 2 % korkoa vuosittain 100 000 euron lainapääomalle", niin jos niitä myydään jälkimarkkinoilla 90 000 eurolla, niin "korko on yli 2 %", koska tuo tarkoittaa sitä, että 90 000 euron sijoitetusta pääomasta saa 100 000 euroa + 2000e/vuosi. Jos kyseinen velkakirja vaihtaa omistajaa 130 000e hintaan, niin sen korko on jo negatiivinen. Tätä siis tapahtuu nyt, eli keskuspankit ostelee noita velkakirjoja sellaiseen hintaan, että korko on negatiivinen vaikkapa Saksan tai Suomen kohdalla. Tästä toki seuraa se, että kun valtiot hakevat lainaa, niin niille riittää lainaajia, koska lainaajat luottavat, että keskuspankki ostaa heidän velkakirjansa yli markkinahinnan.

Mutta koska noita velkakirjoja on ollut tietty isot määrät jo ennen kuin mitään keskuspankkielvytystä tehtiin, niin isoilla sijoittajilla (eläkerahastot, suursijoittajat, jne.) on paljon valtioiden velkakirjoja. Nyt, kun keskuspankki ostaa niitä yli markkinahinnan markkinoilta, niin se tarkoittaa sitä, että em. suursijoittajat saavat hyvän tuoton aiemmille velkakirjoilleen ja heillä on yhtäkkiä hirveä määrä käteistä. Tämä käteinen on pakko survoa jonnekin, joten sitä menee pörssiin ja kiinteistöihin. Se raha ei sinällään tule kuluttajille ja siksi se ei vaikuta niinkään (kulutus)inflaatioon. Rahan kiertonopeus laskee elvytyksen myötä, koska yhä suurempi määrä varallisuutta makaa suurten sijoitusinstanssien taseissa. Eri strategiana on ollut Jenkeissä tehty helikopterirahoitus, jossa rahaa printattiin suoraan kansalaisten pankkitileille, joten siellä inflaatiokin lähti laukalle. Euroopassa näin ei ole (vielä) tehty.

Joku voi miettiä, että miksi helvetissä tällaista ylipäänsä tehdään. Noh, valtapeliähän se pääasiassa on, mutta peruste on siinä, että kun markkinoille tulee iso shokki, niin pankit eivät voi lainata rahaa, joka tappaa käytännössä talouden. Näin kävi vaikkapa 30-luvulla Jenkeissä tai 90-luvun alussa Suomessa. Tätä vastaan voidaan taistella puskemalla rahaa markkinoille em. tavalla, jolloin pankeilla ja isoilla sijoittajilla on rahaa, mitä lainata eteenpäin, jolloin talous pyörii. Em. lamojen suhteen erona on nyt ollut se, että pääomasta ei ole ollut pulaa. Eli on kyllä ollut rahaa, mitä lainata, mutta kukaan ei ole halunnut ottaa sitä lainaa vastaan, koska ei ole ollut kysyntää, joten firmat eivät ole lähteneet investoimaan. Tämä ongelma taas ei korjaannu sillä, että markkinoille on puskettu rahaa, mutta näin on tehty siitä huolimatta.

Tilannetta on helpottanut se, että jotkut valtiot ovat alkaneet investoimaan rajusti. Esim. jenkeissä on lähdössä käyntiin massiiviset infrahankkeet, jotka luovat kysyntää markkinoille keskuspankkirahan turvin. Euroopassakin on tehty kaikenlaista, mutta paljon vähemmän ja vaikkapa Suomessa valtio lähinnä ottaa syömävelkaa sen sijaan, että sijoittaisi sitä vaikkapa infraan tai rahoittaisi sillä veronkevennyksiä, jolloin kuluttajille jäisi enemmän rahaa ostaa palveluita ja tavaroita, joka lisäisi kysyntää ja ruokkisi taloutta.

 

[doownek]

Niin, siis käytännössähän keskuspankit ostavat velkakirjoja yli markkinahinnan. Velkakirjojen korko on aina sama, mutta jos niistä maksetaan korkeampi hinta. Esim. jos on velkakirja, jossa lukee, että "velkakirjan omistajalle maksetaan 2030 joulukuussa 100 000 euroa ja siihen asti 2 % korkoa vuosittain 100 000 euron lainapääomalle", niin jos niitä myydään jälkimarkkinoilla 90 000 eurolla, niin "korko on yli 2 %", koska tuo tarkoittaa sitä, että 90 000 euron sijoitetusta pääomasta saa 100 000 euroa + 2000e/vuosi. Jos kyseinen velkakirja vaihtaa omistajaa 130 000e hintaan, niin sen korko on jo negatiivinen. Tätä siis tapahtuu nyt, eli keskuspankit ostelee noita velkakirjoja sellaiseen hintaan, että korko on negatiivinen vaikkapa Saksan tai Suomen kohdalla. Tästä toki seuraa se, että kun valtiot hakevat lainaa, niin niille riittää lainaajia, koska lainaajat luottavat, että keskuspankki ostaa heidän velkakirjansa yli markkinahinnan.

Mutta koska noita velkakirjoja on ollut tietty isot määrät jo ennen kuin mitään keskuspankkielvytystä tehtiin, niin isoilla sijoittajilla (eläkerahastot, suursijoittajat, jne.) on paljon valtioiden velkakirjoja. Nyt, kun keskuspankki ostaa niitä yli markkinahinnan markkinoilta, niin se tarkoittaa sitä, että em. suursijoittajat saavat hyvän tuoton aiemmille velkakirjoilleen ja heillä on yhtäkkiä hirveä määrä käteistä. Tämä käteinen on pakko survoa jonnekin, joten sitä menee pörssiin ja kiinteistöihin. Se raha ei sinällään tule kuluttajille ja siksi se ei vaikuta niinkään (kulutus)inflaatioon. Rahan kiertonopeus laskee elvytyksen myötä, koska yhä suurempi määrä varallisuutta makaa suurten sijoitusinstanssien taseissa. Eri strategiana on ollut Jenkeissä tehty helikopterirahoitus, jossa rahaa printattiin suoraan kansalaisten pankkitileille, joten siellä inflaatiokin lähti laukalle. Euroopassa näin ei ole (vielä) tehty.

Joku voi miettiä, että miksi helvetissä tällaista ylipäänsä tehdään. Noh, valtapeliähän se pääasiassa on, mutta peruste on siinä, että kun markkinoille tulee iso shokki, niin pankit eivät voi lainata rahaa, joka tappaa käytännössä talouden. Näin kävi vaikkapa 30-luvulla Jenkeissä tai 90-luvun alussa Suomessa. Tätä vastaan voidaan taistella puskemalla rahaa markkinoille em. tavalla, jolloin pankeilla ja isoilla sijoittajilla on rahaa, mitä lainata eteenpäin, jolloin talous pyörii. Em. lamojen suhteen erona on nyt ollut se, että pääomasta ei ole ollut pulaa. Eli on kyllä ollut rahaa, mitä lainata, mutta kukaan ei ole halunnut ottaa sitä lainaa vastaan, koska ei ole ollut kysyntää, joten firmat eivät ole lähteneet investoimaan. Tämä ongelma taas ei korjaannu sillä, että markkinoille on puskettu rahaa, mutta näin on tehty siitä huolimatta.

Tilannetta on helpottanut se, että jotkut valtiot ovat alkaneet investoimaan rajusti. Esim. jenkeissä on lähdössä käyntiin massiiviset infrahankkeet, jotka luovat kysyntää markkinoille keskuspankkirahan turvin. Euroopassakin on tehty kaikenlaista, mutta paljon vähemmän ja vaikkapa Suomessa valtio lähinnä ottaa syömävelkaa sen sijaan, että sijoittaisi sitä vaikkapa infraan tai rahoittaisi sillä veronkevennyksiä, jolloin kuluttajille jäisi enemmän rahaa ostaa palveluita ja tavaroita, joka lisäisi kysyntää ja ruokkisi taloutta.

Tää muuten selvensi paljon ja en tajunnutkaan tuon jenkkien tajuttoman buumin rakentamisessa ja muutenkin kovan nousun taloudessa johtuvan tuosta kopterirahasta.
Viime talvena alkoi todella kova puutavaran kysyntä ja kevään aikana vain kiihtynyt, maksavat ihan törkeän kovia hintoja puutavarasta. Euroopan ennustettu inflaatio tälle vuodelle oli muistaakseni 3.4% niin mitähän se mahtaa olla jenkeissä?
Yleensä kaikilla asioilla on vastavoima niin pakkohan tälläkin velkakirjarahoituksella on jokin vastavoima oltava?

 

[mskomu]

Tää muuten selvensi paljon ja en tajunnutkaan tuon jenkkien tajuttoman buumin rakentamisessa ja muutenkin kovan nousun taloudessa johtuvan tuosta kopterirahasta.
Viime talvena alkoi todella kova puutavaran kysyntä ja kevään aikana vain kiihtynyt, maksavat ihan törkeän kovia hintoja puutavarasta. Euroopan ennustettu inflaatio tälle vuodelle oli muistaakseni 3.4% niin mitähän se mahtaa olla jenkeissä?
Yleensä kaikilla asioilla on vastavoima niin pakkohan tälläkin velkakirjarahoituksella on jokin vastavoima oltava?

Tuo raaka-aineiden hinnannousu johtuu osittain siitä että kysyntä patoutui koronan takia, ja tarjonta ei ole ihan ehtinyt vastaamaan. Sijoittajat puolestaan aistivat tämän ja ostivat hirveät määrät futuureja, joka toki on lisäkysyntää. Nyt kun sijoittajat kotiuttavat voittoja, niin mm. puutavaran hinta on laskenut todella paljon. On silti vieläkin "normaalia" korkeammalla. Eli tämä raaka-ainepiikki oli osittain keinotekoinen ja lyhytkestoinen.

Jossain vaiheessahan markkinoilta menee usko talousjärjestelmään ja valuuttaan, jos liikaa printataan, mutta tuo on sitten jo melko malisenlopun skenaario. Onhan se aina toki mahdollista. Ehkä todennäköisempää lienee jonkin sortin japanisaatio yhdistettynä siihen, että nuoret työtätekevät menettävät mahdollisuutensa vaurastua.

Eli jos ja kun keskuspankkirahalla pidetään keinotekoisesti pystyssä elinkelvottomia valtioita ja firmoja, niin niiden sitomat resurssit eivät ikinä vapaudu tuottavampaan hommaan. Ei ole pakkoa tehdä asioita paremmin tai kehittyä ja talous jää polkemaan paikoilleen. Japanissa siis on elvytetty n. 30 vuotta ja talous ei ole kasvanut koko tuona aikana. Ovat samalla vähän tupanneet jäämään jälkeen vähän kaikessa.

Nuoria työtätekeviä tämä kehitys sortaa, sillä kun elvytyksellä pusketaan kaiken reaaliomaisuuden hinnat korkealle, niin sijoituksista ei saa enää järkevää tuottoa ja oman asunnon hankkiminen vaikeutuu tai muuttuu mahdottomaksi. Tästä siis hyötyvät kaikki ne, jotka omistavat osakkeita, asuntoja, metsää, kultaa, jne., koska kaiken arvo nousee. Tästä kärsivät ne, jotka eivät vielä omista mitään noista, eivätkä voi kohonneiden hintojen takia oikein aloittaakaan enää. Samalla eläkesysteemi rapautuu vielä pahemmin.

 

[maltsu]

Niin, siis käytännössähän keskuspankit ostavat velkakirjoja yli markkinahinnan. Velkakirjojen korko on aina sama, mutta jos niistä maksetaan korkeampi hinta. Esim. jos on velkakirja, jossa lukee, että "velkakirjan omistajalle maksetaan 2030 joulukuussa 100 000 euroa ja siihen asti 2 % korkoa vuosittain 100 000 euron lainapääomalle", niin jos niitä myydään jälkimarkkinoilla 90 000 eurolla, niin "korko on yli 2 %", koska tuo tarkoittaa sitä, että 90 000 euron sijoitetusta pääomasta saa 100 000 euroa + 2000e/vuosi. Jos kyseinen velkakirja vaihtaa omistajaa 130 000e hintaan, niin sen korko on jo negatiivinen. Tätä siis tapahtuu nyt, eli keskuspankit ostelee noita velkakirjoja sellaiseen hintaan, että korko on negatiivinen vaikkapa Saksan tai Suomen kohdalla. Tästä toki seuraa se, että kun valtiot hakevat lainaa, niin niille riittää lainaajia, koska lainaajat luottavat, että keskuspankki ostaa heidän velkakirjansa yli markkinahinnan.

Mutta koska noita velkakirjoja on ollut tietty isot määrät jo ennen kuin mitään keskuspankkielvytystä tehtiin, niin isoilla sijoittajilla (eläkerahastot, suursijoittajat, jne.) on paljon valtioiden velkakirjoja. Nyt, kun keskuspankki ostaa niitä yli markkinahinnan markkinoilta, niin se tarkoittaa sitä, että em. suursijoittajat saavat hyvän tuoton aiemmille velkakirjoilleen ja heillä on yhtäkkiä hirveä määrä käteistä. Tämä käteinen on pakko survoa jonnekin, joten sitä menee pörssiin ja kiinteistöihin. Se raha ei sinällään tule kuluttajille ja siksi se ei vaikuta niinkään (kulutus)inflaatioon. Rahan kiertonopeus laskee elvytyksen myötä, koska yhä suurempi määrä varallisuutta makaa suurten sijoitusinstanssien taseissa. Eri strategiana on ollut Jenkeissä tehty helikopterirahoitus, jossa rahaa printattiin suoraan kansalaisten pankkitileille, joten siellä inflaatiokin lähti laukalle. Euroopassa näin ei ole (vielä) tehty.

Joku voi miettiä, että miksi helvetissä tällaista ylipäänsä tehdään. Noh, valtapeliähän se pääasiassa on, mutta peruste on siinä, että kun markkinoille tulee iso shokki, niin pankit eivät voi lainata rahaa, joka tappaa käytännössä talouden. Näin kävi vaikkapa 30-luvulla Jenkeissä tai 90-luvun alussa Suomessa. Tätä vastaan voidaan taistella puskemalla rahaa markkinoille em. tavalla, jolloin pankeilla ja isoilla sijoittajilla on rahaa, mitä lainata eteenpäin, jolloin talous pyörii. Em. lamojen suhteen erona on nyt ollut se, että pääomasta ei ole ollut pulaa. Eli on kyllä ollut rahaa, mitä lainata, mutta kukaan ei ole halunnut ottaa sitä lainaa vastaan, koska ei ole ollut kysyntää, joten firmat eivät ole lähteneet investoimaan. Tämä ongelma taas ei korjaannu sillä, että markkinoille on puskettu rahaa, mutta näin on tehty siitä huolimatta.

Tilannetta on helpottanut se, että jotkut valtiot ovat alkaneet investoimaan rajusti. Esim. jenkeissä on lähdössä käyntiin massiiviset infrahankkeet, jotka luovat kysyntää markkinoille keskuspankkirahan turvin. Euroopassakin on tehty kaikenlaista, mutta paljon vähemmän ja vaikkapa Suomessa valtio lähinnä ottaa syömävelkaa sen sijaan, että sijoittaisi sitä vaikkapa infraan tai rahoittaisi sillä veronkevennyksiä, jolloin kuluttajille jäisi enemmän rahaa ostaa palveluita ja tavaroita, joka lisäisi kysyntää ja ruokkisi taloutta.

Yksi kysymys mikä tästä tulee mieleen, on että miksi EU ei tee kuten USA ja laita varsinaista helikopterirahaa liikenteeseen, eli touhutonneja kaikkien kansalaisten tileille?
Tuohan tasa-arvoistaisi hommaa hieman ja saattaisi pelastaa jonkin sortin pälkähästä läjäpäin yksittäisiä köyhiä ihmisiä.
Tietty meillä pääosin parempi sosiaaliturva että touhutonneja on jaossa muutenkin, mutta: oma perstuntumani on, että EU ja Suomi etenkin haluaa feikata näitä hommia ja välttää puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä. Halutaan pitää yllä fasadia asiallisesta asioiden hoidosta vanhan maailman metodeilla, vaikka aletaan olemaan modernin rahateorian keskuspankkikommunismissa aika syvällä. Puhutaan "asiallisesti" lainoista, veloista ja elvytyksestä, vaikka pitäisi puhua rahan painamisesta.

 

[doownek]

Tuo raaka-aineiden hinnannousu johtuu osittain siitä että kysyntä patoutui koronan takia, ja tarjonta ei ole ihan ehtinyt vastaamaan. Sijoittajat puolestaan aistivat tämän ja ostivat hirveät määrät futuureja, joka toki on lisäkysyntää. Nyt kun sijoittajat kotiuttavat voittoja, niin mm. puutavaran hinta on laskenut todella paljon. On silti vieläkin "normaalia" korkeammalla. Eli tämä raaka-ainepiikki oli osittain keinotekoinen ja lyhytkestoinen.

Jossain vaiheessahan markkinoilta menee usko talousjärjestelmään ja valuuttaan, jos liikaa printataan, mutta tuo on sitten jo melko malisenlopun skenaario. Onhan se aina toki mahdollista. Ehkä todennäköisempää lienee jonkin sortin japanisaatio yhdistettynä siihen, että nuoret työtätekevät menettävät mahdollisuutensa vaurastua.

Eli jos ja kun keskuspankkirahalla pidetään keinotekoisesti pystyssä elinkelvottomia valtioita ja firmoja, niin niiden sitomat resurssit eivät ikinä vapaudu tuottavampaan hommaan. Ei ole pakkoa tehdä asioita paremmin tai kehittyä ja talous jää polkemaan paikoilleen. Japanissa siis on elvytetty n. 30 vuotta ja talous ei ole kasvanut koko tuona aikana. Ovat samalla vähän tupanneet jäämään jälkeen vähän kaikessa.

Nuoria työtätekeviä tämä kehitys sortaa, sillä kun elvytyksellä pusketaan kaiken reaaliomaisuuden hinnat korkealle, niin sijoituksista ei saa enää järkevää tuottoa ja oman asunnon hankkiminen vaikeutuu tai muuttuu mahdottomaksi. Tästä siis hyötyvät kaikki ne, jotka omistavat osakkeita, asuntoja, metsää, kultaa, jne., koska kaiken arvo nousee. Tästä kärsivät ne, jotka eivät vielä omista mitään noista, eivätkä voi kohonneiden hintojen takia oikein aloittaakaan enää. Samalla eläkesysteemi rapautuu vielä pahemmin.

Ihan tuohon puutavaran hintaan, se ei ole spekulatiivista vaan sitä ostetaan ihan oikeasti järjettömästi järjettömään hintaan niin pohjois-amerikkaan kuin eurooppaankin Suomi mukaanlukien.
Silloin tällöin törmää väitteisiin että nykyinen rahajärjestelmä tulee jossain vaiheessa tiensä päähän ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa, itse tavallaan voisin uskoa siihen kun luodaan uusia sääntöjä ja järjestelmiä paikkaamaan vanhan koloja.

 

[mskomu]

Yksi kysymys mikä tästä tulee mieleen, on että miksi EU ei tee kuten USA ja laita varsinaista helikopterirahaa liikenteeseen, eli touhutonneja kaikkien kansalaisten tileille?
Tuohan tasa-arvoistaisi hommaa hieman ja saattaisi pelastaa jonkin sortin pälkähästä läjäpäin yksittäisiä köyhiä ihmisiä.
Tietty meillä pääosin parempi sosiaaliturva että touhutonneja on jaossa muutenkin, mutta: oma perstuntumani on, että EU ja Suomi etenkin haluaa feikata näitä hommia ja välttää puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä. Halutaan pitää yllä fasadia asiallisesta asioiden hoidosta vanhan maailman metodeilla, vaikka aletaan olemaan modernin rahateorian keskuspankkikommunismissa aika syvällä. Puhutaan "asiallisesti" lainoista, veloista ja elvytyksestä, vaikka pitäisi puhua rahan painamisesta.

EU ei ole tarpeeksi yhtenäinen, eli ei ole tarpeeksi poliittista tahtoa. Varsinkin Saksa on ollut perinteisesti tällaista touhua vastaan, ja vaikka jollain ilveellä kaikki saataisiin tukemaan päätöstä, niin saataisiinko sopua summasta? Jaetaanko suhteessa BKT:hen? Miksi saksalainen saa paljon enemmän kuin kreikkalainen? Jaetaanko tasasumma? Miksì puolalainen saa kuukauden palkan, kun saksalainen saa viikon? Jne.

Ihan tuohon puutavaran hintaan, se ei ole spekulatiivista vaan sitä ostetaan ihan oikeasti järjettömästi järjettömään hintaan niin pohjois-amerikkaan kuin eurooppaankin Suomi mukaanlukien.
Silloin tällöin törmää väitteisiin että nykyinen rahajärjestelmä tulee jossain vaiheessa tiensä päähän ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa, itse tavallaan voisin uskoa siihen kun luodaan uusia sääntöjä ja järjestelmiä paikkaamaan vanhan koloja.

Joo, ihan oikeasti himta on tuo, koska futuurihinnat on ne, millä fyysinen tavarakin liikkuu. Mutta syy molempien nousuun, tai osa siitä, on spekulatiivista. Sen näkee jo siitä, kuinka nopeaa nousu ja lasku on ollut. Hintakäyrähän on noussut ja laskenut lähes pystysuoraan. Ns. perinteisellä raaka-ainekaupalla ei vedetä tuollaista pystysuoraa hinnan tuplaamiata muutamissa viikoissa ja sen jälkeen yhtä nopeaa laskua. Tästä oli kyllä juttua jo hyvän aikaa ennen kuin hinta kunnolla raketoi, että futuurimarkkinoiden volyymit olivat räjähtäneet.

 

[doownek]

Joo, ihan oikeasti himta on tuo, koska futuurihinnat on ne, millä fyysinen tavarakin liikkuu. Mutta syy molempien nousuun, tai osa siitä, on spekulatiivista. Sen näkee jo siitä, kuinka nopeaa nousu ja lasku on ollut. Hintakäyrähän on noussut ja laskenut lähes pystysuoraan. Ns. perinteisellä raaka-ainekaupalla ei vedetä tuollaista pystysuoraa hinnan tuplaamiata muutamissa viikoissa ja sen jälkeen yhtä nopeaa laskua. Tästä oli kyllä juttua jo hyvän aikaa ennen kuin hinta kunnolla raketoi, että futuurimarkkinoiden volyymit olivat räjähtäneet.

Niinno, ite olen tässä aika keskiössä, just ostin 40ke puutavaraa ja näyttää että ensi kuussa olisi vain nousemassa lisää.

 

[mskomu]

Niinno, ite olen tässä aika keskiössä, just ostin 40ke puutavaraa ja näyttää että ensi kuussa olisi vain nousemassa lisää.

Lumber Futures Price Today - Investing.com

Explore real-time Lumber Futures price data and key metrics crucial for understanding and navigating the Lumber Futures market.

m.investing.com

En tiedä, onko Suomessa puutavaran hinta liikkunut vähemmän.

 

[doownek]

Lumber Futures Price Today - Investing.com

Explore real-time Lumber Futures price data and key metrics crucial for understanding and navigating the Lumber Futures market.

m.investing.com

En tiedä, onko Suomessa puutavaran hinta liikkunut vähemmän.

Suomessa hinta on noussut aivan järjettömästi, hieman laaduissa eroa mutta paljon vientiin menevät laadut/dimensiot noussut 50-100%.
Jos nyt oikein katsoin niin noi futuurit paljon enemmän, ne olisi sellaisia nousuja että ainakin minä laittaisin hanskat tiskiin vähäksi aikaa.

 

[IVa]

Puuiloja tarttui annissa kokonaiset 64 kpl

 

[dave]

Puuiloja tarttui annissa kokonaiset 64 kpl

Pörssistä voi ostaa lisää.

 

[doownek]

Hitto ko unohdin ottaa eilen kuvan teille miltä 40ke kasa höylättyä puuta, ei oo meinaan kovin iso, ainakaan siihen verrattuna mitä sillä sai vuosi sitten.

 

[Duke Nukem]

Pörssistä voi ostaa lisää.

Vieläkö tätä kannattaisi ostaa, vai joko eväät on syöty?