Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

[Masterkiller31]

Aloin vasta lukemaan ketjua läpi enkä millään malttanut lukea loppuun ennen kommentoimista. Eli sorry jos nyt tulee toistoa!

Sama. OP, Sampo, Nordea ja kumppanit kusettavat tuulipukuja kalliilla hallinointipalkioillaan. Ainoa järkevä vaihtoehto pitkällä juoksulla löytyy indeksirahastoista. Indeksiä ei kuitenkaan voiteta pitkällä juoksulla. Syy, miksi nämä eivät tarjoa indeksirahastoja on se, että indeksirahastoilla ei pysty tekemään yhtä paljon katetta kuin "aktiviisesti" hoidetulla rahastolla, jossa hallinointikuluja voidaan meriselittää sillä, että analysoidaan markkinaa ja biitataan indeksi pitkällä juoksulla. Kusetusta.

Ylläoleva pääpiirteittäin . Tässä esimerkki aktiivisesti hoidetusta rahastosta, josta itselläni hyviä kokemuksia.
http://www.carnegie.fi/images/Documents/Finland/Funds/Kuukausiraportti/Suomi/CWW.pdf
Tuottoero kymmenessä vuodessa indeksiin 167,6% ja riski normaalia osakerahaston tasoa.

Mielestäni tuottohistoria oikeuttaa hieman korkeammat palkkiot. Ja älkää ihmeessä tuijottako niitä pelkkiä kuluja. Jos rahaston riskikorjattu tuotto on historiallisesti korkeaa ja ei ole olemassa selkeää syytä miksei se näin voisi myös jatkua, maksan mielelläni hieman suurempaa palkkiota, koska tiedän saavani rahoilleni katetta.

Indeksirahastot ovat mainioita tuotteita ja niillen on ostajansa, mutta jos väittää niiden olevan ainoa järkevä vaihtoehto sijoittamisessa, on sijoitustietämys aika hataraa.

 

[modified]

Toi sun läppäs ei ole nyt tästä maailmasta tai ei ainakaan Hesa-centristä. Omakotitalo pk-seudulla maksaa jotain käsittämätöntä. Yhtiövastikkeen osalta asia on myös niin, että pieni yhtiövastike näkyy yleensä asunnon myyntihinnassa. Yritetään pysyä keskiarvoajattelussa, kun simuloidaan Matti/Maija Meikäläistä Helsingistä, jolle jää käteen 2500e käteen/kk ja puolisolle 1200e.

Sitten voisikin miettiä, että kannattaako ostaa kämppää vai vuokrata se, koska ei ne lapset ole kuitenkaan loppuelämää kotona. Se on ainakin fakta, että neliöissä joutuu tinkimään ja jokin 100m2 olisi jo luksusta.

 

[MuscleMemory]

Olen kanssasi vain osittain samaa mieltä. Ongelma on, kuten Timba tuossa totesikin, laskujen ja nousejen ennustaminen on hankalaa. Hyvä esimerkki on viime keväältä, kun monet painelivat paniikissa myynti nappulaa, vaikka mistään pitkästä taantumasta ei ollut kysymys. Piensijoittajalla tälläinen toiminta on tuhoon tuomittua. Kun pieniä pääomia veivataan edes takasin, ne pienetkin tuotot menevät auttomattomasti kuluihin.

Minä en ole missään vaiheessa puhunut ennustamisesta, virheetön ennustaminen on mahdotonta. Jälkikäteen on varsin helppo todeta mitä olisi pitänyt tehdä. Olet toki oikeassa ettei millään mittarilla olla tällä hetkellä taantumassa, mutta samalla teet itse ennustuksen että kurssien lasku oli vain väliaikaista ja nousu jatkuu.

Mikäli pelkäät kaupankäyntikulujen vievän kaiken tuottosi, ei sinun tulisi ollenkaan sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin. Maailmanlaajuisesti hajauttaminen ETF-indeksiosuuksiin antaa suurimman tuotto-odotuksen pienimmällä riskillä pitkällä aikavälillä.

 

[Timba79]

Ylempänä jo käsittelinkin tätä, eli vaikka lyhyen koron rahastoon. Johtunee omasta sijoitusfilosofiastani koska itselleni putoaviin osakkeisiin sijoittaminen on vastenmielistä. Mielummin odotan selkeää nousutrendiä kuin yritän kalastella pohjalta ja harrastaa keskihinnanalennustragediaa.

Itse pidän tärkeänä jonkinlaisia stop-loss -sääntöjä. Osake, joka on noussut mukavasti siitä asti kun aloitit siihen sijoittamisen, alkaakin liusua alaspäin. Kuinka paljon siedät arvonlaskua, 30% huipusta, 50% sijoitustesi alusta? Vai pidätkö sitkeästi kiinni ja vielä lisäät osuuttasi? Jossain vaiheessa varmasti ajattelet: "Olisi pitänyt myydä siihen ja siihen hintaan." Entä miten menettelet sijoituksessa joka heti alusta lähtien menee sinua vastaan?

Stop-loss ajattelulla voi ehkä hieman pienentää paineita pään sisällä. Jokaiselle osakkeelle pitäisi asettaa oman tappiorajansa, tähän tulisi vaikuttaa mm. yrityksen fundamentit, osakeen arvostus, volatiliteetti. Ja asettamaasi sääntöä tulee myös ehdottomasti noudattaa! Riskinä toki on, että onnistuu ajoittamaan myyntinsä juuri siihen hetkelliseen aallonpohjaan. Silloin toki ottaa päähän, mutta vielä enemmän harmittaisi jos lasku jatkuisi eikä olisi myynyt. Ja voihan sitä uudestaankin hypätä hevosen selkään.

Jos kaikki data osoittaa selkeesti laskua tai jopa tulevaa lamaa (vaikeaa tämänkin ennustaminen), niin toki harkitaan ja tarkkaan myyntinappulan painamista.

Mutta sen stoplossin asettaminen liian alas voi sitten maksimoidakkin ne tappiot, jollei ole aikeissa tehdä kauppaa jatkuvasti.

Noissa Saarion ja Lindströmin sijoituoppaissakin on iso ristiriita tässä stoploss ajattelussa. Toisaalta esim. Saario neuvoo asettamaan rajan vaikkapa 10%, mutta toisaalta suosii hodaamista. Miten holdaat jos koskaan ei saa mennä tappiolla yli 10%? Ja kun tätä on hankala ennakoita aina, eli et voi tietää onko lyhyt dippi (kuten keväällä) josta noustaa takasin vai mennäänkö esim. vuosia putkeen alas. Dippiin myydessä vituttaa varmasti, mutta niin vituttaa odotella nosua jota ei tule. Tässä kohtaa on mielestäni ainut järkevä tapa ostaa lisää JOS yritys omasta mielestä on muuten kunnossa ja nousupotentiaalia on. Tietenkään ei tiedosten kannata ostaa laskeviin kursseihin, vaan odottaa sitä pohjaa ja ostaa silloin ja nouseviin. Mutta milloin se käänne taas tulee, onkin jo hankalampi juttu. Eli aikalailla "idiottivarma" tapa on ostaa vaikka neljännesvuosittain tai puolivuosittain, rahastoihin voi laittaa hilloa sisään vaikka kuukausittain.

 

[Timba79]

Aloin vasta lukemaan ketjua läpi enkä millään malttanut lukea loppuun ennen kommentoimista. Eli sorry jos nyt tulee toistoa!



Ylläoleva pääpiirteittäin . Tässä esimerkki aktiivisesti hoidetusta rahastosta, josta itselläni hyviä kokemuksia.
http://www.carnegie.fi/images/Documents/Finland/Funds/Kuukausiraportti/Suomi/CWW.pdf
Tuottoero kymmenessä vuodessa indeksiin 167,6% ja riski normaalia osakerahaston tasoa.

Mielestäni tuottohistoria oikeuttaa hieman korkeammat palkkiot. Ja älkää ihmeessä tuijottako niitä pelkkiä kuluja. Jos rahaston riskikorjattu tuotto on historiallisesti korkeaa ja ei ole olemassa selkeää syytä miksei se näin voisi myös jatkua, maksan mielelläni hieman suurempaa palkkiota, koska tiedän saavani rahoilleni katetta.

Indeksirahastot ovat mainioita tuotteita ja niillen on ostajansa, mutta jos väittää niiden olevan ainoa järkevä vaihtoehto sijoittamisessa, on sijoitustietämys aika hataraa.

Onhan näitä jotka päihittää indeksit, mutta tekeekö tämä rahasto sitä jatkuvasti 5 vuoden ajan tai 10 vuoden ajan? Epäilen että ei tule tekemään tai kaikki sijoittaisi siihen. ;)

 

[Masterkiller31]

Onhan näitä jotka päihittää indeksit, mutta tekeekö tämä rahasto sitä jatkuvasti 5 vuoden ajan tai 10 vuoden ajan? Epäilen että ei tule tekemään tai kaikki sijoittaisi siihen. ;)

No jos katsoit mitä linkin takaa löytyy, huomasit varmaan jo tuon mainitsemani kymmenessä vuodessa indeksiin syntyneen tuottoeron 167,6%. Eli lyönyt indeksin keskimäärin 10%lla vuodessa. Tulevaisuuttahan meistä ei kukaan tiedä, joten on tyytyminen tuottohistorian, salkunhoitajan asiantuntijuuden, markkinatilanteen ym. analysoimiseen. Mielestäni kaikki merkit viittaavat siihen, että em. rahasto jatkaa vakuuttavaa indeksinsä lyömistä myös tulevaisuudessa, joten omat rahani pysyvät siellä.

Ja näköjään aika moni muukin on siihen sijoittanut!

 

[Kas-vain]

No jos katsoit mitä linkin takaa löytyy, huomasit varmaan jo tuon mainitsemani kymmenessä vuodessa indeksiin syntyneen tuottoeron 167,6%. Eli lyönyt indeksin keskimäärin 10%lla vuodessa. Tulevaisuuttahan meistä ei kukaan tiedä, joten on tyytyminen tuottohistorian, salkunhoitajan asiantuntijuuden, markkinatilanteen ym. analysoimiseen. Mielestäni kaikki merkit viittaavat siihen, että em. rahasto jatkaa vakuuttavaa indeksinsä lyömistä myös tulevaisuudessa, joten omat rahani pysyvät siellä.

Ja näköjään aika moni muukin on siihen sijoittanut!

Ihan ok rahastolta näyttää, mutta puhut hieman puuta heinää. Rahasto on tehnyt jotain 2H/99 aikana milloin kurssi on noussut rakettimaisesti. Nokia? Sonera? Sen jälkeen itseasiassa ei ole kauheasti tehnyt eroa indeksiin. Lisäksi on tiedä onko vertailuindeksi osinkokorjattu, mutta hyvin todennäköisesti ei ole. Tällöin ihan perus holdarikin voittaa indeksin ostamalla kaikkia indeksin osakkeita oikeissa suhteissa ja vaan pitämällä niitä. Lisäksi jos ostaa osakkeita osinkotuotoilla tulee eroa vieläkin enemmän. Voi jopa tulla SIKARIKKAAKSI!;) Jos indeksirahasto häviää tai pääsee juuri ja juuri samaan kuin vertailuindeksi (ei osinkokorjattu) niin joku vetää välistä ja paljon.

Esimerkkejä aktiivisista rahastoista löytyy, jotka biittaavat indeksin tiettyinä aikaperiodeina

Kuten tämä -99 syksyllä.

 

[skeema]

Mielestäni tuottohistoria oikeuttaa hieman korkeammat palkkiot. Ja älkää ihmeessä tuijottako niitä pelkkiä kuluja. Jos rahaston riskikorjattu tuotto on historiallisesti korkeaa ja ei ole olemassa selkeää syytä miksei se näin voisi myös jatkua, maksan mielelläni hieman suurempaa palkkiota, koska tiedän saavani rahoilleni katetta.

Indeksirahastot ovat mainioita tuotteita ja niillen on ostajansa, mutta jos väittää niiden olevan ainoa järkevä vaihtoehto sijoittamisessa, on sijoitustietämys aika hataraa.

Ylläoleva on pääpiirteissään ^2. Esimerkkejä aktiivisista rahastoista löytyy, jotka biittaavat indeksin tiettyinä aikaperiodeina. Jos haluaa kuitenkin olla pelaamatta lottoa, jossa ylimääräinen riski ei indusoi korkeampaa tuottoa, kannattaa sijoittaa indeksin mukaan.

http://www.travismorien.com/indexactive.htm

Jos historiadataan ja vallitseviin talousteorioihin haluaa uskoa missään nimessä ei kannata maksaa aktiivisten rahastojen hallinointipalkkiota odotusarvoisesti pitkällä juoksulla.

 

[skeema]

Sitten voisikin miettiä, että kannattaako ostaa kämppää vai vuokrata se, koska ei ne lapset ole kuitenkaan loppuelämää kotona. Se on ainakin fakta, että neliöissä joutuu tinkimään ja jokin 100m2 olisi jo luksusta.

Tämä menee rankasti off topiciksi, mutta vastaan vielä tähän. 100m2 ei todellakaan ole luksusta, jos on 3 lasta ja 2 aikuista. Kyllähän viisi ihmistä asuu kevyesti, vaikka 60 neliön kämpässä, mutta tarkoitus ei ole matemaattisen tarkasti optimoida pääoman kasvua elämänlaadun rankalla karsimisella. Elämänlaadullekin pitää laskea jokin rahallinen arvo.

 

[Masterkiller31]

Ihan ok rahastolta näyttää, mutta puhut hieman puuta heinää. Rahasto on tehnyt jotain 2H/99 aikana milloin kurssi on noussut rakettimaisesti. Nokia? Sonera? Sen jälkeen itseasiassa ei ole kauheasti tehnyt eroa indeksiin. Lisäksi on tiedä onko vertailuindeksi osinkokorjattu, mutta hyvin todennäköisesti ei ole.

Sinänsä olet oikeassa, että tuolloin tuotto oli jotain 80% rahastolle ja 40% indeksille, mutta kyllä toi ero on syntynyt vuosien mittaan. Tällaisia lukuja löytyi hakemalla: 5.vuoden tuotto rahasto 46,14%, indeksi 13,31. 3. vuotta 58,21% rahastolle ja 35,38% indeksille, eli siinä karsittiin pois tuo vuosituhannen vaihde. 10 vuoden sharpe 0,51. Ja indeksihän on luonnollisesti tuottoindeksi. Eli vähän turhaa mollausta

 

[Agony]

Sinänsä olet oikeassa, että tuolloin tuotto oli jotain 80% rahastolle ja 40% indeksille, mutta kyllä toi ero on syntynyt vuosien mittaan. Tällaisia lukuja löytyi hakemalla: 5.vuoden tuotto rahasto 46,14%, indeksi 13,31. 3. vuotta 58,21% rahastolle ja 35,38% indeksille, eli siinä karsittiin pois tuo vuosituhannen vaihde. 10 vuoden sharpe 0,51. Ja indeksihän on luonnollisesti tuottoindeksi. Eli vähän turhaa mollausta

Ja sitten täytyy taas muistaa, että jos otetaan huomioon kaikki markkinoilla olleet rahastot, niin olisi melko epätodennäköistä, etteikö niiden parista löytyisi muutamaa sellaista rahastoa, joilla sattuu olemaan noin hyvä track record. Tämä siis ex-post, ja pelkästään sattuman takia, eikä tällainen löydös ilman lisäanalyysia sano paljonkaan salkunhoitajan taidoista.

 

[Masterkiller31]

Ylläoleva on pääpiirteissään ^2. Esimerkkejä aktiivisista rahastoista löytyy, jotka biittaavat indeksin tiettyinä aikaperiodeina. Jos haluaa kuitenkin olla pelaamatta lottoa, jossa ylimääräinen riski ei indusoi korkeampaa tuottoa, kannattaa sijoittaa indeksin mukaan.

http://www.travismorien.com/indexactive.htm

Jos historiadataan ja vallitseviin talousteorioihin haluaa uskoa missään nimessä ei kannata maksaa aktiivisten rahastojen hallinointipalkkiota odotusarvoisesti pitkällä juoksulla.

Huhhuh! Terävää! Vallitsevan talousteorian mukaan!?!? Tutkimuksia on suuntaan ja toiseen vaikka kuinka paljon, fakta on, että jotkut aktiivisesti hoidetut rahastot tekevät positiivista alfaa. Fakta on myös, että monet aktiivisesti hoidetut rahastot tekevät negatiivista alfaa, joten mihin tästä taas päädyimme? Ne jotka haluavat tasaista indeksin mukaista tuottoa ostavat niitä indeksirahastoja ja ne jotka tavoittelevat suurempia tuottoja ostavat vaikka aktiivisesti hoidettuja rahastoja jotka osaavat asiansa! Tai tekevät suoria osakesijoituksia tai pelaavat johdannaisilla...

Tosiasia on vaan se, että jos olisin sijoittanut indeksiin valitsemani rahaston sijaan, olisin huomattavasti köyhempi! Eli omat kokemukset olivat hyviä ja liitin sentään jotain trackrecordiakin mukaan.

Ja siihen miten aktiivisesti hoidettu rahasto on pärjännyt suhteellisesti, löytyy oma tunnuslukukin information ratio. Googlea kehiin vaan. Onneks pakkikseltakin löytyy joku joka hallitsee vallitsevan talousteorian

huhhuh

 

[Timba79]

Ja sitten täytyy taas muistaa, että jos otetaan huomioon kaikki markkinoilla olleet rahastot, niin olisi melko epätodennäköistä, etteikö niiden parista löytyisi muutamaa sellaista rahastoa, joilla sattuu olemaan noin hyvä track record. Tämä siis ex-post, ja pelkästään sattuman takia, eikä tällainen löydös ilman lisäanalyysia sano paljonkaan salkunhoitajan taidoista.

Näin, tästä oli jossain ihan juttukin (ehkä joku muistaa missä?) Ja se meni suunnilleen niin, että ne jonkun vuoden indeksiä hakanneet eivät yleensä sitä jatka kovin pitkään, vaan taantuvat ja taas tulee uusia "helmiä" tilalle. Ja yleensä niiden takaa löytyy joku selitys, kuten vaikka Nokian nousu menneinä vuosina tai esim. Odinin Offshore joka meni öljyn perässä aika kovaa ylöspäin pitkän aikaa.

Onhan näitä kiva löytää ja omistaa kun kovaa mennään, mutta vaikea näidenkään varaan on mitään rakentaa kun ei se tuuri aina käy kuitenkaan.

 

[Maso]

Kyllä aktiivisesti sijoittava rahasto on hyvä ratkaisu jos sen tuotto päihittää indeksin. Puhdas tuotto kulujen jälkeen, oli rahasto mikä hyvänsä, on tärkeintä. Ja lisäksi jos hajautuksen puolesta haluaa sijoittaa vaikka Intian kasvaville markkinoille, pelkän indeksirahaston kautta se voi olla vaikeaa. Toki harvassa on ne aktiiviset rahastot, jotka pitkässä juoksussa indeksit hakkaa.

 

[Agony]

Huhhuh! Terävää! Vallitsevan talousteorian mukaan!?!? Tutkimuksia on suuntaan ja toiseen vaikka kuinka paljon, fakta on, että jotkut aktiivisesti hoidetut rahastot tekevät positiivista alfaa. Fakta on myös, että monet aktiivisesti hoidetut rahastot tekevät negatiivista alfaa, joten mihin tästä taas päädyimme? Ne jotka haluavat tasaista indeksin mukaista tuottoa ostavat niitä indeksirahastoja ja ne jotka tavoittelevat suurempia tuottoja ostavat vaikka aktiivisesti hoidettuja rahastoja jotka osaavat asiansa!

Ja siihen miten aktiivisesti hoidettu rahasto on pärjännyt suhteellisesti, löytyy oma tunnuslukukin information ratio. Googlea kehiin vaan. Onneks pakkikseltakin löytyy joku joka hallitsee vallitsevan talousteorian

huhhuh

No, itse olen tutkinut osakemarkkinoita kymmenen vuoden ajan ja lukenut tänä aikana melko paljon tutkimuksia. Vaikka poikkeuksia löytyy, niin kyllä se tavallisin löydös on ollut, että aktiivisesti hoidetut rahastot eivät pitkälla tähtäimellä voita indeksiä. Tämä varsinkin, kun analyysissa otetaan huomioon mekaaniset kauppastrategiat (esim value/growth), jotka eivät siis kerro salkunhoitajan taidoista, eikä pelkästään luoteta CAPM-malliin alfojen laskennassa.

 

[Masterkiller31]

No, itse olen tutkinut osakemarkkinoita kymmenen vuoden ajan ja lukenut tänä aikana melko paljon tutkimuksia. Vaikka poikkeuksia löytyy, niin kyllä se tavallisin löydös on ollut, että aktiivisesti hoidetut rahastot eivät pitkälla tähtäimellä voita indeksiä. Tämä varsinkin, kun analyysissa otetaan huomioon mekaaniset kauppastrategiat (esim value/growth), jotka eivät siis kerro salkunhoitajan taidoista, eikä pelkästään luoteta CAPM-malliin alfojen laskennassa.

Aktiivisesti hoidettuja rahastoja on paljon ja suuri osa niistä ei pärjää indeksilleen. Jotkut rahastot siinä kuitenkin onnistuvat ja jotkut, hyvin harvat, onnistuvat siinä vuodesta toiseen. Kirjoitin alunperin kyseisestä rahastosta tänne, koska itselläni on siitä hyviä kokemuksia ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin kiinnostuneille. Mielestäni meidän ei tarvitse täällä miettiä sen kummempia salkunhoitostrategioita. Riittää kun pystytään vertaamaan tuottohistoriaa ja riskiä. Ok, kuluja myös.

 

[skeema]

Huhhuh! Terävää! Vallitsevan talousteorian mukaan!?!? Tutkimuksia on suuntaan ja toiseen vaikka kuinka paljon, fakta on, että jotkut aktiivisesti hoidetut rahastot tekevät positiivista alfaa.
...
Tosiasia on vaan se, että jos olisin sijoittanut indeksiin valitsemani rahaston sijaan, olisin huomattavasti köyhempi! Eli omat kokemukset olivat hyviä ja liitin sentään jotain trackrecordiakin mukaan.

Jälkeenpäin on helppo kaivaa rahastoja, jotka ovat voittaneet indeksin annetulla rajatulla aikavälillä. Yleistysvoiman kannalta olisi kuitenkin oleellista tarkastella asiaa globaalimmin ja analyyttisesti. Esimerkkinä moniulotteisesta datasta löydetään pilvin pimein mielenkiintoisen oloisia tulkintoja, mutta niillä ei ole yleistysvoimaa tulevaisuuteen eli ne eivät kuvaa itse prosessin luonteesta mitään (ylisovittumisen ongelma, bias-varianssi dilemma).

Onneks pakkikseltakin löytyy joku joka hallitsee vallitsevan talousteorian
huhhuh

Pikkuisen vaikuttaa siltä, että olet vetänyt herneet nenään. Ei herneitä, mielummin tosiasioita. Kuten olen aikaisemminkin tässä threadissa todennut en esiinny taloustietieteiden asiantuntijana. Olen perehtynyt data-analyysin yleisesti syvällisesti (= tohtorin tutkinto) ja olen lähinnä omasta mielenkiinnosta lukenut matemaattisen taloustieteen oppikirjoja. Minulla ei ole sellaista state-of-the-art tietoa, joka on julkaistu esimerkiksi viimeisen 3-4 vuoden aikana johtavissa taloustieteiden lehdissä.

Jotkut rahastot siinä kuitenkin onnistuvat ja jotkut, hyvin harvat, onnistuvat siinä vuodesta toiseen. Kirjoitin alunperin kyseisestä rahastosta tänne, koska itselläni on siitä hyviä kokemuksia ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin kiinnostuneille. Mielestäni meidän ei tarvitse täällä miettiä sen kummempia salkunhoitostrategioita. Riittää kun pystytään vertaamaan tuottohistoriaa ja riskiä. Ok, kuluja myös.

Hienoa, että sijoituksesi on tuottanut hyvin. Tämä kokemuksesi ei kuitenkaan vielä riitä yleiseksi indeksin biittamistekniikaksi.

 

[Masterkiller31]

Jälkeenpäin on helppo kaivaa rahastoja, jotka ovat voittaneet indeksin annetulla rajatulla aikavälillä. Yleistysvoiman kannalta olisi kuitenkin oleellista tarkastella asiaa globaalimmin ja analyyttisesti. Esimerkkinä moniulotteisesta datasta löydetään pilvin pimein mielenkiintoisen oloisia tulkintoja, mutta niillä ei ole yleistysvoimaa tulevaisuuteen eli ne eivät kuvaa itse prosessin luonteesta mitään (ylisovittumisen ongelma, bias-varianssi dilemma).

Jälkeenpäin tietenkin, emmehän näe tulevaisuuteen ;) Jos käsitellään tavallisia osakerahastoja, voimme kai edeelleen olettaa normaalijakauman?
Eli voimme käyttää keskihajontaa riskilukuna jos se lasketaan logaritmisista tuotoista? No näin ainakin käytännössä. Eli loppujen lopuksi ei meidän tarvitse mennä sen syvemmälle kuin siihen mitä sijoituksemme on tuottanut tietyssä ajassa ja millä riskillä. Paljon rahaa jää käteen?

Miten dataa pitäisi tulkita? Lasketaan tuotot ja riski? Ei tehdä asiasta liian monimutkaista.

Hienoa, että sijoituksesi on tuottanut hyvin. Tämä kokemuksesi ei kuitenkaan vielä riitä yleiseksi indeksin biittamistekniikaksi.

Se on hienoa ja se mitä yritän viestittää on, että kuka vaan jos jaksaa nähdä hieman vaivaa, VOI hyvinkin löytää aktiivisesti hoidetun rahaston, joka muutaman vuoden kuluttua on hakannut indeksinsä. Ja edelleen, moni rahasto ei siihen pysty, varsinkaan jos tarkastellaan riskikorjattua tuottoa. Mutta se on mahdollista ja joillakin rahastoilla se on jopa suunnitelmallista;)

 

[skeema]

Jos käsitellään tavallisia osakerahastoja, voimme kai edeelleen olettaa normaalijakauman?
Eli voimme käyttää keskihajontaa riskilukuna jos se lasketaan logaritmisista tuotoista? No näin ainakin käytännössä. Eli loppujen lopuksi ei meidän tarvitse mennä sen syvemmälle kuin siihen mitä sijoituksemme on tuottanut tietyssä ajassa ja millä riskillä. Paljon rahaa jää käteen?

Kohinamalli ei sinänsä tässä ole oleellinen. Perusongelma on se, että mistä tiedät etukäteen tulevaisuuden tuoton. Oletatko, että voit arvioida tulevaisuuden tuoton lähihistoriadatalla.

Oletatko siis, että jos viimeisen n:n vuoden aikana osakerahasto on tuottanut indeksiä paremmin, se tulee tuottamaan indeksiä paremmin myös seuraavina vuosina. Jos oletuksesi olisi tosi, tarkoittaisi se, että on olemassa keino päihittää markkinat jollakin mekaanisella strategialla. Mitäpä tällaisen mekaanisen strategian olemassaolosta seuraisi ja kannattaisiko sitä soveltaa rahasto(i)ssa suuressa skaalassa ilman, että se kontaminoi markkinat ja tekee siten itsensä tyhjäksi, vaikka oletettaisiinkin, että muut eivät ala matkimaaan ko mekaanista sijoitusstrategiaa (mikä sinänsä on huono oletus). Ei tarvitse mennä kovinkaan montaa sataa vuotta niin ko sijoitusstrategialla on onnistunut ostamaan koko maailman markkinat itselleen ja sen jälkeen oma tekeminen määrittääkin jo indeksin => Kehäpäätelmä.

 

[Timba79]

Kohinamalli ei sinänsä tässä ole oleellinen. Perusongelma on se, että mistä tiedät etukäteen tulevaisuuden tuoton. Oletatko, että voit arvioida tulevaisuuden tuoton lähihistoriadatalla.

Oletatko siis, että jos viimeisen n:n vuoden aikana osakerahasto on tuottanut indeksiä paremmin, se tulee tuottamaan indeksiä paremmin myös seuraavina vuosina. Jos oletuksesi olisi tosi, tarkoittaisi se, että on olemassa keino päihittää markkinat jollakin mekaanisella strategialla. Mitäpä tällaisen mekaanisen strategian olemassaolosta seuraisi ja kannattaisiko sitä soveltaa rahasto(i)ssa suuressa skaalassa ilman, että se kontaminoi markkinat ja tekee siten itsensä tyhjäksi, vaikka oletettaisiinkin, että muut eivät ala matkimaaan ko mekaanista sijoitusstrategiaa (mikä sinänsä on huono oletus). Ei tarvitse mennä kovinkaan montaa sataa vuotta niin ko sijoitusstrategialla on onnistunut ostamaan koko maailman markkinat itselleen ja sen jälkeen oma tekeminen määrittääkin jo indeksin => Kehäpäätelmä.

Tän suuntainen oli se juttu minkä minäkin jostain luin. Ihan järkeenkäypä juttu kun kunnolla miettii.