Olihan tosiaan Kurlovitshilla tuo 266 kilon työntöyritys Ostravan MM:stä -87. Miltei identtinen ylöstyöntö kuin Ateenassa -89 tai Spartakiadeissa-83.
Sydneyn 2000 olympialaisten superi on toki kautta aikojen tuloksellisesti kovatasoisin. Lopullinen järjestyshän oli: 1) Reza 472½ (212½+260), 2) Weller 467½ (210+257½, 262½x), 3) Tshemerkin 462½ (202½+260, 272½x), 4) Jaber 460 (205, 210x+255, 260x), 5) Tae-Hyun Kim, Etelä-Korea 460 (200+260, 265x), 6) Scerbatihs 452½ (202½+250, 257½x). Upea kisa kerta kaikkiaan. Lisäksi lavalla nähtiin Ashot Danieljan, joka teki 465 (207½+257½), mutta hänen suoritus tunnetusti hylättiin. Tshemerkinin 272½ kilon työntöyritys on kaikkien aikojen suurin arvokisoissa tankoon laitettu rautamäärä.
Tarkoitin tuolla aiemmalla kommentillani lähinnä sitä, että Spartakiadeissa-83 neljä ukkoa rikkoi ennen kisapäivää voimassa olleita ME-tuloksia ja kaksi muuta vielä yritti kohentaa jo syntyneitä rekordeja. Sitä ei tapahtunut Sydneyssä, vaikka 17 vuotta myöhemmin raudat olivat tietenkin suurempia kuin Moskovassa.
Mitä tulee arvokisoissa nostettuihin tuloksiin, pääsääntö on ollut ja on yhä, että huippunostajat tehtailevat omia kisaennätyksiään nimenomaan kauden päätapahtumassa MM:ssä/olympialaisissa. Poikkeuksiahan tietenkin löytyy. Treenitulokset sitä vastoin voivat olla suurempia kuin lavalla nähdyt esitykset.
Aleksandr Kurlovitshin kerrottiin tehneen joko ennen vuoden -89 tai vuoden -90 (jossa ei nostanut) MM-kisoja samassa treenissä 490 (220+270). Kysyin eräältä bulgarialaiselta maajoukkuevalmentajalta Antonio Krastevin parhaita salituloksia ja hänen mukaansa Krastev tempaisi 225 ja työnsi joko 262½ tai 265. Stefan Botevin paras treenityöntö oli ollut 267½.
Vuosi -87 oli Krastevin tuloksellisesti paras kausi. Hän tempaisi sen vuoden EM-kilpailuissa 215½ toisellaan ja laittoi kolmanteen vielä 220. Se oli ollut erittäin lähellä, mutta pyörähtänyt yli. Tuo 220 on suurin arvokisoissa yritetty tempausromu. Ostravassa tempaistu 216 jäi viralliseksi yli 110-kiloisten ME:ksi voimaan. Jevgeni Sypko tempaisi Druzhba cupissa -90 Neuvostoliiton ennätykseksi 216½, mutta tulosta ei hyväksytty maailmanennätykseksi.
Itselläni on sellainen mielikuva, että Pisarenko olisi yrittänyt Vitorian EM-kilpailuissa -84 kolmannellaan työntää 270 kiloa ja vetänyt sen rinnalle. En ole tuosta aivan varma ja olen antanut vanhat World Weightlifting-lehdet pois, joista sen ainakin voisi nopeasti tarkastaa. Varna-84:n varjo-olympialaisissa Pisarenko työnsi tuon 265 kevyesti toisellaan:
http://www.youtube.com/watch?v=UURIs159pYI. Sillä tuli 465 kilon yhteistulos ja sarjavoitto, Kurlovitsh teki hopeatulokseksi 462½ (210+252½). Pisarenko yritti kolmannellaan 267½ kiloa, sekin tuli rinnalle, mutta ylöstyöntö oli ponneton. Panostahan ei siinä nostossa enää ollut. Leonid Taranenko yritti Cardiffin EM-kilpailuissa -88 työntää myöskin tuota 267½ kiloa, mutta ylöstyöntö oli jäänyt hieman eteen.
.
tempauksessa pääs joukkue kaveri vähän härnään muttei työnnössä tuolle löydy vastusta 56kg:ssa!!
