Täällä on minun silmissäni vikana se, että alkoholi on leijuu mielikuvatasolla melkein täysin vain päihteen roolissa. Useimmissa kodeissa totutaan jo nuoresta lähtien hyvin kieroutuneeseen tapaan nauttia alkoholia ja siirretään ne asenteet näin myös jälkipolville.
Lasista laulukirjaa raotetaan muutaman kerran vuodessa, kannetaan Alkosta kotiin mittava määrä nestemäistä rohkeutta, häpeillen lippalakki päässä. Sitten otetaankin "pohjanmaan kautta": kaivetaan vanhat haavat auki ja ollaan niin infernaalisissa tumuissa, että parina seuraavana päivänä ei uskalleta katsoa ketään silmiin. Lapsille muistetaan selittää, että "isi ja äiti istuvat vähän iltaa", tai sitten ollaan vain hiljaa.
Vaihtoehtoisesti alkoholia voitaisiin nauttia ensisijaisesti, jos tällainen ilmaus sallitaan, sivistyneesti, niin kuin monissa muissa kulttuureissa. Siemaillen avoimesti ruoan tai kevyiden illanistujaisten ohessa ja iloiten ilman minkäänlaista salailua tai sosiaalista häpeäntunnetta. Nuoremmatkin voisivat ottaa alkoholia kevyesti vanhempiensa seurassa, jolloin siitä ei tulisi välttämättä sellaista painostavaa mörköä, jota pitää päästä kokeilemaan heti kun mahdollista. Monet suomalaiset eivät halua nautiskella alkoholia, vaan saada vain päänsä sekaisin, joten valtavirtakin tuomitsee usein tapahtuvan juomisen lähinnä luuserimeiningiksi.
Ja annas olla, jos se juominen tapahtuu tosiaan päivällä - alkoholiahan pitäisi hävetä ja nauttia vain perjantai-iltaisin omassa rauhassa, syrjässä naapurirapun mummon katseilta. No, päiväkännit ovat päiväkännit, mutta jos mietitään päivällä juomista ylipäätään. Se, että ruokatunnilla voi poiketa ottamaan huurteisen, on useimmiten mielestäni ihan terveellistä. Kylmä hanaolut maistuu hyvältä ja rentouttaa hieman tunnelmaa. Nurtsilla auringonpaisteessa levyttäessä fiiliksetkin ovat usein hilpeämmät kuin jonakin kelmeänä kuutamoyönä taloyhtiön pannuhuoneessa.
Kyllä minä pidän Bukowskistakin, mutta täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on sen verran murheellisia ihmisiä, ettei siihen enää toivoisi näin omasta näkökulmasta alkoholin käyttämistä pelkästään humalahakuisiin tarkoituksiin. Tuskinpa se ainakaan kansallista melankoliaa vähentää.
