nojoo keskustelua on,
mutta käytäntö päihdepolitiikan toteuttamisessa menee meillä toisessa äärilaidassa. Jos poliisilla on oikeasti aikaa kytätä kukkakaupan asiakkaita niin resurssipulasta ei kyllä sovi enää sanallakaan mainita. Tuohon "humaanimpaan" päihdepolitiikkaan ei oikeasti päästä ennen kuin ylhäältä se suoraan viranomaisille käskytetään. Siihen ei satunaiset lehtijutut tai foorumipostailut auta, kun niitä ei poliitikoiden puolelta millään tasolla noteerata. Ehkä joskus, mutta ei lähitulevaisuudessa. Eu voi tietenkin tehdä omat linjaukset ja sitten suomalaiset poliitikot vikisee. Toisaalta helppo tapa, koska jokainen voi sitten piiloutua EU:n päätöksen taakse.
Kerrankin olen Indican kanssa samoilla linjoilla
![Smile :) :)](/smilies/smile.png)
. Se ainainen "ite ovat kuoppansa kaivaneet" asenne pitää saada kitkettyä pois ja keskittyä siihen miten nämä surulliset tapaukset saataisiin takaisin yhteiskuntaan veronmaksajiksi.
En usko, että tämä nykyinen koston ilmapiiri on kenekään eduksi. Vai kiinnostaako jengiä oikeasti juosta vakuutusyhtiössä hakemassa korvauksia niistä autostereoista, jos vaihtoehtona on se, että vähemmillä kuluilla (pitkässä juoksussa) nämä narkkarit joko vieroitetaan aineista tai annetaan valtion puolesta korvausannokset?
Aika harva tässäkään threadissa on viemässä heroiinia R-kioskille?
Joo suomen käytäntö päihdepolitiikassa on suoraan jostain poliisivaltiosta. Ei kukaan ole koskaan laskenut, miten suuret epäsuorat kustannukset tälläinen päihdepoltiikka tuottaa suomelle? Ihan jo rikosprosessikustannukset, vaihtoehtoiskustannukset sille, että mitä jos kukkakauppojen ratsaamisen sijasta kitkettäisiin vaikka väkivaltarikoksia, tai raiskauksia, menetetyt verotulot miedoista huumeista, ulkomaisille huumeliigoille valuva raha joka on muusta kulutuksesta pois, menetetty työpanos H-merkinnän aiheuttamasta syrjäytymisestä työelämästä jne. Jos olisin yhteiskunta / kansantaloustieteilijä, enkä pelkäisi leimaantumista itse narkkareiden hyysääjäksi, voisin tehdä graduni aiheesta..
Haiparvessa joka saalistaa hylkeitä, jos jollekulle haille tulee haava joka vuotaa verta, repivät muut hait kyseisen hairaukan kappaleiksi ja syövät sen välittömästi. Ei meidän ihmisten tulisi tehdä vastaavanlaista elämäntuhoamista jollekulle onnettomalle joka on joskus erehtynyt huumeilemaan.. Seuraukset huumeista kiinnijäämisestä yksilötasolla ovat dramaattiset ja syrjäyttävät yhteisöstä, ja tiputtaa monet alamaailmaan. Se on mun mielestä suurinpia epäkohtia tässämaassa. Koko H-merkintä ja huumetestaukset työpaikoilla tulisi välittömästi poistaa, ei minusta esim pössyttely ole sellainen teko josta pitäisi ikiajoiksi menettää ihmisarvo yhteisön silmissä.. Ihmisiä joilla muuten menisi ihan hyvin, ajetaan valtaviin ongelmiin, ja edesautetaan ongelmien kehitystä vakaviksi, sitten jeesustellaan HUUMEISTA, kuinka ne pilaa elämän.
Viikonlopun paperiversioiltalehdessä esiteltiin Vancouveria ja huumekorttelia siellä.. Jotenkin pisti äärimmäisen vihaksi, miten toimittaja käytti jostain ihmisestä tekstissään näinkin kunnioittavaa ja ihailevaa ilmaisua kuin crack-huora.. Se on kuitenkin jonkun rakas tytär, tyttöystävä, toisten ystävä ja eksynyt ihminen, joka tarvitsisi apua eikä ylimielisen suomalaisen toimittajanplantun leimaamista crackhuoraksi. Ja koko asenne on ihan sairas, eihän vammaisiakaan enää julkisesti saa leimata, eikä toisenvärisiä, eikä seksuaalivähemmistöjä. Huumeongelmaiset on ainoaa vapaata riistaa, joita kukaan ei oikein ihmiseksi laske.
Voin kyllä sanoa että suomalaisen vammaisen asenneilmaston muutokseen en usko, en myöskään leimaantumisen pelossa voi näitä käsityksiäni omalla nimelläni laukoa lehtiin, en tehdä sitä gradua päihdepolitiikan kustannuksista (=ei onneksi ees liippaa mun opintosuuntaa) enkä myöskään poliittisesti alkaa ajamaan vähän järkevämpää politiikkaa, enkä edes marssimaan mennä.
Koko mun ajatuksen pointti hyvin yksinkertaistettuna voidaan tiivistää muutamaan avainkohtaan. 1. Myös huumeongelmaiset ovat ihan samanlaisia tavallisia, tuntevia, ajattelevia ja ihmisarvoisia ihmisiä, joita tulee auttaa, ei ne pahuuttaan ole ongelmiin ajautunut. 2. Jos ihmiset oikeasti tässäkin maassa kohtelevat toisia ihmisiä näin, narkkareita vihaa kaikki ei-narkkarit, niin ihmiskunta ei kyllä ole tippaakaan sivistynyt historiansa aikana. Viittaan tässä nyt muunlaiseen syrjintään jolla ryhmänä ajatellaan olevan ylempiarvoisia kuin demonisoitu toinen kansanryhmä, jolta riistetään omissa silmissä ihmisarvo.
3. Valinnanvapaus: mietojen huumeiden osalta, miksi ihmisiä kielletään turvautumasta miedompiin ja turvallisempiin vaihtoehtoihin kuin alkoholi. Kuitenkaan ei ole laitonta ampua itseään päähän tai syödä syanidia. 4. Ahdasmielisyys: jep, olen itsekin monissa asioissa vanhoillinen, mutta en ymmärrä sellaista elämänkieltämistä, että 1 virhe, and you're out. KUKAAN ei ole täydellinen malliyksilö. Senlisäksi tietämättömyys: kieltäydytään suorastaan omia näkemyksiä vastaavasta tiedosta, huumeista ei saa puhua kuin raittiit jotka koskaan ei ole sellaisia edes nähneet missään, vähän kuin neitsyet puhuisivat seksistä tai syntymäsokeat australian kauniista maisemista.