- Liittynyt
- 6.1.2006
- Viestejä
- 668
Kokonaiskulujen laskeminen, jopa summittainen arviointi, on suunnattoman vaikeaa tai jopa mahdotonta. Alkoholismiin suoraan yhdistettävät terveydenhuoltokustannukset lienevät kuitenkin jossain määrin laskettavissa. Tilastokeskus on nopeasti googlailemalla tätä ainakin pyrkinyt laskemaan ja alkoholista aiheutuviin kustannuksiin menee heidän mukaansa suoraan noin 700-900 miljoonaa euroa ja epäsuoraan jopa 3-5 miljardia. En tiedä mitä kaikkea tuossa 3-5 miljardissa on, mutta helpoimmin kohdennettavissa lienee tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvat kulut, mikäli tunnetaan karkeasti se prosenttiosuus onnettomuuksista, joka on aiheutunut siitä, että kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Lisäksi juoppoputkakustannukset ynnä muut järjestyksen ylläpitoon kuuluvat kulut kuuluvat varmasti noihin kustannuksiin. Henkirikoksista jopa 80% on tehty, kun henkilö on ollut (vahvan) humalatilan alaisena ja siitä tietysti voitaisiin vetää se klassinen kysymys, että mikä on ihmishengen arvo ja hinta. Pahimmat kustannukset ovat kuitenkin piileviä, sillä on vaikea arvioida edes summittaisesti, miten suuri alkoholin merkitys on ihmisten työkykyyn ja siten sairaslomien määrään, työurien pituuteen ja työn kokonaisvaltaiseen tuloksellisuuteen. Tuota näkökulmaa tuskin on Stakesin laskelmissa huomioitu ja siitä tulisi varmasti vähintään toinen 5 miljardia lisää näkymättömänä hyvinvointitappiona. Listaa voisi jatkaa aika pitkälle, mutta pointti varmaan tuli selväksi.
Joka tapauksessa näitä alkoholin aiheuttamia kustannuksia on aika paljon ja summa ylittää merkittävästi sen verokertymän, joka kyseisestä valmisteverosta saadaan. Sama juttu periaatteessa tupakan kanssa, jolla on myös negatiivinen vaikutus ihmisten työuriin ja työtehokkuuteen (vaikka kuolisivatkin nuorempina). Verotus ja valtionvelka ovat itsessään aivan toisen luokan mittaluokan keskustelu, mutta huomioitavaa on, että kustannukset ovat todellisia tai kuten Washingtonissa sanotaan: "a true fact". Veroilla ne joka tapauksessa maksetaan. Kysymys onkin, että onko oikeampaa maksattaa nämä kustannukset sosialisoituna koko yhteiskunnalla vai kohdistaa kyseiset kustannukset näiden valmisteiden kautta suoraan niille henkilöille, jotka valinnoillaan näitä kustannuksia aiheuttavat?
Onko verotus käskyttämistä ja tekeekö se ihmisistä lampaita, että joutuu maksamaan sen mistä kuluttaa? Ihmisten polkemista on se, että eniten työtä tekeviltä viedään jopa yli 50% heidän työnsä hedelmistä ja jaetaan niille, jotka eivät ole tehneet elettäkään mitään ansaitakseen. Ihmisten polkemista ei ole se, että kohdennetaan menot niille, jotka kyseisiä menoja aiheuttavat.
Saattaa hyvin olla. Kuten sanottua, yhteisölainsäädäntö on sellainen byrokratian sekametelisoppa, että siitä on turha vääntää kättä. Niitä jos lähdettäisiin tutkimaan, niin sieltä saattaa löytyä ties mitä suosituksia ja kieltoja. Ensimmäinen ongelma ennen maahantuontikieltoja pohdittaessa saattaa syntyä, mikäli alkoholi- ja tupakkaverojen suuruudelle on määrätty katto, jota ei voi kansallisessa lainsäädännössä ylittää. Minimi on ainakin määrätty, vaikka tosin esim. viinin kohdalla muistaakseni Ranskan vaatimuksesta minimivero on 0%. Pointtini on kuitenkin siinä, miten asioiden mielestäni pitäisi olla eikä siinä, mitä ne nykylainsäädännön puitteissa voivat olla.
