Opiskelijoiden vuokranmaksu...

[Reason]

Hieman aiemmin oli puhetta tutkinnoista, niiden tasoista ja Englanninkielisistä nimikkeistä. Bachelor's Degree on juurikin oikea nimi vaikkapa insinööri(amk) -tutkinnolle. Se, mistä oppilaitoksesta/koulusta tutkinto on saatu, ei ole ratkaisevaa, vaan tutkinnon sisältö. Turha verrata jotain amk-tutkintoa johonkin MIT:n bachelor-tason tutkintoon, samalla voisi verrata MIT:n tutkintoa johonkin Alabaman kristillisen Collegen tutkintoon. Tuossa on ECTS:n mukaisen Bachelor-tutkinnon määritelmä. Suomessakin siirtyminen ECTS:ään helpottaa sitä, jos opiskelija jatkaa opintojaan/on vaihdossa vaikka Yhdysvalloissa, niin niiden opintopisteiden konvertoiminen jenkkien credit hour:hin on helpompaa ja tarkempaa. Euroopassa taas pisteet käy suoraan. Bachelor-tutkinto ei ole määritelty yliopistotutkinnoksi Bolognan sopparissa. Ja jenkkien college/university taas on hieman erilainen järjestelmä. Siellä suurin osa opiskelijoista suorittaa Bachelor-tutkinnon. Master-tutkinnon suorittaneet ovat asia erikseen. Yleensäkään ei voida arvoida tutkinnon vahvuutta muuten kuin sisällön perusteella, koska yksityiset koulut eivät ole yleensä maailmalla vastuussa opetuksestaan kenellekään.

II. The Bologna Bachelor’s Degree

Under the new system currently being implemented, bachelor's and master's degrees can be awarded by universities and non-university institutions of higher education. The degrees will be defined by their content and outcome rather than by the type of institution that awarded them. Hence, the new degree structure under Bologna represents a departure from the traditional binary system of universities and polytechnics because the value of degrees is now based on the content and objectives of the curriculum rather than school type. Some degrees will be designed to allow immediate access to the labor market while others can be used for admission to graduate study at the master's and doctoral levels. In sum, the new degrees will require a significant restructuring of traditional systems of higher education.

A principal objective of the Bologna Process is to make university degrees transparent so that employers and institutions of higher education will be able to understand a student's credentials. To further facilitate transparency, the new degrees will be quantified in terms of ECTS credits and accompanied by the diploma supplement, which provides a detailed description of the studies completed by the individual.

In order to promote the desired comparability and transparency among European credentials, some common criteria have been formulated to define the new Bologna bachelor's degree:

1) A bachelor-level degree is earned at an institution of higher education and requires between three-and-four years of full-time study, or 180 to 240 ECTS credits.

2) A bachelor-level degree is earned at both traditional universities and at non-university institutions of higher education.

3) The details (profile) of each degree program and its learning outcomes should be noted in their title and included in the diploma supplement issued to the student.

4) Bachelor’s degrees that prepare students for further study should be freestanding and should not be regarded as part of a longer curriculum. This allows students to change disciplines and/or pursue graduate studies at another institution. Admission to second-cycle (graduate) degree programs requires successful completion of first-cycle (undergraduate) degrees.

Linkki koko tekstiin : http://www.wes.org/ewenr/04jan/Feature.htm

 

[wippe]

Ei voi kuin ihmetellä tätä nykyistä opiskelijoiden pullamössösukupolvea joka itkee kun jää vain 200 euroa ylimääräistä taskurahaa kuukaudessa. Silloin kun minä opiskelin niin kävin parhaimmillaan kahdessa palkkatyössä opiskelun ohella. Eikä asuttu missään hikisessä soluasunnossa vaan aina vuokrasin yksityiseltä. Repikää siitä!

Silloin kun minä opiskelin 90-luvun lopussa pelkällä opintotuella, niin opiskelijasolu maksoi 700 markkaa, nyt saman solun vuokra on 180 euroa (ilman peruskorjauksia yms.), silloin kun opiskelin myös linja-automatka kotikaupunkiin opiskelijahinnalla oli 80 markkaa meno-paluu, nyt tuon matkan hinta on opiskelijalle 20 euroa! Silti opintotuki on pysynyt samana ja kuten joku totesikin tuolla aikaisemmin eivät tulorajatkaan ole muuttuneet kymmeneen vuoteen, vaikka palkat (esim. omalla alallani) ovat kyllä nousseet... Lainan määrä kyllä korotettiin sadalla eurolla viime vuonna kuten asumislisän maksimivuokraa (josta hyötyivät vain "kalliissa" asunnossa asuvat).
Voidaanko siis verrata 90-luvun opiskelijaa 2000-luvun opiskelijaan tulojen menojen osalta kun myös elinkustannusindeksi http://www.stat.fi/til/eki/index.html on noussut...

 

[shape]

Ei voi kuin ihmetellä tätä nykyistä opiskelijoiden pullamössösukupolvea joka itkee kun jää vain 200 euroa ylimääräistä taskurahaa kuukaudessa. Silloin kun minä opiskelin niin kävin parhaimmillaan kahdessa palkkatyössä opiskelun ohella. Eikä asuttu missään hikisessä soluasunnossa vaan aina vuokrasin yksityiseltä. Repikää siitä!

Täällä pääkaupungissa tilanne on pikkaisen eri kuin siellä periferiassa. Itse sain ylioppilaskunnan omistamasta kämpästä tarjouksen, vuokra oli 420 euroa kuukaudessa. Vuokran jälkeen olis jääny 15 euroa pelirahaa ruokaan ja muuhun turhaan. Itse olen tietysti ihan tyytyväinen nykyiseenkin tukitasoon, koska pystyn muuta kautta varmistamaan jonkinlaisen pohjan kelvolliseen elintasoon. Opiskelijoiden dissaamisesta en oikein pidä, vaikka ikäluokkaan mahtuu tietysti kaikenlaisia sankareita. Ainakin meillä päin on suht. tavallista, että töitä opiskeluun eteen paiskitaan laskutavasta riippuen 45-60 tuntia viikossa.

 

[Laiffah]

Angelica-82 puhuu kyllä asiaa ruokakustannuksien suhteen. Tämä on kenties melko , mutta pohditaanpa puhtaasta mielenkiinnosta hieman kuukausittaista ruokabudjettia kuntosaliharrastajan näkökulmasta. Koska joku tästä saattaa kuitenkin älähtää, niin totean tässä vaiheessa että en todellakaan oleta että valtion tulisi jotenkin tukea esim. opiskelijoiden bodausharrasteita. Mutta asiaan:

Kuukaudessa on päiviä noin kolmekymmentä. Kuten kaikki pakkiksen lukijat tietävät, kannattaa proteiinia nauttia päivässä 2, mieluiten 3 grammaa painokiloa kohden, mikäli haluaa kasvattaa lihasmassaa. Petri Boudari painaa 85 kilogrammaa, jolloin hän tarvitsee n. 200-250g proteiinia päivässä. Tämän lisäksi energiankulutukseen tulisi vastata noin 3500kcal energiasisällöllä. Oletetaan myös että Petrillä on paheena kahvin juonti. Katsotaan miten petrin käy:

Petri herää aamulla 06.00: laittaa kahvin valumaan (30c), paistaa 3 kananmunaa (80c) sekä syö kaksi näkkileipää margariinilla ja juustolla (30c) sekä juo 2dl maitoa (15c).
Aamupala yht: 1e 55c.
Seuraavana on vuorossa ruokailu koululla klo 10.30: Ateria maksaa 2,5e. Ruokailun jälkeen Petrin kofeiiniaddiktio saa vallan ja hän joutuu ostamaan kupillisen automaattikahvia (60c).
Kello on jo 14.00 ja on taas välipalan aika. Petri kaivaa repustaan shakerin jossa on 40g maustamatonta heraa ja hieman hiilihydraatteja (~1e).
Klo 17.30 on päivällisen aika. Petri paistaa 500g jauhelihaa ja sipulia sekä keittää kattilallisen makaronia kyytipojaksi. Hän syö tästä setistä osan (2e) sekä juo 2dl maitoa (15c). Petri keittää kahvit (30c).
21.00 on iltapalan aika. Petri syö 2 purkkia tonnikalaa (1.5e) ja juo vettä.
23.00 nautitaan vielä yöprodet (1e).

Päivän ruokakustannukset: 10.6 euroa. Kuukaudessa samanlaiset päivät tekevät yhteensä hieman yli 300 euroa, joskaan viikonloppuina Petri ei voi nauttia lounasta koululla edulliseen hintaan. Aineksina pelkkää jauhelihaa, proteiinijauhoa, tonnikalaa, makaronia, näkkileipää, vettä, kahvia, maitoa ja hieman juustoa.

 

[Kas-vain]

Nyt kun ollaan ajauduttu opiskelijoiden etujen kritisointiin niin kannan oman osani keskusteluun. Kela ei hyväksy luovutustappioita vähennettäväksi luovutusvoitoista, vaan katsoo pelkästään luovutusvoittoja tulona. Esim. Harrastat pienimuotoista osakekauppaa ja teet vaikka 5k euroa voittoa hyvistä kaupoista toisaalta teet seuraavaksi huonon kaupan ja häviät 5k euroa. Reaali tuolos on verottajan näkökulmasta +-0, mutta kela katsoo, että olet saanut 5k voittoa vaikka todellisuudessa et ole. Siiinä on kiva maksella tukia takaisin vaikka loppujenlopuksi et ole mitään tienannutkaan.

Mites muuten sellaisessa tilanteessa tuet määräytyy, esim teet alkuvuoden töitä ja aloitat opiskelun syksyllä. Tienaat vaikka 8kk:ssa 20 000e ja kun opiskelut alkavat niin et ole oikeutettukkaan mihinkään tukiin, koska tulorajat paukkuu? Vai lasketaanko tulorajat vasta opiskelun aloittamisen jälkeen?

 

[setae]

opiskelun aloittamisen jälkeen juu. Itselläni oli liki 20ke tuloja alkuvuonna, hirveä show siitä tuli seuraavan vuoden aikana mutta selvitykset tuloista ja siitä että ne olivat tulleet ennen opintojen aloittamista riittivät. Esimerkiksi silloiselta avokiltani riistettiin tuet minun tulojeni takia, palautettiinhan ne ~2 viikkoa myöhemmin kylläkin.

 

[Mies847]

Muistaakseni tuollasessa tilanteessa piti vaan todistaa että ne tulot oli ennen koulun aloitusta tienattu eikä siitä ongelmia tullu.

Niille jotka sanoo että menkää töihin opiskelun ohella/kesällä tulee sitä rahaa. Ainoa huono puoli on että ainakin täällä päin oman alan työt tulee suhteilla suurimmaksi osaksi ja kun olet uusi kaupungissa niin mistäs sulla niitä suhteita on?

Ja jos se työpaikka sitten löytyy edes lähikunnasta, niin seuraava ongelma on milläs sinne kuljet? Ei ne bussitkaan AINA kulje sinne työpaikan ovelle tai edes muutaman kilometrin läheisyyteen (tai edes lähelle oikeaan aikaan). Ennen kuin joku alkaa kehumaan että pyörällä pääsee, niin sopii kokeilla polkea päivän aikana 100km joka päivä näin hyötyliikuntana. Seuraava vaihtoehto olis ostaa auto, mutta milläs sen taas maksat, jos ei satu olemaan vanhempia joilla on sitä rahaa antaa/lainata?

Sitä en väitä etteikö niillä tuilla + lainalla säästäväisesti eläen pärjää, mutta sitten se töiden hankkiminen (ja sitä kautta työkokemuksen saaminen + elintason nostaminen) ei välttämättä olekaan niin yksinkertainen juttu kun mennään pohjoisemmaksi.

 

[läskivasara]

Niille jotka sanoo että menkää töihin opiskelun ohella/kesällä tulee sitä rahaa. Ainoa huono puoli on että ainakin täällä päin oman alan työt tulee suhteilla suurimmaksi osaksi ja kun olet uusi kaupungissa niin mistäs sulla niitä suhteita on?

Ja jos se työpaikka sitten löytyy edes lähikunnasta, niin seuraava ongelma on milläs sinne kuljet? Ei ne bussitkaan AINA kulje sinne työpaikan ovelle tai edes muutaman kilometrin läheisyyteen (tai edes lähelle oikeaan aikaan). Ennen kuin joku alkaa kehumaan että pyörällä pääsee, niin sopii kokeilla polkea päivän aikana 100km joka päivä näin hyötyliikuntana. Seuraava vaihtoehto olis ostaa auto, mutta milläs sen taas maksat, jos ei satu olemaan vanhempia joilla on sitä rahaa antaa/lainata?

Sitä en väitä etteikö niillä tuilla + lainalla säästäväisesti eläen pärjää, mutta sitten se töiden hankkiminen (ja sitä kautta työkokemuksen saaminen + elintason nostaminen) ei välttämättä olekaan niin yksinkertainen juttu kun mennään pohjoisemmaksi.

Onko sen työn sitten pakko löytyä jostain lähimaastossa. Itse olen jo 3 vuotta tehnyt opiskelun ohella duunia johon on matkaa 400km.

 

[Mies847]

Mielellään joo kun sattuu olemaan avopuolisokin eikä toisen kämpän vuokraaminen kesän ajaksi sekä samaan aikaan tämän pitäminen onnistuisi rahankaan puolesta. Sulla on ilmeisesti kyseessä solukämppä vai miten oot tuon asuntohomman ratkassu?

 

[samout]

mitä tos alkupään keskusteluista luin ni naispuoliset ollu iha tyrmistyneitä tollasest maksukeinosta. mutta naisilla ja miehillä on ero, jos tilanne olis toisinpäin ku tos ekas threadis (eli miehillä oli mahollisuus erilaiseen vuokranmaksuun) ni väittäisin et joku 50% opiskelijoista maksais vuokransa "luonnossa" :D

 

[static]

Onko sen työn sitten pakko löytyä jostain lähimaastossa. Itse olen jo 3 vuotta tehnyt opiskelun ohella duunia johon on matkaa 400km.

mahtaa olla hyvä työ jos noin kauas kannattaa kulkea? tai ilmeisesti vanhemmat asuu kyseisessä paikassa 400km päässä tai jtn? eihän siinä muuten oo mitn ideaa

 

[shape]

Nyt kun ollaan ajauduttu opiskelijoiden etujen kritisointiin niin kannan oman osani keskusteluun. Kela ei hyväksy luovutustappioita vähennettäväksi luovutusvoitoista, vaan katsoo pelkästään luovutusvoittoja tulona.

Tämä on ehkä käsittämättömin vääristymä näissä tukiasioissa. En pysty millään ymmärtämään, miksi Kela kohtelee luovutusvoittoja eri tavalla kuin verottaja. Kelalle . Ongelman voi tietysti kiertää, mutta se ei muuta Kelan suhtautumisen järjettömyyttä. Näin rahoituksen opiskelijana näkisin, että aktiivisen kaupankäynnin harjoittaminen pienellä pääomalla olisi erittäin hyvää harjoittelua tulevaa työuraa ajatellen ja se tukisi myös opiskelua.

 

[grimJester]

Tämä on ehkä käsittämättömin vääristymä näissä tukiasioissa. En pysty millään ymmärtämään, miksi Kela kohtelee luovutusvoittoja eri tavalla kuin verottaja. Kelalle . Ongelman voi tietysti kiertää, mutta se ei muuta Kelan suhtautumisen järjettömyyttä. Näin rahoituksen opiskelijana näkisin, että aktiivisen kaupankäynnin harjoittaminen pienellä pääomalla olisi erittäin hyvää harjoittelua tulevaa työuraa ajatellen ja se tukisi myös opiskelua.

Onko tämä siis se että esim. osakkeiden myyntivoitot summataan mutta tappioita ei saa noista vähentää? Duunikaveri selitti joskus suu vaahdoten tuosta, että parin tonnin pääoman daytreidaamisesta tulee helposti joku satanen päivässä voittoa tai tappiota, ja sitten joutuu Kelalle maksamaan "voittamiaan" 50 000 euroa takaisin kun on saanut viis tonnia tukea, tehnyt nollatuloksen pörssissä eikä koskaan omistanut enemmän kun ne pari tonnia.

En tiedä oliko toi selitys paikkaansapitävä, enkä muista tarkkoja summia, mutta kuulosti järjen riemuvoitolta.

 

[Kas-vain]

Onko tämä siis se että esim. osakkeiden myyntivoitot summataan mutta tappioita ei saa noista vähentää? ...

Juurikin näin.

 

[Amaryllis]

Opiskelijalla on mahdollisuus asua yksityiseltä vuokratussa asunnossa ja käytettävissä on 760 euroa kuukaudessa asumis- ja muihin menoihin. Jos tuo ei riitä niin mikä sitten?

Työttömän arki on nykyään sellainen että reaalisesti rahaa on kaikki tukimuodot yhteenlaskettuna tuollaiset 600 euroa kuukaudessa josta sitten maksetaan vuokra, ruoka, vaatteet, lainalyhennykset ja mahdolliset muut menot.

Niin sanokaapas nyt että minkä takia täällä itketään siitä opiskelijan karusta arjesta kun hänellä on pelkästään tukien jälkeen tuollaiset 150-200 euroa kuukaudessa enemmän rahaa käytettävissä kuin koulunsa käyneellä akateemisella työttömällä?

ilmainen terveydenhoito ilman jonoja

P.S. Pelkästään tuo YTHS:n terveyspalvelut on sama kuin olisi ilmaiseksi käytettävissä yksityinen lääkäriasema josta löytyy myös kaikki erikoislääkärin palvelut käytännössä ilman jonoja ja täysin muodollista noin 4-5 euron käyntimaksua vastaan.

Yritin estää itseäni ottamasta kantaa tähän threadiin, mutta otanpa nyt kuitenkin.

Tuloista: Minusta lainaraha ei edelleenkään ole tuloa, eikä opiskelijan 700e+ ole verrattavissa työttömän 600e+:aan. Relevantimpaa olisi verrata opiskelijan tuloja ilman tukea, eli sitä maksimissaan reilua 400 euroa. Kaikki eivät lainaa saa, kaikki eivät sitä halua ottaa epävarman työllisyystilanteen takia. Mainitse yksikin muu ihmisryhmä tässä yhteiskunnassa, joka pakotetaan ottamaan lainaa saadakseen ruokaa jääkaappiin.

Sitten terveydenhuollosta: Se ei todellakaan ole jonotonta! Ainakin täällä pk-seudulla kun varasin tammikuussa ajan yleislääkärille, niin sain ajan maaliskuun viimeiselle päivälle. Hammaslääkäriin on vielä pidempi jono, ja kaikille niitä aikoja ei edes jaeta. Mikäli haluaa akuuttihoitoa, niin päivystykseen sopii mennä klo 8-10 muistaakseni ja odotella vähintään pari-kolme tuntia. Sen kello 10 jälkeen ei taas akuuttihoitoa saa ennen kuin seuraavana päivänä. Eli ei se nyt mitään yksityistä lääkäriasemaa ole lähelläkään.

 

[Hippa]

Huippupalkkaisia töitä opiskelijalle.

-Lego-puistoon Helsinkiin, 6,40/h.

-Leiriohjaaja, palkka kaikkine lisineen noin 1400e/kk (leirillä ollaan 24/7 paitsi vapaapäivinä, toki koko aikaa ei tarvitse olla työvuorossa)

-Hgin kaupungille toimistotyöhön, 1200e/kk

En tiedä, miten köyhästi monet elää, mutta eipä noista ainakaan jää kovinkaan paljon säästöön. Toki leiriohjaajana jäisi, mutta onko tuo kiva korvaus siitä, että olet jumissa keskellä metsää 24h vapaapäiviä lukuunottamatta (2-3 päivää leirien välillä).

 

[Sziget]

Minusta YTHS on yksi parhaista opiskelijaeduista. Se tosin koskee vain yliopisto-opiskelijoita, joten kaikilla opiskelijoilla tätä etua ei ole. Jonot YTHS:llä ovat kyllä tuollaista kuukauden parin luokkaa, eli ei se ihan yksityiseen terveysasemaan verrattava paikka ole, mutta palvelu ja ilmapiiri huomattavasti parempaa kuin perinteisessä terveyskeskuksessa. Lisäksi lähetteen saa tarvittaessa eteenpäin, jolloin voi käydä yksityisellä erikoislääkärillä (esim. silmälääkärit, röntgenit) maksutta. YTHS:llä on myös se hyvä puoli, että sen henkilökunta on tottunut hoitamaan juuri opiskelijoiden, eli tietyn ikäryhmän, vaivoja. Asiantuntemusta löytyy silloin enemmän juuri opiskelijoita yleensä vaivaaviin ongelmiin. Tulee varmasti vielä ikävä YTHS:ää sitten kun oikeuteni käyttää noita palveluita päättyy.

 

[Kas-vain]

Huippupalkkaisia töitä opiskelijalle.

-Lego-puistoon Helsinkiin, 6,40/h.

-Leiriohjaaja, palkka kaikkine lisineen noin 1400e/kk (leirillä ollaan 24/7 paitsi vapaapäivinä, toki koko aikaa ei tarvitse olla työvuorossa)

-Hgin kaupungille toimistotyöhön, 1200e/kk

En tiedä, miten köyhästi monet elää, mutta eipä noista ainakaan jää kovinkaan paljon säästöön. Toki leiriohjaajana jäisi, mutta onko tuo kiva korvaus siitä, että olet jumissa keskellä metsää 24h vapaapäiviä lukuunottamatta (2-3 päivää leirien välillä).

Satamaan tarvitaan aina ahtaajia. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 08.00 alkaen jaetaan haastatteluaikoja. lähtöpalkka 12e + lisät

 

[samout]

Satamaan tarvitaan aina ahtaajia. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 08.00 alkaen jaetaan haastatteluaikoja. lähtöpalkka 12e + lisät

voi kerpele ku asuis hesas tai rannikolla :curs:

 

[Mies847]

Niinpä, kyllä tolla palkalla vois hyvinki mielellään töitä tehdä kesän ajan.