Ja heti alkaa tämä "mun tutkimus on parempi kun sun tutkimus...ja ätis oli" inttämisorgiat? Anti olla, ei kiinnosta. Tuossapa linkkiä niille, joilla on googlausrajoitteisuutta:
https://www.painscience.com/articles/strength-training-frequency.php
Tuossa artikkelissa on se olennainen ja ohessa linkit varsinaiseen tutkimusdokumentaatioon.
Vitsin ydin näissä on aina se sama: Se palautuu, joka palautuu. Ne palautuu nopeammin, joilla on kovemmat mömmöt. Niistä jotka eivät mömmöjä käytä, nopeimmin palautuu ne jotka treenaa mielestään kovaa, oikeesti leikisti. Ja ne jotka treenaa ilman mömmöjä oikeesti kovaa, palautuvat hitaasti, koska se ottaa aikansa. Esim. jos itse teen jalat keskellä viikkoa, niin jo sunnuntaina voi kävellä kivutta. Jos et ole tätä kokenut, niin onko vika lihassa, treenissä vai lisäravinteissa? Etsipä tutkimus vaikkapa siitä? Pointti on siinä, että kun käyn salilla, näen arviolta 50-100 tyyppiä, joista vähintään 95% treenaa mielestään hirmuisen kovaa. Ikävä kyllä se on kovin subjektiivinen käsite, ja jokaisella näyttää olevan siitä oma näkemyksensä. Toisille se on "perse-lattiaan kyykkyjä" sadoilla kiloilla, toisille riittää kyykyssä 3 sentin niiaus vielä vtun paljon isommilla painoilla. Sano sinä kumpi noista treenaa oikeesti kovaa, ja kauanko palautuminen kestää?