Onko kaikki einesruoka pahasta?

Oon nyt, työpaikan vaihdon jälkeen, syönyt kaksi vuotta pääasiassa einesruokaa lounaaksi. Tätä ennen suunnilleen saman ajan söin työpaikkaruokalan sapuskaa, joka oli valmistettu siinä tarjoilevassa ravintolassa. Mitään eroa en ole olossa, treeneissä tai painosssa vielä huomannut.
Voi johtua osin siitä, että työpaikkaruokaloissa käytetään ruuanlaitossa aika paljon puolivalmisteita ja eineksiä. Ei valmisjauhelihapihvi ja pussimuusi ole juurikaan sen terveellisempi laitosruokalan linjastolta kun muovirasiasta.

Lisäksi en tajua miksi noihin edes aina tarvitsee lisätä rasvoja ja sokeria eri muodoissa.
Kuningaskuluttajassa joku eineskuningas kertoi, että mikroaterioihin lisätään rasvaa senkin takia, että rasvainen ruoka kuumenee mikrossa nopeammin ja tasaisemmin kuin rasvaton.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En usko, että Saarioisten makaroonilaatiikko on esimerkiksi lounasruokaloissa tarjottavaa huonompaa. Itse tehdessä laittaa toki enemmän lihaa.

Eiköhän se lounasruokalan makaroonilaatikko ole joko Saarioista tai Atriaa sekin.

Toimivaa sapuskaa sinänsä. Liha noissa usein on se missä on säästetty, tuota makaronilaatikkoakin saisi syödä 2 kiloa että saa päivän protskut täyteen.
 
No en jaksa ottaa kantaa noihin ravinto arvoihin ja sisältöön nyt tarkemmin, mutta itselle suurin este noissa on aivan järjetön suola määrä... usein jostain 400-700 kalorin eines annoksesta saattaa tulla jopa enemmän suolaa kuin on suositeltavaa syödä yhtenä päivänä. Einekset menee mulla nimenomaan lähinnä kategoriaan liian suolaiset, esim itelle ei sovi perus valmispizza päivän suola budjettiin kyllä.

Nakeissa ja makkaroissa on paljon suolaa, mutta esim. tuo saarioisten makaronilaatikon 300g sisältää 2,7 g suolaa, mikä on noin puolet saantisuosituksesta 70 kiloiselle miehelle. Tuo kuitenkin menee hyvinkin paljon painokilojen mukaan, eli esim. satakiloisen miehen suositus on siellä 8 gramman paikkeilla.

Pahin pelko on ainesten laatu, makaronissa ei kai eroja löydy, mutta lihat ja öljyt on halvinta paskaa mitä löytyy ja usein sisältävät aromivahvennetta eli natriumglutamaattia ja säilöntäaineita sekä väriaineita.


Lisäksi en tajua miksi noihin edes aina tarvitsee lisätä rasvoja ja sokeria eri muodoissa.

Suolaa noissa ei ole nykyään edes tarpeeksi urheilevalle ihmiselle jonka keskimääräinen päivätarve on noin 10g.

Saarioisten tuotteet on nykyään kuitenkin varmaan einesten parhaasta päästä.

Tässä tuota suolan määrää jo sivuttiinkin, mutta lisään sen verran, että natriumglutamaattihan on siis vain natriumia ja glutamaattia. Natriumin määrää voi tarkkailla suolan kanssa, mutta glutamaatti on täysin luonnollinen ei-välttämätön aminohappo ja transaminaation (=aminohapon muuttaminen toiseksi elimistössä) tuote/lähdeaine jota myös tuotetaan sitruunahappokierrossa tai viedään sinne yhdeksi väliaineeksi. Vaikka keinotekoinen natriumglutamaatti voi aiheuttaa jollain yliherkkyysoireita, niin suurin "ongelma" on vaan se, että se saa paskankin ruoan maistumaan hyvältä :)

Biokemian opettajan sitaatti: "Don't hate the molecule, hate yourself."
 
Sitä en tiedä mikä on valmisruokien ero "kotiruokaan" terveyden edistämisen osalta, mutta vatsa ainakin tuntuisi näkevän aika selvän eron noissa. Einekset turvottaa ja ähkyttää, olo on tukala mutta tavallaan nälkä jää silti. Pidemmällä "käytöllä" suolen toiminta huononee selvästi. Siinä on mulle henk koht riittävästi syitä jättää einespäivät mahdollisimman vähiin.
 
Nakeissa ja makkaroissa on paljon suolaa, mutta esim. tuo saarioisten makaronilaatikon 300g sisältää 2,7 g suolaa, mikä on noin puolet saantisuosituksesta 70 kiloiselle miehelle. Tuo kuitenkin menee hyvinkin paljon painokilojen mukaan, eli esim. satakiloisen miehen suositus on siellä 8 gramman paikkeilla.
"Liiallisen suolan saannin vaarat
Ylilääkäri Antti Jula Kansanterveyslaitokselta valotti kuulijoille liiallisen suolan saannin vaarallisuudesta. Natriumin fysiologinen tarve on ihmisellä hyvin pieni, ja sen saanti ylittää tarpeen miehillä 16-kertaisesti, naisilla 12-kertaisesti. Natriumin liikasaanti aiheuttaa esimerkiksi suurten suonten jäykkyyttä, sydämen vasemman kammion liikakasvua ja kohonnutta verenpainetta.
Elintapamuutokset ovat keskeisessä asemassa kohonneen verenpaineen hoidossa, ja erityisesti suolan saannin vähentäminen on tärkeää. Ruokavalion natriumrajoitus tehostaa kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, tosin elintapamuutokset voivat jopa olla ainoa hoitokeino. Natriumin vaarallisen vähäinen saanti ruokavaliosta on äärimmäisen harvinaista. Natriumin puutetta esiintyy yleensä vain tiettyjen sairauksien yhteydessä.
Professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta esitti tutkimustuloksia epidemiologisesta näkökulmasta. Natriumin liiallinen käyttö on itsenäinen riskitekijä kuolleisuuteen ja sepelvaltimotautiin sairastumiselle. Liiallisella suolan käytöllä saattaa olla yhteys diabetesriskiin."

Kannattaa suhtautua varauksella noihin suosituksiin, ne on usein ihan ehdottomia ylärajoja oikeastaa, ja kaikenlisäksi elintarviketeollisuuskin saattaa päästä vähän vaikuttamaan (esim juuri tämä Antti Jula ei pidä suositeltua määrää mitenkään optimina.)...

Syitä miksi suolaa käytetään aivan liikaa on yksinkertaisesti se, että se maistuu ihan helkkarin hyvältä. Sillä saa minkä vaan maistumaan oikeestaa. Ja toisekseen ruokateollisuus hyödyntää sitä siinä mielessä, että ruoka säilyy pidempään. Veikkaan, että moni ku sanoo just näitä, et ei suolasta oo haittaa alkuunkaan, on sellasia, jotka eivät edes ole kokeilleet vähäsuolaista ruokavaliota eivätkä edes pystyisi syömään niin mautonta ruokaa kuin vähä suolainen ruokavalio edellyttää. Ylimääräisestä suolasta (jota suurin osa kaikesta ruokiin lisättävästä suolasta on) ei ole sitten mitään hyötyä, vaan nimenomaan haittaa.

Jos juot sopivasti vettä ja syöt monipuolisesti, niin voin väittää, että suolaa lisättynä ei tarvita lainkaan, eikä sillä estetä mitään lihaskramppeja esimerkiksi kuten jotkut tuntuvat luulevan.. Netistä voipi jokainen itse googlailla aiheesta ja väitän, että löytyy aika monta luotettavaa tutkimusta, joissa runsaalla suolan käytöllä löytyy yhteyksiä vaikka mihin sairauksiin, hiljasta on varmaan toistepäin...

Noista eineksistä vielä sen verta, että kyllä se sitten voi olla ihan ok, että jos syöt sen muutaman gramman suolaa jostakin esim n.500 kalorin eineksestä, mistä se jo löytyy, ja loppupäivän syöt pelkästään ruokaa joka ei sisällä lainkaan suolaa niin vielä menettelee. Mutta pystytkö sen yhden suolaisen eines aterian lisäksi syömään päivän muut ruuat, vaikkapa n.1500-2500kcal (kulutuksesta riippuen) lisää täysin suolatonta ruokaa? Moni syö sitten vielä päälle leipää, ties millä päällisillä, ja äkkiä ollaan ties kuinka paljon syötykkin sitten iltaan mennessä yhteensä suolaa. Bottom line, kaikissa jalostetuissa ruokatuotteissa tuppaa olee ainakin se 1,5% suolaa.. Sehän on aivan järjetön määrä kun sen suhteuttaa vielä kaloreihin, leipä on todella hyvä esimerkki tästä.

Se menee muutenkin ruokavaliossa niin pitkälti silleen, että jos se maistuu erityisen hyvältä, niin siinä on joko liikaa suolaa, sokeria(lisätty sokeri/hunaja jne) tai rasvaa (kovat rasvat) Nuo on ne joilla poikkeuksetta se maku saadaan ruokaan kuin ruokaan.
 
Ei harvoin syötyjen einesten suolamäärästä kuitenkaan mitään ongelmaa tule, ainakaan jos normaalisti syö suolatonta ruokaa. Itse tekemiini ruokiin en ole lisännyt suolaa vuosiin.
Taloudesta ei edes löydy suolapurkkia, kun ei sille ole mitään tarvetta. Tarvittavan suolamäärän saa kuitenkin esim. leivän mukana ja silloin kun syö muualla kun kotona. Maustamiseen on paljon suolaa parempia aineita, chilit ja muut.
 
Ei suolassa ole mitään vikaa. Pöhköjä taas puhutte. Lisäähän jengi suolaa palkkariinkin.

Monissa laajoissa tutkimuksissa suolankäytöllä ei ole havaittu merkittävää yhteyttä korkeaan verenpaineeseen. Ihmisten reaktio suolaan on yksilöllistä, sillä munuainen säätelee suolan eritystä: sen vuoksi joidenkin verenpaine laskee suolan lisäyksen myötä ja joidenkin nousee. Tämän vuoksi monet tutkimukset suolansaannin terveysvaikutuksista antavat usein ristiriitaisia tuloksia. Joissain tutkimuksissa suuren suolankäytön on havaittu vähentävän sydänkohtausten määrää. Vuonna 2011 American Journal of Hypertension -lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan suolan rajoittaminen ruokavaliossa ei vähennä sydänkohtausten, aivohalvausten tai ennenaikaisen kuoleman riskiä ihmisillä, joilla on korkea tai normaali verenpaine

Ruokasuola ? Wikipedia

However, for people who are generally healthy and want to stay healthy, there doesn’t seem to be any reason to be even remotely concerned about moderate intakes of sodium.

- Eat real food.
- Add salt whenever appropriate to make your food taste good.
- That’s it.

http://authoritynutrition.com/how-much-sodium-per-day/
 
Kova rasva ja kolesteroli on toinen, joka tuntuu suomessa vain olevan pyhä asia, että saadaan suurille ikäluokille (joiden suurin ongelma taitaa olla alkoholi ja liikkumattomuus) pillereitä myytyä.

?Kova? rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin | Ravitsemus ja terveys

Tuon artikkelin lopussa on jotain lähteitä lisää.

Kova rasva lähtökohtaisesti on hieman hassua, koska ihmiskeho itse käyttää kovaa rasvaa. On tietysti totta, ettei ihmiskehoa ole alunperin evoluutiossa suunniteltu kestämään nykyisiä käyttövuosia, mutta äkkiseltään ajateltuna tuntuisi tyhmältä, että evoluutiossa eliön itsensä tuottama ainesosa olisi eliölle itselleen haitallista. En tosin tunne asiaa tän tarkemmin.

Mutta näissä ravintoasioissa mikä tahansa tuntuu luotettavammalta, kuin rakkaan Suomemme holhoavat ja ylivarovaiset Viralliset Suositukset ja muut valtion kustantamat neropatit.. Etenkin kun katsoo kansansairauksia ja vertailee eliniän odotteesta lähtien muihin maihin, niin voisi hieman kyseenalaistaa, onko suomessa vika tosiaan vain ihmisissä, jotka syö suolaa ja sairastelee, vai voisiko tuo ohjaus ja lääkkeiden kaikkivoipaisuus olla yksi lisämurhe.
 
sukkapossu sanoi:
Syitä miksi suolaa käytetään aivan liikaa on yksinkertaisesti se, että se maistuu ihan helkkarin hyvältä. Sillä saa minkä vaan maistumaan oikeestaa. Ja toisekseen ruokateollisuus hyödyntää sitä siinä mielessä, että ruoka säilyy pidempään. Veikkaan, että moni ku sanoo just näitä, et ei suolasta oo haittaa alkuunkaan, on sellasia, jotka eivät edes ole kokeilleet vähäsuolaista ruokavaliota eivätkä edes pystyisi syömään niin mautonta ruokaa kuin vähä suolainen ruokavalio edellyttää. Ylimääräisestä suolasta (jota suurin osa kaikesta ruokiin lisättävästä suolasta on) ei ole sitten mitään hyötyä, vaan nimenomaan haittaa.

Jos juot sopivasti vettä ja syöt monipuolisesti, niin voin väittää, että suolaa lisättynä ei tarvita lainkaan, eikä sillä estetä mitään lihaskramppeja esimerkiksi kuten jotkut tuntuvat luulevan.. Netistä voipi jokainen itse googlailla aiheesta ja väitän, että löytyy aika monta luotettavaa tutkimusta, joissa runsaalla suolan käytöllä löytyy yhteyksiä vaikka mihin sairauksiin, hiljasta on varmaan toistepäin

No tässä on nopeasti katsottuna esimerkiksi meta-analyysi 23 kohorttitutkimuksesta, joka sanoo että myös liian vähäinen suolan saanti liittyy korkeampaan kuolleisuuteen ja sydänsairauksiin:

Compared With Usual Sodium Intake, Low- and Excessive-Sodium Diets Are Associated With Increased Mortality: A Meta-Analysis

BACKGROUND The effect of sodium intake on population health remains controversial. The objective was to investigate the incidence of all-cause mortality (ACM) and cardiovascular disease events (CVDEs) in populations exposed to dietary intakes of low sodium (<115 mmol), usual sodium (low usual sodium: 115–165 mmol; high usual sodium: 166–215 mmol), and high sodium (>215 mmol).

METHODS The relationship between individual measures of dietary sodium intake vs. outcome in cohort studies and randomized controlled trials (RCTs) measured as hazard ratios (HRs) were integrated in meta-analyses.

RESULTS No RCTs in healthy population samples were identified. Data from 23 cohort studies and 2 follow-up studies of RCTs (n = 274,683) showed that the risks of ACM and CVDEs were decreased in usual sodium vs. low sodium intake (ACM: HR = 0.91, 95% confidence interval (CI) = 0.82–0.99; CVDEs: HR = 0.90, 95% CI = 0.82–0.99) and increased in high sodium vs. usual sodium intake (ACM: HR = 1.16, 95% CI = 1.03–1.30; CVDEs: HR = 1.12, 95% CI = 1.02–1.24). In population representative samples adjusted for multiple confounders, the HR for ACM was consistently decreased in usual sodium vs. low sodium intake (HR = 0.86; 95% CI = 0.81–0.92), but not increased in high sodium vs. usual sodium intake (HR = 1.04; 95% CI = 0.91–1.18). Within the usual sodium intake range, the number of events was stable (high usual sodium vs. low usual sodium: HR = 0.98; 95% CI = 0.92–1.03).

CONCLUSIONS Both low sodium intakes and high sodium intakes are associated with increased mortality, consistent with a U-shaped association between sodium intake and health outcomes.
Tuossa norminatriumin määrä menee 115-165 mmol, joka vastaa grammoissa 2,6-3,8g, joka vastaa noin 6,5-9,5 g natriumkloridia. Joku voi korjata jos olen nopeasti ajatellen tehnyt tässä jonkin käännösvirheen tai ajatusvirheen.

Urheilusta puhuttaessa ihan yksiselitteisesti mitä enemmän hikoilee, sitä enemmän pitää myös suolaa syödä ja vettä juoda, sikäli kun hiki on suolaliuosta. Juomalla vettä neste saadaan takaisin, mutta siitä seuraa normovoleeminen hyponatremia. Siitä olen ihan samaa mieltä, että suolaa on helppo saada tarpeeksi, koska sitä on lisätty ruokiin jo ihan valmiiksi :)

Hyponatremia (alhainen veren natrium) :: Terveyskirjasto
Suonenveto :: Terveyskirjasto
 
Big Evil sanoi:
Nakeissa ja makkaroissa on paljon suolaa, mutta esim. tuo saarioisten makaronilaatikon 300g sisältää 2,7 g suolaa, mikä on noin puolet saantisuosituksesta 70 kiloiselle miehelle. Tuo kuitenkin menee hyvinkin paljon painokilojen mukaan, eli esim. satakiloisen miehen suositus on siellä 8 gramman paikkeilla.

Satakiloisen miehen suositus on hiukan eri asia kuin satakiloisen tavoitehakuisen 4-8 kertaa viikossa kovaa treenavan bodaajan suositus. Kovaa treenaava isokokoinen lihasmöykky hikoilee jo puolet noista suosituksista pihalle.

Halosen ja muiden ravintogurujen suositukset suolan määrästä treenaajalle ovat selvästi korkeammat kuin suositukset perus jampalle, puhumattakaan huonokuntoisista sairaista keski-ikäisistä joilla on korkea verenpaine ja reilusti ylipainon aiheuttamia sairauksia.


Big Evil sanoi:
Tässä tuota suolan määrää jo sivuttiinkin, mutta lisään sen verran, että natriumglutamaattihan on siis vain natriumia ja glutamaattia. Natriumin määrää voi tarkkailla suolan kanssa, mutta glutamaatti on täysin luonnollinen ei-välttämätön aminohappo ja transaminaation (=aminohapon muuttaminen toiseksi elimistössä) tuote/lähdeaine jota myös tuotetaan sitruunahappokierrossa tai viedään sinne yhdeksi väliaineeksi. Vaikka keinotekoinen natriumglutamaatti voi aiheuttaa jollain yliherkkyysoireita, niin suurin "ongelma" on vaan se, että se saa paskankin ruoan maistumaan hyvältä :)

Biokemian opettajan sitaatti: "Don't hate the molecule, hate yourself."

Osa aminohapoista on jopa vaarallisia, muuntunut proteiini voi aiheuttaa ongelmia.

Hullun lehmän tauti (engl. bovine spongiform encephalopathy, lyh. BSE) on nautaeläimillä esiintyvä sienimäinen aivorappeutumasairaus, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa vuonna 1986. BSE-taudin aiheuttajana tiedetään nykyisin olevan prioni. Tauti johtaa lopulta eläimen kuolemaan.

Syntymekanismi

Tautia aiheuttava prioni on muunnos elimistön omasta proteiinista. Jostakin syystä tämän proteiinin rakenteessa tapahtuu muutos, jossa rakenteeseen syntyy ylimääräinen S–S-sidos (kahden rikkiatomin välinen sidos). Tämä virheellinen proteiini on tertiäärirakenteeltaan erilainen kuin oikea proteiini, eikä sen vuoksi toimi oikein. Lisäksi virheellinen proteiini katalysoi muita toimivia proteiineja muodostamaan samanlaisen rikkisidoksen. Tähän perustuu prionin infektoivuus.

Toimintamekanismi

Prioni tuhoaa aivosoluja, mikä ilmenee muun muassa aiemmin rauhallisten eläinten muuttumisena aggressiivisiksi ja ennalta arvaamattomiksi. Kuolema seuraa yleensä vuoden kuluessa taudin ensioireista, jotka saattavat puhjeta vasta vuosien kuluttua tartunnasta. Toimivaa hoitomenetelmää ei vielä toistaiseksi ole löydetty. Hoidon löytymistä vaikeuttaa se, että immuunijärjestelmä ei tunnista prionia vieraaksi organismiksi.

Alzheimerin tauti on yleisin hermosoluja rappeuttava muistisairaus. Taudin etenemisessä keskeisiä ovat amyloidiprekursoriproteiini APP:n pilkkoutumisessa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat hermosolutuhoa edistävän peptidin, beeta amyloidin, tuotantoon ja kertymiseen aivokudoksessa.
 
Musta tää on huvittavaa ku mennään näin hifistelyksi, että ei voi missään nimessä syödä einesruokaa kun siinä on "niin" paljon suolaa ja kovia rasvoja ja sitten hinutetaan sitä röökiä pitkin päivää ja viikonloppuisin kaljaa tai vähintään viiniä ruuan kanssa. Puhumattakaan kaikesta muusta syödystä paskasta ja silti jaksetaan pohtia, että onkohan se einesruoka hyvästä.
 
Aika moni noista ei välttämättömistä aminohapoista on jopa vaarallisia, muuntunut proteiini voi aiheuttaa ongelmia.

Niin, muuntunut proteiini. Proteiinit tehdään aminohapoista, ja ei-välttämätön aminohappo tarkoittaa siis sitä, että elimistö pystyy valmistamaan sitä itse toisista aminohapoista. Eli toisin sanoen en nyt heti ymmärrä minkälaiseksi glutamaatti voi itsestään muuttua että se aiheuttaisi jotain tuollaista. Sen lisäksi se mahdollinen muutos voi aivan yhtä hyvin tapahtua elimistön itse valmistamalle glutamaatille, jolloin sen saannilla ei niin ole väliä? Sen lisäksi aivan yhtä hyvin voit sanoa, että myös aika monet elimistön soluista ovat myös vaarallisia, sikäli kun ne voivat muuntua syöpäsoluiksi.
 
Musta tää on huvittavaa ku mennään näin hifistelyksi, että ei voi missään nimessä syödä einesruokaa kun siinä on "niin" paljon suolaa ja kovia rasvoja ja sitten hinutetaan sitä röökiä pitkin päivää ja viikonloppuisin kaljaa tai vähintään viiniä ruuan kanssa. Puhumattakaan kaikesta muusta syödystä paskasta ja silti jaksetaan pohtia, että onkohan se einesruoka hyvästä.


Näimpä. Mutta muuttuisi ihmisten ruokailutottumukset, kun näyttäisivät kymppiuutisissa miten einespaskoja tehdään.
 
No en jaksa ottaa kantaa noihin ravinto arvoihin ja sisältöön nyt tarkemmin, mutta itselle suurin este noissa on aivan järjetön suola määrä... usein jostain 400-700 kalorin eines annoksesta saattaa tulla jopa enemmän suolaa kuin on suositeltavaa syödä yhtenä päivänä. Einekset menee mulla nimenomaan lähinnä kategoriaan liian suolaiset, esim itelle ei sovi perus valmispizza päivän suola budjettiin kyllä.

Itse en ole varmaan pariin vuoteen (tietoisesti) syönyt einesruokia ja kohta tulee vuosi täyteen, kun 90% kaikista safkoista olen itse kyhännyt.

offtopic: Harmittaa, kun viime aikoina en ole jaksanut suuremmin selailla Pakkista, mutta jopa sokeutuneet silmäni löysi jo otsikon perusteella ketjusta sukkapossun ja suolan.
 
Hahah. Taidan olla aika yksin tän vähä suolasen ruokavalion kanssa :D Mutta itse en käsi sydämellä voi syödä yhtään lisättyä suola grammaa ajattelematta, että se on haitallista MINULLE ainakin. Oon vähän kateellinen ku te muut saatte vetää kebabbia rauhas ku suola ja eläinrasvat isoissa määrin on teille hyväks.. :(

Ja ettei nyt tulis väärää käsitystä ni, en oo mikään pahimmasta päästä puhuu noita rasvoja vastaan, päinvastoin jos vaihtoehto on vaikka sokeri sille eläinrasvalle ja silleen, ni itekki melkein valkkaisin kalorit siit eläinrasvast jne. Toi suola se isoin pahis on. Tarkotan vaan jos ruokavalios on ihan hitost jotain jauhelihaa, rasvast possuu, kermaa yms ni sit se on huono, jonkin verranhan tietty tarvitaan, mut pää paino pitäis kuitenkin aina olla niis kasviperäsis rasvois, ei kai sitä kukaa kiellä?

Ja nostin suolan tässä esiin nimenomaan siksi, että se on se suurin syy itselleni miksi en näe jalostettuja ruokatuotteita välttämättä hyvinä, harvoin niitten makrojen kaa on niin noko nuukaa, yleensä vaa lihas tosin säästetty aika rankasti. Toinen kans on et ovat suht hintavia suhteessa kalorimäärään, ainakin näin opiskelijan näkökulmast, tekee ite vaik isomman setin pakkaseen, ni pääsee pal halvemmal yhteensä..
 
Niin, muuntunut proteiini. Proteiinit tehdään aminohapoista, ja ei-välttämätön aminohappo tarkoittaa siis sitä, että elimistö pystyy valmistamaan sitä itse toisista aminohapoista. Eli toisin sanoen en nyt heti ymmärrä minkälaiseksi glutamaatti voi itsestään muuttua että se aiheuttaisi jotain tuollaista. Sen lisäksi se mahdollinen muutos voi aivan yhtä hyvin tapahtua elimistön itse valmistamalle glutamaatille, jolloin sen saannilla ei niin ole väliä? Sen lisäksi aivan yhtä hyvin voit sanoa, että myös aika monet elimistön soluista ovat myös vaarallisia, sikäli kun ne voivat muuntua syöpäsoluiksi.

Natriumglutamaatti on ihmisen keinotekoisesti eristämä, eli myös muuntunut, japsithan tuon labrassa väänsivät muistaakseni jo 60-luvulla ja ihan muihin tarkoituksiin kuin ruuan maustamiseen.

Lisäsyy glutamaatin käytölle elintarviketeollisuudessa on, että se sitoo tehokkaasti vettä itseensä. Vesi lisää tuotteen, esimerkiksi lihavalmisteen, painoa ja siten kilohintaa. Euroopan Unionin direktiivin mukaan natriumglutamaattia saa olla lihavalmisteissa enintään 10 grammaa kilogrammaa kohti.

Natriumglutamaatti saa roskaruoankin maistumaan. Tästä syystä sitä on pidetty yhtenä tekijänä roskaruokaa ahmivien nuorten lihomiseen. Muutamassa tutkimuksessa onkin osoitettu runsaasti natriumglutamaattia sisältävän ruoan ja ylipainon välinen yhteys.
 
Noista lisäaine jutuista, itse en ole se joka on ihan ekaks et "iiiks!? joku outo e koodi tai yhdisteen nimi tässä, täähän on suorastaan myrkkyä" Mutta suosittelen oli sitten mistä tahansa ainesosasta kyse elintarvikkeis, ni suhtautumaan ees hitusen kriittisesti, eikö? Muistaakseni elintarvikkeita valmistavat yksityiset yritykset ja nehän tunnetusti aina ajattelevat kuluttajan parasta, terveyttä ja kaikkea muutakin yleistä hyvää... Kaikkihan minkä laki/EUn direktiivit sallii, ni ei voi olla huonoks terveydelle, eihän?!? Sisältäen esimerkiksi sellasen lisätyn ainesosan kuin suola..
 
Natriumglutamaatti on ihmisen keinotekoisesti eristämä, eli myös muuntunut, japsithan tuon labrassa väänsivät muistaakseni jo 60-luvulla ja ihan muihin tarkoituksiin kuin ruuan maustamiseen.

Lisäsyy glutamaatin käytölle elintarviketeollisuudessa on, että se sitoo tehokkaasti vettä itseensä. Vesi lisää tuotteen, esimerkiksi lihavalmisteen, painoa ja siten kilohintaa. Euroopan Unionin direktiivin mukaan natriumglutamaattia saa olla lihavalmisteissa enintään 10 grammaa kilogrammaa kohti.

Natriumglutamaatti saa roskaruoankin maistumaan. Tästä syystä sitä on pidetty yhtenä tekijänä roskaruokaa ahmivien nuorten lihomiseen. Muutamassa tutkimuksessa onkin osoitettu runsaasti natriumglutamaattia sisältävän ruoan ja ylipainon välinen yhteys.

En nyt oikein ymmärrä, voitko selittää mitä tuo keinotekoisesti muokkaama nyt tässä tarkoituksessa tarkoittaa? Miten se eroaa esim. lihassa ja sienissä luonnostaan esiintyvästä natriumglutamaatista? Onko konformaatio jotenkin erilainen vai mitä tarkoitat? Japanilaiset kyllä löysivät natriumglutamaatin jo vuonna 1908, mutta en löytänyt miten sitä oikein on muunneltu? Sitä valmistetaan näemmä nykyään bakteerien käymisreaktiolla, lainaus wikistä:

Currently, most of the world production of MSG is by bacterial fermentation in a process similar to vinegar or yogurt. Sodium is added later through the steps of neutralization. During fermentation, selected bacteria (coryneform bacteria) cultured with ammonia and carbohydrates from sugar beets, sugar cane, tapioca or molasses, excrete amino acids into the culture broth from where L-glutamate is isolated. Kyowa Hakko Kogyo Co Ltd developed the first industrial fermentation to produce L-glutamate.[33]

The conversion yield and production rate from sugars to glutamate continues to improve in the industrial production of MSG, keeping up with increasing demand.[10] The final product after filtration, concentration, acidification and crystallization is pure glutamate, sodium and water. It appears as a white, odorless crystalline powder that in solution dissociates into glutamate and sodium.



On ilmeisesti niin, että natriumglutamaatti ei itsestään maistu miltään, mutta lisättynä tiettyihin aineisiin se vahvistaa niiden hajua. Eli toisin sanoen se saa ne maistumaan lihaisalta, koska lihan maku tulee osaksi natriumglutamaatista. Natriumglutamaattia halutaan pääasiassa rajoittaa, koska ei haluta ihmisten saavan liikaa natriumia, jota tulee myös suolan mukana. Sen lisäksi jo aikaisemmin taisin mainita, että se saa huononkin ruoan maistumaan paremmalta. Mutta ei se tee sitä mitenkään myrkylliseksi tms.

Tuossa vielä Suomen kuvalehden artikkeli aiheesta, laitan myös pari lainausta:

Natriumglutamaatti: Vaarallinen lisäaine vai harmiton arominparantaja? - Suomenkuvalehti.fi

Keskustelupalstoilla ja blogeissa aiheesta kohistaan. Natriumglutamaatilla on huono maine, sillä se aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita: päänsärkyä, kuumotusta, hengenahdistusta, ihottumaa. Tutkijoiden yleisen mielipiteen mukaan se on kuitenkin vaaratonta.


Kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta sen sijaan hillitsisi natriumglutamaatin käyttöä. Ongelmana ei ole niinkään lisäaine tai sen vaarallisuus, vaan suolan määrä. Nimensä mukaisesti natriumglutamaatti sisältää myös natriumia, joka on suolan verenpainetta nostava ainesosa.

Keinotekoinen natriumglutamaatti valmistetaan käyttämällä mikrobeja, mutta sitä on myös luonnostaan esimerkiksi lihassa, sienissä ja tomaateissa. Kummallista on se, että yliherkkyysoireita tuntuu aiheuttavan vain keinotekoinen lisäaine.

Elintarvikekemian dosentti Marina Heinonen ei usko, että E621:llä ja luontaisella natriumglutamaatilla voisi olla eroa. Tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan ole tehty. Samasta glutamaatti-molekyylistä on joka tapauksessa kyse.

Vaikea arvioida, ehkä se on joku puhdistuksessa bakteerilta jäänyt antigeeni tms. mikä voisi aiheuttaa noita yliherkkyysreaktioita. Kuitenkin ne menevät muutamassa tunnissa ohi ja ovat hyvin kevyitä muutenkin. Jos natriumglutamaatista ei suoraan saa yliherkkyysoireita, niin mun mielestä sitä voi kokonaisnatriumin määrän huomioon ottaen syödä ihan normaalisti.
 
Jos se einesruoka olisi kovinkin tappavaa niin eiköhän tää maa olisi jo tyhjä.

Saarioisten sivuilta: Tuotanto

305 tonnia einestä pukataan vuorokaudessa ulos. Sen kun jakaa n. 400g annoksiin niin aikamoinen määrä sitä einestä syödään.

Ja itse eineksiin: Ravintoa ne on siinä missä muutkin, kylkeen porkkana, banaani, maitoa juomaks ja vaikka protskupatukka. Tullee kaik mitä tarvittee päivän rientoihin. Sitten illalla parempaa kotona.
Kunnon urheilija tekee kaiken itse, niin tietää varmasti mitä syö. Syödään me laiskemmat maksalaatikkoa välillä. :)
 
Jos se einesruoka olisi kovinkin tappavaa niin eiköhän tää maa olisi jo tyhjä.

Saarioisten sivuilta: Tuotanto

305 tonnia einestä pukataan vuorokaudessa ulos. Sen kun jakaa n. 400g annoksiin niin aikamoinen määrä sitä einestä syödään.

Ja itse eineksiin: Ravintoa ne on siinä missä muutkin, kylkeen porkkana, banaani, maitoa juomaks ja vaikka protskupatukka. Tullee kaik mitä tarvittee päivän rientoihin. Sitten illalla parempaa kotona.
Kunnon urheilija tekee kaiken itse, niin tietää varmasti mitä syö. Syödään me laiskemmat maksalaatikkoa välillä. :)

Ehkä nuo luvut selittääkin sen miksi suomalaisista 10% on kakkostyypin diabetes ja puolet on ylipainosia :) Hyvinvoivan ja kuolleen väliin kun mahtuu aika paljon eri terveydentiloja. Mutta siis kohtuus kaikessa, kyllähän se ruumis paskat puhdistaa jos sitä ei koko aikaa myrkytetä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom