- Liittynyt
- 1.3.2006
- Viestejä
- 266
Hehee! :D Tää nyt ei liity mitenkään treenaamisen tuomiin muotoihin, vaan ihan niihin luontaisiin kurveihin. Tapahtui siis 5 vuotta sitten Lahdessa kävellessäni Vapaudenkadulla kohti Sokosta tapaamaan ystävääni n. klo 16 iltapäivällä. Mun seuraani liittyi sellainen n. 55-vuotias hieman hiprakassa oleva hintelä mies (esittäytyi jossain vaiheessa keskustelun kulkua Väiskiksi).
Väiski: Hei voisitko auttaa mua, tarviin tosi paljon nyt sun apua!
Minä: No mites mä voisin auttaa?
Jatkoin kävelyä eteenpäin Väiskin kävellessä vierellä...
V: No kun oltiin mun vaimon kanssa tuolla Cherissä (= Lahtelainen juottola) ja se unohti sen puhelimen sinne. Niin voisitko tulla mun mukaan sinne?
M: Siiiis. Miksi?
V: No kun mun vaimo ehti jo lähteä sieltä niin sun pitäis esittää sitä ja kysyä siitä baaritiskiltä että saisitko sen puhelimen!
M: Ahaa. No enpä tiedä meniskö läpi ihan noin.
V: Hei oo nyt kiltti, mä tarjoon sulle drinkin siitä hyvästä! Tää ois tosi tärkeetä!
M: Sori mutta en mä taitais nyt ehtiäkään kun pitäis nähdä yks kaveri tossa ihan näillä sekunneilla.
Pysähdyin liikennevaloihin...
V: No siis mä teen ihan mitä tahansa että tuut!
M: Mä taidan jättää nyt väliin kuitenkin. Mutta toivottavasti saat sen puhelimen!
V: No hei kiitti kuitenkin...sä oot muuten tosi kaunis!
M: Joo kiitos.
V: Kroppakin ihan tollanen keilapallon muotonen!
M: Ööööö. Siis keilaPALLON?!?!? :wtf:
V: Joo! Siis tosi naisellinen! Piirtää käsillään ilmaan dirlandaa-muodot.
Repesin nauramaan ääneen ja huvittuneita katseita tuli myös muilta liikennevaloissa olleilta. Valot vaihtuivat vihreäksi ja jatkoin matkaa Väiskin jäädessä haikeasti katsomaan perääni (kirjaimellisesti).
Tästä onkin sitten revitty huumoria paaaljon! Imartelevia tuollaiset keilapallovertaukset, vaikka ite oisin ehkä mielummin ihan vaan se keila. :( Jäi muuten hieman elämään myös tuo keilapallo-nimitys kavereiden kesken.
Väiski: Hei voisitko auttaa mua, tarviin tosi paljon nyt sun apua!
Minä: No mites mä voisin auttaa?
Jatkoin kävelyä eteenpäin Väiskin kävellessä vierellä...
V: No kun oltiin mun vaimon kanssa tuolla Cherissä (= Lahtelainen juottola) ja se unohti sen puhelimen sinne. Niin voisitko tulla mun mukaan sinne?
M: Siiiis. Miksi?
V: No kun mun vaimo ehti jo lähteä sieltä niin sun pitäis esittää sitä ja kysyä siitä baaritiskiltä että saisitko sen puhelimen!
M: Ahaa. No enpä tiedä meniskö läpi ihan noin.
V: Hei oo nyt kiltti, mä tarjoon sulle drinkin siitä hyvästä! Tää ois tosi tärkeetä!
M: Sori mutta en mä taitais nyt ehtiäkään kun pitäis nähdä yks kaveri tossa ihan näillä sekunneilla.
Pysähdyin liikennevaloihin...
V: No siis mä teen ihan mitä tahansa että tuut!
M: Mä taidan jättää nyt väliin kuitenkin. Mutta toivottavasti saat sen puhelimen!
V: No hei kiitti kuitenkin...sä oot muuten tosi kaunis!
M: Joo kiitos.
V: Kroppakin ihan tollanen keilapallon muotonen!
M: Ööööö. Siis keilaPALLON?!?!? :wtf:
V: Joo! Siis tosi naisellinen! Piirtää käsillään ilmaan dirlandaa-muodot.
Repesin nauramaan ääneen ja huvittuneita katseita tuli myös muilta liikennevaloissa olleilta. Valot vaihtuivat vihreäksi ja jatkoin matkaa Väiskin jäädessä haikeasti katsomaan perääni (kirjaimellisesti).
Tästä onkin sitten revitty huumoria paaaljon! Imartelevia tuollaiset keilapallovertaukset, vaikka ite oisin ehkä mielummin ihan vaan se keila. :( Jäi muuten hieman elämään myös tuo keilapallo-nimitys kavereiden kesken.