Omakotitalon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
Enervent ja Iloxair (nyk. Fläktin osaomistuksessa) valmistaa myös nestekiertoisella jälkilämmityksellä olevia pikkukoneita. Tuohon ilman pätkimiseen en osaa sanoa kyllä juuta tai jaata.

- - - Updated - - -

.. Ja tarkoitatko vastavirtakennolla sitten pyörivää roottoria (toimii vastavirralla), tai perinteistä salmiakkiLTO:ta (joka tosin toimii ristivirtaamalla)..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mites tuo Swegon Casa pätkii tuloa? Kenno jäätyy?
Swegon - CASA W100 Premium

Tuossa koneessa on ainakin sähköinen esilämmitys ja vesikiertoinen jälkilämmitys (Swegon CASA W100 Econo). Äkkiseltään näyttäisi siltä, että Valloxilla ei enää valmista vesikiertoisia koneita. Valloxin sivuilta löytyy Digit2 SE MLV VKL ja 132 E VKL, joita voi vielä jostain löytyä, mutta uusia ei tehdä.

Enerventillä Pingvin tai Pingvin XL pyörivällä LTO:lla ja mahdollisuus maakylmällä jäähdytykseen (Vallox myy myös kanavaan asennettavia esilämmitys-/jäähdytyspattereita tähän tarkoitukseen).
 
Ristivirtakennolla on esilämmitys melkein pakollinen kunnon pakkasilla. Vastavirtahan on tuosta vain venytetty malli. Ite ottaisin pyöriväkennoisen nyt jos pitäisi valita.

Tosin pääosan vuodesta pärjää melkein vaikka millä. Jää omaan harkintaan että kannattaako sitä max yhden kuukauden talvikautta optimoidessa investoida minkä verran.
 
Ois tarve saada iv-kone lukittua.
Vaatimuksena:
-jälkilämmitys vedellä
-tuloilman pätkimättömyys pakkasella (puulla tuen mlp:tä)
-vastavirtakenno
Tällä hetkellä ainoa löytämäni joka täyttänee speksit on sunairin 431. Onko noita muita? swegon casa pätkii tuloa. Valloxiin ei saa jlämmitystä vedellä?
Herätellään kahvipöytäraatit käyntiin. Saa vetää mutulla ;)

Ristivirta tai vastavirtakenno, ihan sama mutta haluttua lopputulosta et saa. Se on niin että ainoastaan pyöriväkennoinen kykenee toimimaan pakkasilla siten että tuloilmaa ei tarvitse pätkiä jäätymisen estämiseksi.
Mikäli haluat kunnon koneen riittävällä älyllä niin se on Enervent EDA-ohjauksella. Käy katsomassa Enerventin sivuilla ja tsekkaa käyttöohjeet niin näet mitä voi säätää, kuten esim. ylipaineistuksen ajan ja tehon (poisto-tulo erikseen) ihan vapaasti. Noihin saa lämmityspatterin jonka itse rakentaisin tämän päivän tiedoilla siten että laittaa talon alle riittävästi putkea jossa neste lämpiää/jäähtyy eli saa sekä lisälämmityksen että jäähdytyksen. Pyöriväkennoisen lisälämmön tarve on todella vähäinen eli jos em. maasta tulee talvella se +5C niin riittää pääsääntöisesti nostamaan tuloilman lämpötilan lähelle nollaa pakkasilla ja sen jälkeen pyörivä LTO hoitaa loput.
Meillä on Enervent Pingvin Eco EDE (400W sähk. jälkilämmitysvastus) ollut käytössä 5/2011 eikä ole tarvinnyt sulatustoimintoa vielä laittaa päälle, kylmimmillään -30C. Jälkilämmityksen sähkönkulutus on todella vähäinen 50-400kWh/v mutta sillä ei saa jäähdytystä (vaikkakin pyöriväkennoinen leikkaa hiukan tuloilman lämpöä helteellä) että siksi patteri olisi ollut parempi.
 
Ristivirta tai vastavirtakenno, ihan sama mutta haluttua lopputulosta et saa. Se on niin että ainoastaan pyöriväkennoinen kykenee toimimaan pakkasilla siten että tuloilmaa ei tarvitse pätkiä jäätymisen estämiseksi.

Kehuvat vastavirtakennolla saavutettavan paremman hyötysuhteen ja helpomman sulanapidon. Pyöriväkennoisista tuttu iv-koneiden huoltaja varoitteli sillä, että talvella ilmankosteus sisällä nousee liikaa ja tiivistyy mm ikkunoihin. Lieneekö mahdollista.

Vastavirtakennoisen eli venytetyn kuution taas kehuvat saavan pätkimättömäksi riittävällä etuvastuksen käytöllä. Jos tätä vastusta tarvitsee talvella enemmän n. 30 päivää, ei kustannukset kauheiksi voi nousta. Toki voi olla, ettei vesikiertoinen jälkilämmitys maksa itseään takaisin jos etuvastusta joutuu käryyttämään reilummin.

Joka tapauksessa. Pyöriväkennoisiin minua pitäsi vielä vakuutella reilusti. Kuutioon kallellaan ja maalämpö hoitakoon lämmityksen. Etuvastusta vain sen verran, ettei tuloa pahasti pätki. Laitoin tosin korvausilmaputken 75 mm viemäriputkella. Saa nähdä saanko vietyä fiksuun paikkaan putken pään takkaleivinuunissa.
Viilennyksen hoidan konverterilla jos jatkossa tarvetta. Varauksen laitan valmiiksi.
 
Kehuvat vastavirtakennolla saavutettavan paremman hyötysuhteen ja helpomman sulanapidon. Pyöriväkennoisista tuttu iv-koneiden huoltaja varoitteli sillä, että talvella ilmankosteus sisällä nousee liikaa ja tiivistyy mm ikkunoihin. Lieneekö mahdollista.

Roottoreita saa hygroskooppisina ja ei-hygroskooppisina (kosteutta siirtävinä tai siirtämättömämpinä). Talvella ulkoilman absoluuttinen kosteus on jossain naurettavan ja mitättömän välissä - eiköhän ne ikkunat huurru vähän muista syistä? Tässä nyt toki oletan, että kukaan neropatti ei mene saunan tms. suuren kosteuskuorman kanavaa yhistelemään roottoriin. Yleensä kosteutta on suotavaa olla sisäilmassa ees hieman, kuiva ilma kuivaa limakalvoja, saa pölyt herkästi ahistamaan hengityselimiä, ja aiheuttaa kaikenlaista riesaa.
 
Kehuvat vastavirtakennolla saavutettavan paremman hyötysuhteen ja helpomman sulanapidon. Pyöriväkennoisista tuttu iv-koneiden huoltaja varoitteli sillä, että talvella ilmankosteus sisällä nousee liikaa ja tiivistyy mm ikkunoihin. Lieneekö mahdollista.

Vastavirtakennoisen eli venytetyn kuution taas kehuvat saavan pätkimättömäksi riittävällä etuvastuksen käytöllä. Jos tätä vastusta tarvitsee talvella enemmän n. 30 päivää, ei kustannukset kauheiksi voi nousta. Toki voi olla, ettei vesikiertoinen jälkilämmitys maksa itseään takaisin jos etuvastusta joutuu käryyttämään reilummin.

Joka tapauksessa. Pyöriväkennoisiin minua pitäsi vielä vakuutella reilusti. Kuutioon kallellaan ja maalämpö hoitakoon lämmityksen. Etuvastusta vain sen verran, ettei tuloa pahasti pätki. Laitoin tosin korvausilmaputken 75 mm viemäriputkella. Saa nähdä saanko vietyä fiksuun paikkaan putken pään takkaleivinuunissa.
Viilennyksen hoidan konverterilla jos jatkossa tarvetta. Varauksen laitan valmiiksi.

Niin ne kehuu, siihen se sitten jää. Mikäli pyöriväkennoisella ilmankosteus nousee talvella liikaa niin vika on IV-järjestelmässä (mitoitus, toteutus, säätö) tai talon asukkaissa. Meillä ilmankosteus pysyy juurikin siedettävällä tasolla sen ansiosta, kuutiokoneella olisi ruutikuivaa. Kesähelteillä sateen jäljiltä on muutaman kerran heittänyt kosteustehostuksen päälle jonka jälkeen homma taas kunnossa, syksyisin sisäilman kosteus pysyy 40-45% haitarissa, muuten mennään 20-40%.

IMO ei kannata tehdä erillistä vesikiertoista jos jäähdytykselle on konvektorivaraus. Pyöriväkennoisella Enerventillä sähkövastuksen kulutus on sen verran pieni ettei vesikiertoinen tule välttämättä koskaan edullisemmaksi. Ihan tiedoksi että pitää olla vähintään 1kW etuvastus jos meinaa saada kuutiokoneen pätkimättömäksi, se kun ei juurikaan siedä miinusmerkkistä tuloilmaa toisin kuin pyöriväkennoiselle riittää jälkivastus.

Oma korvausilma tlu:lle on tietysti hyvä jos sen saa tehtyä fiksusti. Meillä ei ole TLUssa omaa korvausilmaa mutta Pingulla saa juuri sen verran ylipainetta että menee savut piippuun ja kun pesällinen syttyy niin saa ottaa pois. Koneellisesta ylipaineesta on kyllä se hyöty että kun siivoaa TLUn pesiä tms. niin ylipaine pitää tuhkat sisäpuolella.
 
Enervent Pandion laittaa lämmitysvastuksen päälle jossain +3 tienoilla kun tuloilman pyynti on +19. Tokikaan lämmitysvastus ei mene kuin muutaman watin teholle.

Olikohan tuossa 600w vastus ja en ole vielä koskaan huomannut että se olisi ollut täysillä. Tuskin vesikiertoinen maksaisi itseään takaisin.

Ilmankosteus näyttää meillä pyörivän siinä 25-40 paikkeilla ja kesällä vähän enemmän
 
Tämän hetken valinta on swegon casa 130 premium.
Perustelut:
1. Ei vikaherkkä
2. Riittävä etuvastus, säädän niin että polttaa vain, ettei kenno jäädy. Lämmitys mlp:llä
3. Säätöjä tarpeeksi
Miinus: 2700€ hintaa
Tarkoitus vetää konvektorille liittimet., mutta muuten jättää ongelmalliset vesi/mlp nestepatterit pois.
Tuomitkaa ja ehdottakaa parempaa.
 
Muutos eiliseen postaukseen. Rakentajamessujen useiden iv-miesten haastamisen jälkeen olen päätymässä maapiiriin kytkettyyn etuvastukseen. Tällä systeemillä periaatteessa sama otanko swegonin vai vallox 145:n. Ainoastaan swegonin kapeus puoltaa sitä, mutta hintaero taas ei.
 
Muutos eiliseen postaukseen. Rakentajamessujen useiden iv-miesten haastamisen jälkeen olen päätymässä maapiiriin kytkettyyn etuvastukseen. Tällä systeemillä periaatteessa sama otanko swegonin vai vallox 145:n. Ainoastaan swegonin kapeus puoltaa sitä, mutta hintaero taas ei.

Mihin tilaan tuo kone tulee, kun noin tarkkaan mietit ja puntaroit?
Paljonkas on noiden kahden koneen pitkäaikaiskustannusten erot?
 
Missähän on vika, kun Ilto 440:n etäohjauspalikassa vilkkuu ledit satunnaisesti? Ei mitään tiettyä rytmiä, vaan silloin tällöin räpsyttelee kaikkia ledejä.
 
Enervent ilmanvaihtopömpeli lämmön talteenotolla, mallia 80-luvun loppu. Ulkona nyt -14 ja ilmanvaihto puskee sisään pakkaslukemia, konetta lähimmästä venttiilistä -4 ja kauimmasta -1.
Talossa katkaisijat ilmanvaihdolle päälle/pois, lämmön talteenotolle päälle/pois sekä portaaton tehonsäätö ilmanvaihdolle. Näitä hieromalla ei ole vaikutusta tuloilman lämpöön. Kone on talon päädyssä varaston päällä yläpohjassa, menee väkisin torstaille ennen kuin ehdin/jaksan ahtautua ulkokautta pikku luukusta sinne pimeään arpomaan konetta jonka näen ensimmäistä kertaa elämässäni.
Veikkauksia mikä siellä mättää ja montako rahaa pitää taskusta kaivaa että saa lämmintä ilmaa sisälle?
 
Enervent ilmanvaihtopömpeli lämmön talteenotolla, mallia 80-luvun loppu. Ulkona nyt -14 ja ilmanvaihto puskee sisään pakkaslukemia, konetta lähimmästä venttiilistä -4 ja kauimmasta -1.
Talossa katkaisijat ilmanvaihdolle päälle/pois, lämmön talteenotolle päälle/pois sekä portaaton tehonsäätö ilmanvaihdolle. Näitä hieromalla ei ole vaikutusta tuloilman lämpöön. Kone on talon päädyssä varaston päällä yläpohjassa, menee väkisin torstaille ennen kuin ehdin/jaksan ahtautua ulkokautta pikku luukusta sinne pimeään arpomaan konetta jonka näen ensimmäistä kertaa elämässäni.
Veikkauksia mikä siellä mättää ja montako rahaa pitää taskusta kaivaa että saa lämmintä ilmaa sisälle?

Vaikea sanoa juuta tai jaata kun ei tuosta oikein selviä mitään järjellistä?

Kuulostaa tosin vähän siltä, että patteri on poissa pelistä. mitä tapahtuu jos sammutat lton?
 
Kuten yllä kirjoitin, ei lämmön talteenoton nappulan painamisella ole vaikutusta tuloilman lämpöön.
Enerventin huollon ukko veikkaili että kennoa pyörittävä moottori tai sen hihna on finaalissa, eiköhän se siitä selviä kun pääsen ryömimään tuonne...
 
Montako korvausilmaventtiilejä teillä on taloissanne?

Olisi kiva vaihtaa noita nykyisiä sähköllä toimiviin automaattisiin, mutta sähköjen vetäminen valmiille pinnoille ei oikein innosta. Meillä on tässä 150 neliön rintamamiestalossa alhaalla 3 (joista pesutiloissa 2), keskikerroksessa (k + oh) 2 ja ylhäällä (2x mh) kaksi.

Tossa pari vaihtoehtoa. Ei näköjään ihan ilmaisia, joten turhat olisi kiva jättää pois.
http://www.rakentaja.fi/kauppa/ilma...co_vsr_100n_vanhan_venttiilin_tilalle/t_1494/
http://www.stark-suomi.fi/fi/tuloilmalaite-mobair-2030-1-2w-12v-wf18
 
Enervent ilmanvaihtopömpeli lämmön talteenotolla, mallia 80-luvun loppu. Ulkona nyt -14 ja ilmanvaihto puskee sisään pakkaslukemia, konetta lähimmästä venttiilistä -4 ja kauimmasta -1.
Talossa katkaisijat ilmanvaihdolle päälle/pois, lämmön talteenotolle päälle/pois sekä portaaton tehonsäätö ilmanvaihdolle. Näitä hieromalla ei ole vaikutusta tuloilman lämpöön. Kone on talon päädyssä varaston päällä yläpohjassa, menee väkisin torstaille ennen kuin ehdin/jaksan ahtautua ulkokautta pikku luukusta sinne pimeään arpomaan konetta jonka näen ensimmäistä kertaa elämässäni.
Veikkauksia mikä siellä mättää ja montako rahaa pitää taskusta kaivaa että saa lämmintä ilmaa sisälle?
Onko Elexivent merkkinen rompe kyseessä ? Saitko jo vörkkimään ?
 
Missähän on vika, kun Ilto 440:n etäohjauspalikassa vilkkuu ledit satunnaisesti? Ei mitään tiettyä rytmiä, vaan silloin tällöin räpsyttelee kaikkia ledejä.

Mulla on samanlainen econo-malli. Tuollaista vikaa ei ole ollut, mutta voisiko olla joku kytkentähäiriö. Mulla on tässä taas jokusen päivän taas jäätymissuojavalo ollut päällä. Ei meinaa millään tuosta elpyä. No katsotaan miten käy kun kelit tipahtaa alle kahteenkymmppin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom