Omakotitalon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

[Neuvokas]

Wanha ja tiivis hirsitalo - missio mahdoton?

Ulkopuitteen ja karmin välissä on ylhäällä tiivisteettömät kohdat. Ongelma kuitenkin lienee nyt hallitsematon korvausilmasaanti ja luulen että tuloilmaventtiilit auttaa huomattavasti asiaan. Makuuhuoneeseen ja ehkä eteiseen venttiilit (jotka mahdollisesti säätyy lämpötilan mukaan+lisäksi käsisäätö). Makuuhuoneesta kuitenkin saa leveillä pariovilla yhden seinän auki olohuoneeseen, joten sinne ei olisi välttämätöntä laittaa kai sitä tuloilmaventtiiliä. Poisto sitten kylpyhuoneen katosta, minne mietin lisäksi Pax-puhallinta, jossa säädettävä jatkuva peruspuhallus ja lisäksi kosteusanturiohjaus. Keittiössä sitten liesituuletin omaan hormiin. Koneellinen ilmanvaihto on viimeinen vaihtoehto, mutta otan sen nyt kuitenkin jo huomioon suunnittelussa, varmuuden vuoksi. Tuossa vielä allakerran pohja, jossa huonejärjestys ainakin on sama edelleen.

Hirsitalossa kaikkien aukkojen yläreunassa on huomattavan mittava ilmaa läpäisevä "rako". Peitelaudalla /- listalla huoliteltu piiloon. Jos huoneessa on alipainetta niin tuloilmaa riittää!
Kunnollisella pystyhormilla /-hormeilla pakkasen aikaan ja/ tai koneellisella poistolla lämpimään aikaan saadaan ilma liikkumaan. Eri asia sitten energian kulutus talviaikaan - lämmitetty sisäilma ulos ja kylmä pakkasilma sisälle (ei kovin miellyttävä myöskään).

 

[IHMEMIES]

Ongelmia swegon casa 440 kanssa. Lähinnä säätiöön liittyen. Poistin kiertoilmaputken käytöstä ja nyt ongelmana että mittarin mukaan en saa poistoa tuloa isommaksi vakiojännitteillä. Paine-eromittarilla olen säädellyt. Lisää päänvaivaa aiheuttavat ristiriidat kaikissa miitaustuloksissa. Esimerkkinä vaikka: teholla (140v tulo ja poistojännite) poistoa saan n.56 l, kun taas tuloa n.60 l. Hyötysuhde näyttää joko tasan tai joku prosentti poistohyötysuhteen hyväksi. Asensin vastikään myös irikset tulokanavaan heti koneen jälkeen sekä jäteilmakanvaan. Tulokset aika eriluokkaa. Poistoa olisi samoilla säädöillä yli 70 l ja tuloa olisi muutama litra vähempi.
Kokeilin myös niin että tiputin muuntajalta tulon jännitteen 120v ja poiston pidin 140v. Mittaustulokset hyvät, -55,5 ja +51 mutta...ei tarvinnut ku sytyttää saunan kiukaan alle tulet niin lattiakaivosta tulee paskahajuista liimaa niin helevetisti vaikka kiukaan viereenkin tulee raitisilmaputki.
Kyseessä on 2-kerroksinen talo ja tuntuu että talossa pysyy alipaine vaikka takkakytkintäki käyttää. Nyt ois hyvät neuvot tarpeen.
Ja se tärkein, ilma ei tunnu raikkaalta ja kosteusprosentti pyörii alle 30 vaikka elellään jo toukokuun loppua.
Koneen speksien mukaan poistoputken pitäisi tehostaa suhteessa tuloon tehoja nostettaessa, mutta mulla tuntuu olevan toispäin. Eli jos joku tietää niin pyöriikö swegonin puhaltimet samaa vauhtia vai pitäiskö poiston pyöriä nopeammin. Muuntajassa on saman tehon kohdalla pienempikin lukema suluissa mutta mitä lie tarkoittaa. Ohjauspaneelista kun katsomon niin tulopuhaltimen kierrosluku näyttää 2550 ja poisto 0 (vaikka puhallin pyöriikin)
Persiistä on koko kone tai sitten en vain tajua jotaki.
Niin ja kone sulattellee saunan jälkeen vaikka ulkona ois 0 keli.
Kiitos vastauksista jo etukäteen

Huoltovalikosta voisit tarkistaa että onko huurtumisenesto lämpötilaohjauksella vai valokennolla. Onko talon seinässä olevassa tuloilmaritilässä suodatin? Puhaltimet pyörii samaa vauhtia tehdasasetuksissa...jos säätö ei muuten onnistu niin muutat sitten jännitteitä ja laitat sitten saman jännite eron joka teholle.

 

[Tomsku1]

Huoltovalikosta voisit tarkistaa että onko huurtumisenesto lämpötilaohjauksella vai valokennolla. Onko talon seinässä olevassa tuloilmaritilässä suodatin? Puhaltimet pyörii samaa vauhtia tehdasasetuksissa...jos säätö ei muuten onnistu niin muutat sitten jännitteitä ja laitat sitten saman jännite eron joka teholle.

Valokennolla ohjataan sulatusta. Pitääpä sitten muuttaa jännitteet ja kokeilla vielä. Iriksellä olen kokeillut säätää tuloilmaa mutta pelti pitää olla puoliksi kiinni ennenkuin tulo on poiston alle. Ja koneen meteli tietenki nousee.

 

[IHMEMIES]

Valokennolla ohjataan sulatusta. Pitääpä sitten muuttaa jännitteet ja kokeilla vielä. Iriksellä olen kokeillut säätää tuloilmaa mutta pelti pitää olla puoliksi kiinni ennenkuin tulo on poiston alle. Ja koneen meteli tietenki nousee.

Laita kesäajaksi lämpötilaohjaukselle niin ei mee sulatukselle... tuo valokenno laittaa sulatuksen päälle pienestäkin huurteesta, saat ainakin yhden murheen eliminoitua.

 

[syclone]

Onko kokemuksia IV-koneen sijoittamisesta kodinhoitohuoneeseen tai muualle huonetiloihin? Aiheutuuko ääniongelmia? Tällä hetkellä vaihtoehtoina olisivat Vallox 145 SE tai Swegon Casa R120, joista Swegon lienee jonkin verran hiljaisempi.

 

[Samwaiss]

Oma koneeni on tuulikaapissa, huonejärjestyksestä johtuen. IV-koneeni on hiljainen(Flexit 4S), ruuvattu suoraan väliseinärankaan ilman pehmusteita. Kyseessä on ns. pyöriväkennoinen vehje. Mutta oletuksena vallan hiljaisia?

 

[Penkkitopi]

Onko kokemuksia IV-koneen sijoittamisesta kodinhoitohuoneeseen tai muualle huonetiloihin? Aiheutuuko ääniongelmia? Tällä hetkellä vaihtoehtoina olisivat Vallox 145 SE tai Swegon Casa R120, joista Swegon lienee jonkin verran hiljaisempi.

Kodinhoitohuone on yleinen paikka IV-koneelle. Ääneen nyt vaikuttaa monet seikat, kuten koneen mitoitus, mutta periaatteessa hyvin suunniteltuna ja tehtynä ei pitäisi tulla ongelmia.

 

[D.Yates]

Onko kokemuksia IV-koneen sijoittamisesta kodinhoitohuoneeseen tai muualle huonetiloihin? Aiheutuuko ääniongelmia? Tällä hetkellä vaihtoehtoina olisivat Vallox 145 SE tai Swegon Casa R120, joista Swegon lienee jonkin verran hiljaisempi.

Oma kone on ainakin pesukonetta ja kuivausrumpua hiljaisempi että jos niitä kestää niin miksei iv-konekin. Tosin se huutaa kaiken aikaa...

 

[cryscythe]

Koneissa on helvetin isot erot. Merkkikään ei ole mikään tae, kannattaa selvittää huolella etukäteen minkä koneen valitsee. Meillä on Enervent Pandion ja on kova ääninen vaikka käy vain normaalisti vain 55% teholla.

 

[Penkkitopi]

Koneissa on helvetin isot erot. Merkkikään ei ole mikään tae, kannattaa selvittää huolella etukäteen minkä koneen valitsee. Meillä on Enervent Pandion ja on kova ääninen vaikka käy vain normaalisti vain 55% teholla.

Enerventeissä on vissiin kaikissa pyörivä siirrin. Kai sekin liikkuvana osana lisää ääntä verrattuna levysiirtimiin. Tosin tuskin huomattavasti.

 

[Ampuhaukka]

LTO-roottori ei pidä kyllä juuri mitään ääntä. Siinä on erittäin pieni sähkömoottori, joka sitä pyörittää, lamellit on vastaavia kuin levysiirtimillä (roottori on pyörivä levysiirrin "varaavalla" ominaisuudella).

Ilmoittaako noiden pienkoneiden valmistajat teknisissä tiedoissa koneen max. äänitasoa kammioissa tehoasteittain? Koneiden runkoäänten vaimentaminen on melko helppoa kotikoneissa, kanavistoa voi olla *ttumaista vaimentaa, etenkin jos ne menee tiukasti koteloituna, tai ullakon villatilassa. Tosin tuo "on melko äänekäs" vs. "on melko hiljainen" on ensinnäkin aika makuasia ilman mittauksia, toisekseen vaikkapa likainen rasvasuodatin voi lisätä pihinää keittiössä.. Lisäksi päätelaitteet itsessään ovat toiset äänekkäämpiä, toiset hiljaisempia (mitoitus, päätelaitevaimennus, laitetyyppi (esim. säleikkö vs. lautanen))..

 

[John R]

En muita ilmanvaihtokeskusteluita löytänyt äkkiseltään niin heitänpä tänne.

Meidän rivitalossa on jonkin verran kondenssivesiongelmaa, eli jotain -20-> pakkasilla alkaa liesituuletin tiputella vettä sisään. Jonkin verran tiputtelee myös kylppärin ilmanvaihtoputken kautta. Ilmanvaihto on painovoimainen. Aluksi tuumittiin että tämä tiputtelu johtuu puutteellisista eristyksistä, joten ne korjautettiin kuntoon. Vika ei kuitenkaan tällä korjautunut ja nyt kovilla pakkasilla taas tiputtelee. Kiipesin katolle tsekkaamaan että miltä nuo ilmastointiputken päät siellä oikein näyttää, ja kävi ilmi että syyllinen onkin se perkeleen peltinen hattu siellä katolla. Se on aivan jäässä siitä peltihatun alapinnalta mihin sisältä tuleva lämmin ilma törmää. Tämä jää tietysti sulaa ja tippasee putkea pitkin takaisin sisälle. Nämä kaikki putket tulee siellä katolla samaan pömpeliin ja siinä taitaa olla jotain 5 putkea yhdessä nipussa.

Onko kukaan törmännyt vastaavaan ongelmaan? Uusi hattuhan tuohon pitää hommata, mutta millainen?

 

[Ampuhaukka]

Onko kukaan törmännyt vastaavaan ongelmaan? Uusi hattuhan tuohon pitää hommata, mutta millainen?

Parikin vaihtoehtoa, toki pitäisi tietää minkälainen siinä nyt on.. Huippareissa on esiintynyt samaa ongelmaa (isompien talojen eri tapauksissa), kun huipparille asti kaikki on kunnossa, mutta huipparin pohja on eristämätöntä metallia -> kastepiste.

Ekana tulee mieleen, että onko siinä liian matala tai väärän muotoinen peltihuppu; ilman pitäisi päästä leviämään sen alta ulkoilmaan. Tokana tulee mieleen vanha kunnon solukumi (esim. armaflex tai vastaavat), tälläisellä kosteustiiviillä kun vuoraa sen pellin alapinnan, se kohta lakkaa kondensoimasta. Joku styrox vois ehkä ajaa saman asian, tosin syroxia voi olla hankala saada sopivan muotoisena sinne.

Eli näin ekana ja yksinkertaisimpana vaihtoehtona ehdottaisin kokeilla tuota armaflexiä; sen saa esim. niittaamalla (holkit niittien alle, kattoruuvi tms isokantainen ruuvi) kiinnitettyä sinne alapintaan. Liimat eivät oikein tule kyseeseen, ja koko lätkää voi olla *ttumainen kumittaa.

Painovoimainen ilmanvaihto pelittää tehokkaimmillaan nyt pakkasilla. Ilmeisesti kanaviston rakenne on jotenkin omituinen, että se pääsee pudottelemaan kondenssia kylppäriin yms; jotka on yleensä sivuhaaroissa ja näin ollen niiden pitäisi olla lämmintä kanavaa. Eppäilen, että tuon peltilätkän kondenssi on vain osa ongelmaa. Joskus on ullakkotiloissa lämpimän/kylmän rajalle tehty kanavaan (sen ollessa metallia) ihan tippaviemäriyhde, ja siitä 32mm viemärillä jonnekin lattiakaivolle tms. mestaan sulamisvedet.

Onko tua ongelma esiintynyt aina (kysy vaikka kauemmin asuneilta naapureilta, tuon ikäisissä ja tyyppisissä taloissa yleensä on yksi tai kaksi alkuperäisasukasta)? Onko nousuhormi yhteinen, ja/tai joku lyönyt PAXin tms. kanavapuhaltimen työntämään sinne (esim. vessoissa usein käytetty ratkaisu, jolla tosin sotketaan painovoimainen ilmanvaihto tehokkaasti, ylipaineistamalla poistohormia muihin tiloihin nähden). Jotain hässäkkää siellä kyllä nyt on.

 

[John R]

Parikin vaihtoehtoa, toki pitäisi tietää minkälainen siinä nyt on.. Huippareissa on esiintynyt samaa ongelmaa (isompien talojen eri tapauksissa), kun huipparille asti kaikki on kunnossa, mutta huipparin pohja on eristämätöntä metallia -> kastepiste.

Ekana tulee mieleen, että onko siinä liian matala tai väärän muotoinen peltihuppu; ilman pitäisi päästä leviämään sen alta ulkoilmaan. Tokana tulee mieleen vanha kunnon solukumi (esim. armaflex tai vastaavat), tälläisellä kosteustiiviillä kun vuoraa sen pellin alapinnan, se kohta lakkaa kondensoimasta. Joku styrox vois ehkä ajaa saman asian, tosin syroxia voi olla hankala saada sopivan muotoisena sinne.

Eli näin ekana ja yksinkertaisimpana vaihtoehtona ehdottaisin kokeilla tuota armaflexiä; sen saa esim. niittaamalla (holkit niittien alle, kattoruuvi tms isokantainen ruuvi) kiinnitettyä sinne alapintaan. Liimat eivät oikein tule kyseeseen, ja koko lätkää voi olla *ttumainen kumittaa.

Painovoimainen ilmanvaihto pelittää tehokkaimmillaan nyt pakkasilla. Ilmeisesti kanaviston rakenne on jotenkin omituinen, että se pääsee pudottelemaan kondenssia kylppäriin yms; jotka on yleensä sivuhaaroissa ja näin ollen niiden pitäisi olla lämmintä kanavaa. Eppäilen, että tuon peltilätkän kondenssi on vain osa ongelmaa. Joskus on ullakkotiloissa lämpimän/kylmän rajalle tehty kanavaan (sen ollessa metallia) ihan tippaviemäriyhde, ja siitä 32mm viemärillä jonnekin lattiakaivolle tms. mestaan sulamisvedet.

Onko tua ongelma esiintynyt aina (kysy vaikka kauemmin asuneilta naapureilta, tuon ikäisissä ja tyyppisissä taloissa yleensä on yksi tai kaksi alkuperäisasukasta)? Onko nousuhormi yhteinen, ja/tai joku lyönyt PAXin tms. kanavapuhaltimen työntämään sinne (esim. vessoissa usein käytetty ratkaisu, jolla tosin sotketaan painovoimainen ilmanvaihto tehokkaasti, ylipaineistamalla poistohormia muihin tiloihin nähden). Jotain hässäkkää siellä kyllä nyt on.

Kiitoksia vastauksesta.

Siellä on tällä hetkellä sellainen ihan normi teräksinen, neliön mallinen peltihattu joka on hieman "viistetty" että tulee kaatoa siihen päälle. Mun mielestä tuo on liian matalan mallinen, se tulee jotain 8-10cm päähän putken reunasta. Voisi olla pikkusen ilmavampi malli että sisäilma pääsee kunnolla leviämään ulkoilmaan. Käsittääkseni meillä menee liesituuletin viivasuoraan katolle, ja kylppäristä+muista huoneista tulee vedot siihen samaan nippuun. Eli mun mielestä tässä ei ole yhteistä nousuhormia. Katolla ne on sitten luonnollisesti saman tötsän alla kaikki putken päät. Olin varma että ongelma korjaantuu kun putkien eristykset välikatolla korjattiin kesällä mutta paskan marjat. Siellä oli ihan peltiputkea näkösällä kun eristeet olivat joissain paikoissa valahtaneet, ja kurret vähän juhlineet siellä täällä.
Tuota hatun eristämistä mietin itsekin, mutta ensin taidan miettiä uutta ilmavampaa/paremmin muotoiltua hattua tohon päälle. Sehän ei periaatteessa haittaa jos tuohon hattuun kondensoituu vettä, mutta se hattu pitää silloin olla siten muotoiltu, että se vesi ei tipu hormiin takasin.

 

[fraatti]

Itsellä vastaava "ongelma" huipparin kanssa. Nyt kovempien pakkasten alkaessa lorottelee pikkasen vettä tuolta putkesta sillon tällön. Koko 125mm putki on eristetty muistaakseni 50mm normaalilla folipintaisella villalla saumat teipaten sekä vielä päälle 60mm kanaverkolla oleva palovillalla. Putken päässä katolla eristetty huippuimuri Vilpe e190p. Ensimmäinen talvi ja vituttaa.

Omat arvelut. Joko perhosventtiili ei pidä(tai tieto on että tuo ei ole täysin ilmatiivis) ja sisäilman kosteutta päätyy peltikanaviin joka jäätyy sinne välittömästi(mikäs nuo kanavat plussalla pitäs jos putkessa ei ole ilmavirtausta vaikka villaa olisi 50cm). Tai toinen vaihtoehto on se että ruuan laitoin yhteydessä tuota konetta käytetään liian lyhyen ajan. Eli härveli laitetaan päälle kun jo keitellään/kokkaillaan ja tällöin putkeen menevä todella kostea ilma jäätyy kanavaan välittömästi ja sitten myöhemmin keitosten aikana sulaa. En tiedä mahtaisiko auttaa jos kanava "lämmitetään" vaikka aluksi käyttämällä tuota laitetta 10min ennen pahimpia kosteuslähteitä ja sitten vastaavasti putki "kuivataan" kokkauksen päätyttyä riittävällä tuuletuksella esim 10 min ajan. Ajatuksia?

 

[Ampuhaukka]

Tuo eristystaso kanavassa on ainakin riittävä, ja hyvätasoinen. Perhospeltihän on kylmää ulkoilmaa vasten siellä aina, joten jos imuri pysäytetään, hormi-ilmiön nostama lämmin ilma kanavassa kondensoi aina sitä peltiä vasten. Kanava myös viilenee ullakolla, eristettynäkin. Mikäli uutta lämpöä ei kanavaan tule (poistoilman mukana), niin käy sama ilmiö kuin missä tahansa - se jäähtyy (jäätyy) hyvin nopeasti, eristystasoista huolimatta.

Ajatuksesi putken lämmityksestä ja kuivauksesta kuulostaa ihan oikealta. Lisäksi olisi aika hyvä vaihtoehto pitää huippari aina päällä, jolloin kanava pysyy ainakin teoriassa lämpimänä, eikä perhospelti pääse kondensoimaan niin herkästi.

Näissä peltikanavissa on vielä yksi pikkuinen ongelma, joka on hyvä muistaa. Ne on riittävän ilmatiiviitä IV-kanaviksi, mutta ne eivät ole vesitiiviitä. Mikäli kanava kondensoi, ja vesi valuu jonnekin, niin liitoksista voipi vettä päästä rakenteissa piilopaikkoihin, esim. yläpohjan rakenteisiin. Sopivasti höyrysulun ja rakenteiden välissä se kosteus ei ole ainakaan kovin hyvässä paikassa.. Jotenka tuohon kondenssiin on peltikanavien kanssa syytä suhtautua ihan vakavasti.

 

[cryscythe]

Mulla on liesarilta suora ilman mutkia putki katolle, missä putken päässä on Vilpen huippari. Ekana talvena liesarin kanavasta lorotteli vettä ja ihmettelin että mistä se johtuu. Sillon oli myös ongelmaa että huippari jäätyi kiinni pakkasilla. Muutaman kuukauden käytön jälkeen se on lakkasi kokonaan tiputtelemasta ja huippari jäätymästä, joten olen aika varma että koska meidän talo on kivitalo niin talon rakennekosteus kuivui lopullisesti sillon ekan lämmityskauden aikana ja se aiheutti noita ilmiöitä. Siitäkin huolimatta että rakennettiin pitkään ja hartaasti ja kondenssikuivain+lämppärit pyöri talossa kuukausitolkulla rakennusaikana.

Meillä on tuossa savon liesarissa oma perhospelti. Huomasin heti aluksi että sen perhospellin toinen lärpäke ei mene itestään kokonaan kiinni vaan jää pari senttiä raolleen. Joskus sitä olen sormipelillä vetänyt kiinni ja liimasin siihen pari kolikkoakin painoksi, mutta auki se jää edelleen. Mitään kylmän vedon tunnetta ei putken suulta tunnu eli vaikka ilmanvaihto on säädetty alipaineiseksi niin hormi ilmiö vetää tosta ilmaa ylöspäin. Nyt ihan pari päivää sitten laitoin sen pellin taas pitkästä aikaa käsipelillä kiinni ja kas seuraavana päivänä oli huippari jäätynyt. Tästä päätelmänä se että se perhospellin raosta vuotava lämmin ilma pitää ton huipparin sulana ja jos pelti menee kokonaan kiinni niin aiheuttaa jäätymistä.

 

[fraatti]

Tuli spedeiltyä tuolta huippari asiaa täällä -> Liesituulettimen/huipparin poistoputki kondensoi vettä

Jos peltivuotaa vähän tuo kosteus jäätyy putkeen. Jos peltivuotaa paljon -> lämpöä harakoille ja putki sula kokoajan. Löysin tsekeistä silikonisen "pellin" joka pitäisi olla täysin tiivis. Lähetin jos firmaan kyselyä..

 

[Hazze]

En tiedä mahtaisiko auttaa jos kanava "lämmitetään" vaikka aluksi käyttämällä tuota laitetta 10min ennen pahimpia kosteuslähteitä ja sitten vastaavasti putki "kuivataan" kokkauksen päätyttyä riittävällä tuuletuksella esim 10 min ajan. Ajatuksia?

Kovilla pakkasilla juuri näin tulisi toimia.
Käsittääkseni kovilla pakkasilla kastepiste on piirun pakkasella ja tämän takia juuri silloin kanava tiputtaa, vaikka kanava ja kaikki olisikin kunnossa.
Ja jos huipparia käytetään juuri ja juuri vain sen verran kun kattilat on liedellä, niin myös huippariin kertyy kosteutta jäätymään.

jos tiputtelua tapahtuu paljon ja jatkuvasti on varmaan syytä seurata tarkemmin mitä ympärillä tapahtuu tiputtelun aikana.
Esim. kova tuuli voi heitää vettä huipparista sisään. Kova tuuli myös vastustaa huipparin imutehoa, jolloin imuteho voi olla hyvinkin pieni ja näin vesihöyry jää liian pitkäksi aikaa kanavistoon.
Entä onko huippari tarpeeksi tehokas?
Toimiiko huippari varmasti?
Onko kanavisto oikean kokoinen huipparille ja laskennalliselle teholle.
Vuotaako sulkupelti liikaa tai liian vähän?
miten talon koneelinen IV toimii ongelman aikana? Entä mitä tapahtuu painovoimaisessa talossa juuri sillä hetkellä?
jne jne.

jos kanavistosta tippuu vettä, ei se välttämättä takoita mitään vikaa. Se voi johtua vain suotuisista olosuhteista.

 

[jarca]

Ois tarve saada iv-kone lukittua.
Vaatimuksena:
-jälkilämmitys vedellä
-tuloilman pätkimättömyys pakkasella (puulla tuen mlp:tä)
-vastavirtakenno
Tällä hetkellä ainoa löytämäni joka täyttänee speksit on sunairin 431. Onko noita muita? swegon casa pätkii tuloa. Valloxiin ei saa jlämmitystä vedellä?
Herätellään kahvipöytäraatit käyntiin. Saa vetää mutulla ;)