Omakotitalon energiankulutus

[Jim Salabim]

Talo valmistunut 11/2013, 135/121 m2, Uusimaa.
Nibe F470 PILP

12/2013: 1393 kWh
01/2014: 2159 kWh

Taloudessa 2 henkilöä ja 2 koiraa. PILPiä on toistaiseksi ajettu asentajan laittamilla säädöillä. Säädöissä lienee vielä optimoitavaa ilman, että mukavuudesta tarvitsee pahemmin tinkiä. Talon keskellä on varaava takka, jota ei ole lämmitetty vielä kertaakaan.

Huonelämpötila siinä 22 asteen tuntumassa, makkareissa asteen matalampi. Sähkösauna 6 kW lämpeää 3-4 kertaa viikossa noin 1,5 tuntia kerrallaan. Tiskikone, pesukone ja kuivausrumpu eivät pyöri päivittäin kahden aikuisen taloudessa.

Reilun puolen hehtaarin tontilla riittää niitä kuuluisia ilmaisia puita, mutta saavat kuivua seuraavaan lämmityskauteen. Oikeastaan ihan mielenkiintoista lämmittää nyt pelkällä sähköllä ja katsoa minkä verran tuota kulutusta saa takan lämmittämisellä putoamaan tulevaisuudessa.

 

[Rhebok]

En osaa kyllä vastata tuohon kiertojohtoon mitään:O

Talon pumppuna Mitsun FD25, ihan lämmitysasennossa on, puhallin 2 nopeudella manuaalisesti. Siinä varaajaan etuseinän alhaalla on sellanen musta pyöreä säädin, se siis osoittaa kohtaan 65astetta, lienee ok? Meilläkin oli tosiaan sillon putkarin jäliltä se siinä 80 asteessa.

Tosiaan hyvinkin vähän on telkkarit tai mitkään edes päällä, siksi ihmetyttääkin tuo kulutus..kaverilla vastaava perhekoko, ja vastaava talo, sillä meni vajaa 2500kwh..joulukuussa sillä meni 1700kwh, ja meillä 3650kwh..hieman on eroa..ja sillä tallikin lämpii sähköpattereilla!

Missä kusee ja mikä, siinäpä kysymys..ja niin, isot kiitokset jelpistä, mä en tajua näistä mitään muuta kuin laskut on v***ttavan isoja!

E: astianpesukonekin, ja pyykkikone on päällä pääosin nekin yösähköllä, kun tuo vaimo on vielä tässä kotona, joten hittovie..

Kiertovesipumppu kierrättää lämmintä vettä varaajan ja jakovesitukin välillä. Kierto asennetaan, jos varaajalta on pitkä matka esim. suihkuun. Kiertovesijohdolla saadaan lyhennettyä merkittävästi lämpimän veden odotusaikaa. Haittapuolena kiertojohdosta on lämpöhäviöt, joista tosin osa voidaan laskea hyödyksi rakennuksen lämmitykseen. Jos teknisestä tilasta löytyy pieni pumppu (esim. GRUNDFOS UP-15-14B, teho 25 W), niin sitten teillä on lämpimälle käyttövedelle kiertojohto. Meillä on varaajalta suihkuun matkaa lähemmäs 15 m. Ennen kiertovesipumpun asentamista vettä sai lorottaa suihkusta viemäriin yli 10 sekuntia, ennen kuin tuli lämmintä vettä. Pumpun asentamisen jälkeen lämmintä vettä tulee noin sekunnin kuluttua hanan aukaisemisesta. Pumppuna meillä on vähän sähköä kuluttuva Grundfos Alpha2, joka ottaa sähkötehoa vain 5 W. Kiertojohdon lämpöhäviöksi olen laskenut 3 W/m (alapohjassa 300 mm EPS eristettä). Kiertojohdon pituudella 25 m, pumpun teholla 5 W ja käyttöajalla 16 h/vrk sähköä kuluu noin 40 kWh kuukaudessa, josta 50% voi laskea lämmityskaudella hyödyksi rakennuksen lämmitykseen. Huonosti eristetyllä putkella (lämpöhäviö 15 W/m), huonommalla pumpulla (teho 25 W) ja kierrättämällä vettä 24/7 sähkö kuluisi lähes 300 kWh/kk.

Olethan muuten muistanut tarkistaa vesivaraajan varoventtiilin toiminnan? Käyttöohjeen mukaan tarkistus pitäisi tehdä 3-4 kk välein... Tämä on tärkeää, sillä venttiilin jumiutuminen aiheuttaa pahimmillaan vaaratilanteen, kun ylimääräinen paine ei pääse pois käyttövesijärjestelmästä pois hallitusti.

Jos teillä on käytössä yösähkö, niin käyttövesihän kannattaa ehdottomasti lämmittää sillä. Sähkökeskuksessa pitäisi olla kytkin, josta valinnan voi tehdä. Varaajan lämpötilaa pitää silloin säätää termarista ylemmäksi; 70...85C, jotta sitä riittää koko päiväksi. Sopiva lämpötila löytyy kokeilemalla.

 

[Ripee]

Hyvin oleellista on myös se, että missä päin suomea se oma pesä sijaitsee:D
Meinaan ei se pohjosen-poika pääse edes kesällä ilman lämmitystä;)
Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos

 

[R.Lehtinen]

Oolraits, eli menee sitä edes joillain muillakin.

Huppe: iv-konehan on tuo Enervent 120 ECE, varaaja Jäspi 300 S

- torppa sijaitsee Lahdessa

- eli kiertojohtoa tuskin on, varaajalta suihkuun pari metriä, kun kylppärin takana on tekninen tila jossa on varaaja.

- ehkä vois laittaa pienemmälle tuuletusröörejä tallissa?

- pitääpä zekata tuo varaajan lämmitys, saisiko vain yöllä lämpiämään ( en muista miten nyt on)

- lattioissa ainakin on muutaman asteen korotus yöksi.

- eilen perehdyin tuohon talon ILP:piin, pitäs sekin aika hyvin olla nyt..pitää samat katsoa vielä siihen tallin koneeseen!

Kiitoksia avusta, tarkistellaan..

 

[Huppe]

Oolraits, eli menee sitä edes joillain muillakin.

Huppe: iv-konehan on tuo Enervent 120 ECE, varaaja Jäspi 300 S

Okei, eli ei välttämättä meilläkään auttaisi CTC:n vaihto Jäspiin ja IV-koneen vaihto Valloxista pois.
Mites eristeet lattiassa? Meillä on "vain" 150mm Finnfoamia. Jälkiviisaana laittaisin nyt 300mm, mutta tuohon aikaan määräykset täyttyivät jo 15 sentilläkin. Onko tolla nyt merkitystä, naapurilla ei ole tulisijoja ja menee 15.000kwh per vuosi, pelkällä sähköllä siis. Talo on 40 vuotta vanhempi, eikä mitään energiaremppaa ole siihen tehty. Vois kuvitella että 40v myöhemmin rakennettu talo ois energiatehokkaampi, muutoin menee nämä energiamääräykset yli ymmärryksen.

 

[masaf2]

Tammikuu 2064 kWh, vettä en oo ees kattonu kun sitä menee niin perkeleesti kestovaippoja pestessä...

Talo -76 puutalo 168m2, Lohja, suora sähkö ja 3000 kg varaava Tiilerin takka. ILPpikin on, mutta ei juuri käytetä kun ei sillä mitään tehny tammikuun pakkasillakaan... Parempi poltella takkaa. 2 autotallia, joissa kummassakinpidetään sähköpattereilla n. 10 astetta lämpöö, toisessa tallissa myös Trotecin ilmankuivain pitää kosteuden alle 50%RH.

Lisätietona muuten, että meillä on painovoimainen ilmanvaihto ja huonelämpötila pidetään +23-24 asteessa. Pesutilat, vessa ja saunat sähköisellä lattialämmityksellä. Saunassa sähkökiuas 6 kW jota käytetään säännöllisesti ei nyt ihan joka päivä, mutta kuitenkin "normaalisti". Takassa poltetaan päivittäin 1 pesällinen pakkauslautoja jos kelit nollan tienoilla, 2 pesällistä (toinen aamulla ja toinen illalla) jos on pakkasta enempi... Sit jos on tyyliin -15 C ulkona, niin kuivaa koivua pesään.

PS. Ilma vaihtuu kyllä vähän turhankin haipakkaan pakkaskeleillä, mutta aika vähällä mennään ns. harakkailmanvaihdolla, eikä oo talon seinätkään mitkään paksut :hyvä: (yläpohjaan pitäis kyllä lisätä eristettä, kun sitä on niin onneton kerros...)

 

[R.Lehtinen]

Luulisin mutulla, että eiköhän meillä ole ihan perus 200mm styroxia lattian eristeenä. Joo mekin otettiin oikeen energiapaketti, luulis että vie vähän..paskat, muka A-luokkaa:-)

 

[vilho_kanuuna]

Okei, eli ei välttämättä meilläkään auttaisi CTC:n vaihto Jäspiin ja IV-koneen vaihto Valloxista pois.
Mites eristeet lattiassa? Meillä on "vain" 150mm Finnfoamia. Jälkiviisaana laittaisin nyt 300mm, mutta tuohon aikaan määräykset täyttyivät jo 15 sentilläkin. Onko tolla nyt merkitystä, naapurilla ei ole tulisijoja ja menee 15.000kwh per vuosi, pelkällä sähköllä siis. Talo on 40 vuotta vanhempi, eikä mitään energiaremppaa ole siihen tehty. Vois kuvitella että 40v myöhemmin rakennettu talo ois energiatehokkaampi, muutoin menee nämä energiamääräykset yli ymmärryksen.

Juu. CTC:n vaihto Jäspiin tuskin helppaa. Mulla on kanssa vaan 15 senttiä, ja sekin paskastyroxia ei finnfoamia.

Jos veikata saa niin sanoisin että naapurin pienmpi sähkölasku ei johdu 40 vuotta vanhemmasta talosta, vaan 40 vanhemmista kulutustottumuksista

 

[D.Yates]

Laitetaas lukuja kun muutkin. Tulee vähän viiveellä kun ei kaukolämmöstä saa ajantasaisia lukuja. Tai saisi jos kävisi lukemassa mittarin mutta...
jotain 150m2, 2006 valmistunut, lattialämmitys, takka jota joskus käytetäänkin, 12m2 vettä kuussa ja paska IV-kone.

Joulukuu 2013
Lämpöä: 2000 kWh
Sähköä: 665 kWh

 

[69T]

Juu, meidän rakennuttama Design-talo on. Eipä ole tuollasista säädöistä juuri hajua..pitääpä tutkia, se vaan ei ainakaan helpota asiaa kun ei tajua noista tuon taivaallista.

Talli+varasto: eli, tallin päädyssä on varasto ( 16m2), ja kahden auton talli ( 49,5m2). Välissä on paloseinä, eli eivät ole varsinaisesti yhteydessä toisiinsa. Ilmanvaihto on juurikin painovoimainen, sellaisia tuuletusventtiileitä vain.

Mitenkäs ne "kuuluu" olla säädetty? Tallissa taisi olla yksi alempana ovien lähellä, ja yksi vaiko kaksi lähempänä katon rajaa. Varastossa on vain se mikä ovessa alhaalla, ja yksi lähempänä kattoa.

Onko sillä kulutuksen kannalta mitään eroa, pitääkö tallin Mitsua 10 asteessa, vaiko 16 asteessa, kuluttaako sen enempää?
Ja niin, tallissa tosiaan kaksi ovea sähköllä, muuta käyntiä ei talliin ole, mutta ei siellä kuitenkaan alati rampata..

Jatketaan tutkimista.

E: ja niin, tallin ovissa on myös venttiileitä molemmissa kaksi, eli yhteensä 4kpl..aika paljon on noita reikiä?

Se on sitten "tekniikka tutuksi" jakso edessä

Painovoimaiseen ilmanvaihtoon kuuluu se että räppänoitä säädellään kaksi kertaa vuodessa eli keväällä kesäasentoon (enemmän auki) ja syksyllä talviasentoon (kiinnipäin). Ilman pitää vaihtua mutta lämmityskaudella ulko- ja sisätilan lämpötilaero kasvaa sen verran korkeaksi että ilma liikkuu reilusti pienemmästäkin raosta vs. kesällä ei ollenkaan.

Tallin ILPin osalta sellainen fakta, että kun laite sinällään kierrättää/lämmittää sisäilmaa niin mitä suurempi on lämpötilaero pyynnin ja kierrätettävän välillä niin sen enempi jostain pitää tuottaa lämpöä. Siksi tässä oletan että tallin ILPin kulutus on tapissa jos pyynti on +10C ja tallissa +3C.

Mutta jos noista ei löydy ratkaisua niin sitten pitää lähteä tutkimaan netin ja ehkä erillisen kulutusmittarin kautta jotta olisko joku sähkölaite viallinen. Sähkönkulutus lienee kuitenkin haitarin yläpäässä suhteutettuna taloon.

 

[Rhebok]

Oolraits, eli menee sitä edes joillain muillakin.

Huppe: iv-konehan on tuo Enervent 120 ECE, varaaja Jäspi 300 S

- torppa sijaitsee Lahdessa

- eli kiertojohtoa tuskin on, varaajalta suihkuun pari metriä, kun kylppärin takana on tekninen tila jossa on varaaja.

- ehkä vois laittaa pienemmälle tuuletusröörejä tallissa?

- pitääpä zekata tuo varaajan lämmitys, saisiko vain yöllä lämpiämään ( en muista miten nyt on)

- lattioissa ainakin on muutaman asteen korotus yöksi.

- eilen perehdyin tuohon talon ILP:piin, pitäs sekin aika hyvin olla nyt..pitää samat katsoa vielä siihen tallin koneeseen!

Kiitoksia avusta, tarkistellaan..

Talli voi tosiaankin kuluttaa yllättävän paljon lämmitysenergiaa johtuen vaatimattomista U-arvoista ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Onko tietoa tallin U-arvoista (ylä- ja alapohja, ulkoseinät, ovet ja ikkunat)?

Tiedän yhden tapauksen tästä lähistöltä, jossa suorasähkölämmitteinen autotalli kuluttaa vuodessa 11 000 kWh eli yhtä paljon kuin meillä menee sähköä kaikkinensa vuodessa. Itse pistän tallin ilmanvaihtoventtiilit talveksi kokonaan kiinni ja laitan ilmankuivaimen pörisemään talliin ja estämään kosteusvaurioiden synnyn. Kuivain ottaa sähkötehoa muistaakseni 220 W eli noin 160 kWh/kk, mikä tulee samalla hyödyksi lämmitykseen. Autoa meillä ei säilytetä tallissa vaan katoksessa.

U-arvojen, talotekniikan, sijainnin ja käyttötottumusten ohella rakennuksen ilmanvuotoluvulla on huomattavan suuri merkitys lämmitysenergian kulutukseen. Perinteisellä tavalla (eli vuotaa kuin seula) rakennetun mökin ero tiiviisti tehtyyn taloon voi olla useita tuhansia kilowattitunteja vuodessa. Meillä ilmanvuotoluku n50 on 0.6 1/h eli passiivitalotasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmanvuotokohtien kautta harkoille meillä menee vuodessa vain n. 400 kWh lämpöä.

 

[pohjapaavo]

Luulisin mutulla, että eiköhän meillä ole ihan perus 200mm styroxia lattian eristeenä. Joo mekin otettiin oikeen energiapaketti, luulis että vie vähän..paskat, muka A-luokkaa:-)

Kaksi sanaa energiapaketti ja A-luokka, siinähän sitä on!! =)

Me päästiin energiatodistuksessa B-luokkaan, lämmitykseen 16025kwh ja käyttösähköön 7175kwh eli kokonaiskulutus todistuksessa 23249kwh.
Todelliset luvuthan viime vuodelta olivat: lämmitys 3969kwh ja käyttösähkö 2230kwh eli yhteensä 6199kwh.

 

[Huppe]

Todelliset luvuthan viime vuodelta olivat: lämmitys 3969kwh ja käyttösähkö 2230kwh eli yhteensä 6199kwh.

Jonkinsortin eroista kulutustottumuksissa ja käytetyistä aparaateista on varmasti kyse kun meillä menee 4x enemmän käyttösähköä. Lämmitykseen sitten vain 3x enemmän.
Eli sulla menee vuodessa se, mikä meillä kahdessa kuukaudessa.

 

[vilho_kanuuna]

Jonkinsortin eroista kulutustottumuksissa ja käytetyistä aparaateista on varmasti kyse kun meillä menee 4x enemmän käyttösähköä. Lämmitykseen sitten vain 3x enemmän.
Eli sulla menee vuodessa se, mikä meillä kahdessa kuukaudessa.

Näin mäkin sen mietin. Eli jos käyttösähköän osalta kulutustottumuksissa on iso ero, niin miksi se ei voisi olla sitä myös käyttösähkön osalta?

 

[D.Yates]

Todelliset luvuthan viime vuodelta olivat: lämmitys 3969kwh ja käyttösähkö 2230kwh eli yhteensä 6199kwh.

Eli käyttösähköä keskimäärin 6.1kWh per päivä. Mitä kaikkea käyttösähkö sisältää talotekniikasta?

Katoin kulutuksista sellaisen päivän ettei olla oltu kotona, oli juuri ja juuri alle 10, ehkä 8-9kWh. Tällöin talossa pyörii jääkaappi, pakastin, kiertovesipumput, ilmanvaihto ja sähkölaitteiden stand-by. Melkoisen vähällä pärjäätte jos pitää paikkansa.

 

[Huppe]

Eli käyttösähköä keskimäärin 6.1kWh per päivä. Mitä kaikkea käyttösähkö sisältää talotekniikasta?

Katoin kulutuksista sellaisen päivän ettei olla oltu kotona, oli juuri ja juuri alle 10, ehkä 8-9kWh. Tällöin talossa pyörii jääkaappi, pakastin, kiertovesipumput, ilmanvaihto ja sähkölaitteiden stand-by. Melkoisen vähällä pärjäätte jos pitää paikkansa.

Voihan tänne foorumille kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa. Ei kaikkea pidä uskoa :lol2:

 

[pohjapaavo]

Voihan tänne foorumille kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa. Ei kaikkea pidä uskoa :lol2:

Samaa mieltä, ei todellakaan kannata uskoa kaikkea!! Mahtaako hupellakaan kulua oikeasti niin paljon sähköä??

Lämmitys osuuteen sisältyy: maalämpöpumppu, kiertopumput, lattialämmityksen termarit sekä toimilaitteet. Loput menee käyttösähkön osuuteen.

 

[D.Yates]

Ja IV-kone?

Noh, ei tuo ole toki kuin 250W keskimääräistä kulutusta. Eiköhän tuo ole ihan mahdollinen kun enimmät jatkuvasti kuluttavat vehkeet on siivottu pois.

 

[R.Lehtinen]

Noniin..

Nyt tuli pienennettyä tallin ja varaston röörejä, ja varaajan laitoin ainakin varmuudella nyt niin että lämpii vain yöllä, asteiksi noin 67.
Eipä sitä vettä niin kamalasti mene iltasellakaan, itsekin kun käyn melkein kaikki suihkut salilla

Ja tuli se varoventtiili ( senkö niminen se oli) testattua, ja toimi kuten piti.

Kuin myös tallin ILP tuli laitettua parempiin säätöihin, luullakseni, ainakin ohjeiden mukaan pitäs olla hyvä nyt.

Nythän tässä ei muuta kuin odotellaan mahtavia säästöjä!

Ei ole tullut seurattua oikeestaan yhtään nuita 4 vuoteen, nyt kun hieman jaksoi paneutua, tämähän on ihan hauska seurata saako sitä tippumaan..jos ei tipu, niin kesällä viimestään laskut on alle satkun!

Kiitoksia neuvojille, hyviä vinkkejä tuli, kiitos teille! Palaillaan asiaan kun hieman aikaa kuluu!

 

[Patteri_]

Oli kyllä saakelin kylmä kuukausi. Varmaan yli puolet kuusta mentiin yli -20c lämpötilassa. Varmasti kaks seikkaa vaikuttaa kulutukseen:
- Talo on pieni
- Saunassa puukiuas.

Lämminvesivaraajaa vois vielä säätää. Tuntuu, että tuo vesi on saakelin kuumalle säädetty.

Tsekkasin varaajan. Se on säädetty 60c:hen eli ihan ok?
Taloudessa asuu kaksi henkilöä.