omaan taskuun vai perinnöksi ?

[demos]

Paljon siistimpää olisi periä se itse Ferrari, jolla faija olisi päristellyt menemään kesäisin. Mitään järkeä pantata rahoja jossain rahastoissa sitä odottaen, että kuolee. Hullujen hommaa IMO täysin, ei voi tajuta.

Omaisuuttahan se Ferrarikin on. Ja sailyttaa arvonsakin ihan kohtuullisesti.

 

[Timba79]

Paljon siistimpää olisi periä se itse Ferrari, jolla faija olisi päristellyt menemään kesäisin. Mitään järkeä pantata rahoja jossain rahastoissa sitä odottaen, että kuolee. Hullujen hommaa IMO täysin, ei voi tajuta.

No tässä kohtaa ei sitten ymmärretä toistemme ajatuksia ollenkaan.

Mutta tuskin tän yhteiskunnan rattaat edes pyöris kovin hyvin jos kaikki ajattelis ja toimis samalla tavalla.

 

[Jack11]

Jokainen taplaa tyylillään, näinhän se on.
Suurin osa suomalaisista ei taida edes paljoa piitata mistään vaurastumisesta tai ymmärrä, miten se tapahtuu. Normaali keskiluokkainen suku voi nousta varakkaaksi muutaman sukupolven aikana ihan vain järkevästi rahansa käyttämällä.
Mutta toisaalta, onko se tarpeellista?

 

[demos]

Ei siita ainakaan mitaan haittaa jalkipolville ole.

 

[Jack11]

Näin näen itsekin
Harmi vaan, ettei pari sukupolvea sitten haluttu asioita pistää kuntoon.

 

[ossipena]

Ei ole ihme, etta Suomi on koyha ja sellaiseksi jaa. Keskimaarainen linja nayttaa olevan "ma mitaan rahaa tai omaisuutta omiltani ota vastaan - enka varmaan jata lapsillenikaan...". Miten Suomeen voi paaomaa kertya, kun ajatus on, etta lapset olisivat onnellisempia, jos aloittavat tyhjasta?

Katin villat se noin on. Satatuhatta euroa tililla ja puolikas talosta, kunnon koulutus ja kasvatus tekee lapsesta ihan varmasti vahemman huolestuneen kuin sellaisen, jonka on maksettava omasta taskustaan vanhempiensa hautajaisetkin. Se, etta rahasta ei tarvitse huolehtia joka kaanteessa ja kaupasta voi ostaa sen, mita haluaa ilman pelkoa tilin nollaantumisesta kuun lopussa, nostaa huomattavasti elamanlaatua. Voin kertoa ihan kokemuksesta.

niinkös se menikin että kaikki kun lopettaa rahan käyttämisen niin kaikki rikastuu yhdessä? ei se rikastuminen ole kuule mitenkään perinnön jättämisestä kiinni... rikastumiseen vaaditaan suuria riskejä (ellei jo ole rikas). vaurastumiseen vaaditaan se, että tienaa enemmän kuin kuluttaa.

kunnon kasvatus ja koulutus riittää. koulutusta tuetaan niin, että köyhemmätkin voi käydä koulua...

ja mitä jos lapsi tienaa itse sen verran että sillä vanhempen rahalla ei ole mitään väliä? ite koen että voin ostaa nätisti kaupasta ihan mitä vaan tahdon millon tahansa ilman mitään perintöjä.

tulevaisuudensuunnitelmatkin on laskettu 110% oman rahan varaan enkä siis tarvitse mitään perintöä.

kyllä se tieten helpotti itselläkin opiskeluaikoina kun tietää että jos tulee akuuttia tarvetta niin vanhemmilta löytyy rahaa... mutta jonain päivänä pitää olla täysin omillaan niin kuin olenkin ollut jo muutaman vuoden.

mutta tämäkin tulee taas siihen, että kaikkien pitää kuluttaa vähemmän kuin he tienaavat, muuten saa isonkin perinnön sulamaan nopeammin kun sukupolvi vaihtuu...

sotkit tässä niin monta asiaa keskenään että en enää viitsi lueskella tarkemmin viestiäs läpi.

 

[Timba79]

Se rauhottaa kummasti yöunia, että jos esim. perheellisenä tietää, että tarpeentullen vanhemmat pystyy jeesaamaan. Ei mene työttömyyden tullen perheen ruokailu näkkileipälinjalle, tai tule pakottavaa tarvetta myydä asunto. Jonkun mielestä tuokin on tietysti tarpeellinen elämänkoulu, mutta mä ainakin olen itseeni tyytyväinen jos pystyn omia lapsiani tulevaisuudessa auttamaan niin, että tuollaista ei tapahdu.

Jokainen tietää, että nuorena kun ei tuloja ole isosti, mutta menoja olisi paljon, ei se oman talouden notkahdus kovin isoa muutosta tarvitse. Parempi tässä kohtaa saada apua ja ottaa opikseen, kuin saada kunnolla turpaansa ja ottaa opikseen. Jälkimmäisestä voi toipuminen kestää tarpeettoman pitkään ja pahimmassa tapauksessa se on saatanan raskasta etenkin lapsille.

 

[demos]

niinkös se menikin että kaikki kun lopettaa rahan käyttämisen niin kaikki rikastuu yhdessä? ei se rikastuminen ole kuule mitenkään perinnön jättämisestä kiinni... rikastumiseen vaaditaan suuria riskejä (ellei jo ole rikas). vaurastumiseen vaaditaan se, että tienaa enemmän kuin kuluttaa.
[...]
sotkit tässä niin monta asiaa keskenään että en enää viitsi lueskella tarkemmin viestiäs läpi.

Kukahan tassa sotki mitakin? En ole missaan vaiheessa puhunut kuluttamista vastaan. Kulutus on valttalmatonta talouskasvulle, mutta samalla tavalla saastaminen on olennaista paaoman kertymiselle. Ne eivat sulje toisiaan pois - kuluttaa voi myos sellaisiin kohteisiin, joiden arvo joko sailyy tai lisaantyy. Tuhlaamisessa (kuluttamista, jossa paaoma tai omistetun tavaran arvo huomattavasti vahenee) vain siksi, etta rahaa tai omaisuutta ei jaisi jalkelaisille on aika alytonta.

Kaikki tuhlaavat joskus, ja se on mielestani ihan normaalia. Mutta tama asenne siella Suomessa siita, etta kaikki ovat omillaan, on minusta kovin kova, epainhimillinen ja jopa lyhytnakoinen.

 

[modified]

Kaikki tuhlaavat joskus, ja se on mielestani ihan normaalia. Mutta tama asenne siella Suomessa siita, etta kaikki ovat omillaan, on minusta kovin kova, epainhimillinen ja jopa lyhytnakoinen.

Toki apua saisi jos sitä tarvitsisi, mutta minustakin tuo on ihan terve asenne, että autot ja muut saa ihan itse hommata. Kyllä sitä kummasti oppii omaa työtään arvostamaan kun saa omaa lompakkoaan kaivaa.

 

[rullaverho]

Onko kaikkien vaurastuminen pelkästään positiivinen asia kansantalouden kannalta? Eikös inflaatiokin kasva jos kaikki vaurastuvat. Raha on siitä hassu väline, että sen arvo määräytyy loppupeleissä siitä, kuinka paljon sinulla on sitä suhteessa muihin.

Normaali säästäminen on siis erittäin järkevää, siitä ei ole kyse. Mutta mitäs tapahtuisi jos KAIKKI oikeasti vaurastuisivat. Ihan näin ajatusleikkinä.

 

[Timba79]

Onko kaikkien vaurastuminen pelkästään positiivinen asia kansantalouden kannalta? Eikös inflaatiokin kasva jos kaikki vaurastuvat. Raha on siitä hassu väline, että sen arvo määräytyy loppupeleissä siitä, kuinka paljon sinulla on sitä suhteessa muihin.

Normaali säästäminen on siis erittäin järkevää, siitä ei ole kyse. Mutta mitäs tapahtuisi jos KAIKKI oikeasti vaurastuisivat. Ihan näin ajatusleikkinä.

Mielenkiintoinen ajatus, johon en ainakaan itse osaa mitään ihmeellistä vastata. Todennäköisesti ainakin kulutus lisääntyisi. Nostaisiko sen hintoja? Mutta vastaavasti, nostaisiko se palkkoja, koska olisi vähemmän työttömyyttä ja sitäkautta enemmän kilpailua työmarkkinoista?

Vaurastuminen tosin vaatii käytännössä muutakin kuin hyvää työpaikkaa, jos siis oletetaan että kaikki vaurastuu. Kaikki ei voi olla hienossa ammatissa korkealla palkalla, jonkun on pakko olla töissä kaupan kassalla ja jonkun on pakko siivota sen kaupan vessat, kuten kaikki varmaan ymmärtää. Eli vaurastumisen tulisi lähteä omistamisesta. Jos lähtökohta olisi, että jokainen Suomalainen omistaisi kotimaisia ja ulkomaisi yhtiöitä, olisi mielestäni Suomi kaikenkaikkiaan paljon vauraampi maa. Tännehän tulisi silloin osinkotuloja ulkomailta, sekä suurempi osa kotimaisten yhtiöiden tuloksista jäisi kotimaahan.

Toki kotimaassa voisi tuotteet sitten kallistua ja sitäkautta kysyntä vähentyä, mutta taas vastaavasti osovoimaa olisi muuten reilusti. No päähän tässä menee sekasin kun rupeaa miettimään, että jatkakoot joku viisaampi....

 

[skeema]

Onko kaikkien vaurastuminen pelkästään positiivinen asia kansantalouden kannalta? Eikös inflaatiokin kasva jos kaikki vaurastuvat. Raha on siitä hassu väline, että sen arvo määräytyy loppupeleissä siitä, kuinka paljon sinulla on sitä suhteessa muihin.

Normaali säästäminen on siis erittäin järkevää, siitä ei ole kyse. Mutta mitäs tapahtuisi jos KAIKKI oikeasti vaurastuisivat. Ihan näin ajatusleikkinä.

Juuri näin. Se, että kaikki olisivat miljardöörejä on mahdotonta, mikäli toimivaan infrastruktuuriin ja yhteiskuntaan tarvitaan suorittavaa porrasta eli ns vähemmän haluttuja hommia.

 

[Mike]

Omaisuuttahan se Ferrarikin on. Ja sailyttaa arvonsakin ihan kohtuullisesti.

On, mutta se faija olisi rahoistaan päässyt nauttimaan sen Ferrarin muodossa sen sijaan, että olisi lojuuttanut rahojaan tilillä. No ihan sama mulle, en aio tehdä ikimaailmassa kakaroita.

 

[Salomaha]

Itse ainakin pidän siitä, että jos jotain ihmeellistä nyt tapahtuisi niin löytyy kyllä tili missä on katetta. Omalla rahalla silti kuitenkin eletään.

 

[hookoo]

Tässäkin varmasti jokin kultainen keskitie löytyy. Itse henkilökohtaisesti en ajatellut että en nauttisi elämästä lainkaan. Johan tässä on esim. roinaan "tuhlattu" (joskus aikoinaan) ainakin 10t euroa, viinaan varmaan samanverran ja matkailuun reippaasti. En silti päivääkään vaihtaisi pois, vaikka osa päätöksistä oli kohtalaisen perseestä. En näe siinäkään silti pahaa että ostetaan Ferrari, on nähkääs paljon eroa ostaako Ferrarin viimeisillä rahoillaan ja loput velaksi, kuin se että ostaako ferrarin siten ettei talous pahemmin kärsi ns. vastuullisemman aikuisen tavoin.

Monelle mattimeikäläiselle osuvampi kuvaus voisi olla asuako vuokralla kalliissa ökykämpässä vaiko maksaa korkoja+asuntolainaa halvemmalla alueella. Jälkimmäinen vaihtoehto on ehkä perillisten kannalta "hiukan" ystävällisempi. Kuitenkin lopputulos saavutetaan, on katto pään päällä.

Uskon itse ainakin siihen että ihminen elää aika täydellistä ja unelmiensa täytteistä elämää vaikka jättäisikin säästöön 1000-2000e vuodessa ns. turhaan kenties itse koskaan käyttämätä. Hieno lisäbonus on asuntovelan maksetuksi kuittaaminen jossain elämän vaiheessa. Itse ainakin olisin tällaiseen perintöön järkyttävän tyytyväinen ja uskon että lapsenikin olisivat.

 

[ladybird]

Itse ainakin aloitan säästämisen heti, kun saan vakituisen työpaikan sitten valmistuttuani. Onpahan sitten pahan päivän varalle jotain ja onhan se kiva siirtää perintönä myös jälkipolville. Itseasiassa olen jo yrittänyt aloittaa säästämisen opiskeluaikanakin, mutta se ei jostain syystä tunnu onnistuvan :D

Meidän suvussa säästämisesta on oikeastaan tullut jo perinne. Sukupolvilta toisille kiertää perintö, mihin jokainen laittaa oman panostuksensa ja siirtää jälleen eteenpäin. Perintörahaa ei siis laiteta haisemaan vaan sitä kiltisti kierrätellään. En nyt sitten tiedä onko siinä järkeä, mutta kai siitä tulee jotenkin huono omatunto, jos käyttää toisten tienaamia rahoja omiin nautintoihinsa ja samalla veisi turvan tulevilta sukupolvilta. Kyllä se kuitenkin luo turvallisuuden tunnetta, kun tietää, että jos jotain ennustamatonta tapahtuu, niin on aina se turvaverkko ottamassa vastaan.

 

[Timba79]

Itse ainakin aloitan säästämisen heti, kun saan vakituisen työpaikan sitten valmistuttuani. Onpahan sitten pahan päivän varalle jotain ja onhan se kiva siirtää perintönä myös jälkipolville. Itseasiassa olen jo yrittänyt aloittaa säästämisen opiskeluaikanakin, mutta se ei jostain syystä tunnu onnistuvan :D

Meidän suvussa säästämisesta on oikeastaan tullut jo perinne. Sukupolvilta toisille kiertää perintö, mihin jokainen laittaa oman panostuksensa ja siirtää jälleen eteenpäin. Perintörahaa ei siis laiteta haisemaan vaan sitä kiltisti kierrätellään. En nyt sitten tiedä onko siinä järkeä, mutta kai siitä tulee jotenkin huono omatunto, jos käyttää toisten tienaamia rahoja omiin nautintoihinsa ja samalla veisi turvan tulevilta sukupolvilta. Kyllä se kuitenkin luo turvallisuuden tunnetta, kun tietää, että jos jotain ennustamatonta tapahtuu, niin on aina se turvaverkko ottamassa vastaan.

Näin tän pitäisikin mennä, eli onnittelut sinulle ja ihan vilpittömästi! Tietynlainen "sukuvarallisuus" pitäisi olla aina takana. Ja vielä jos tuo on osittain tuottavassa muodossa, niin se kartuttaa itse itseään.

 

[S225T]

Kyllä omakin tavoite on saada talous sillä tavalla kuntoon että pystyy jotain pientä jeesaamaan lapsilleen tarvittaessa - meillä on esim niille molemmille rahastosäästösysteemi jonne on laitettu yleensä 50 tai 100 euroa kuussa kummallekin ja niihin rahoihin eivät pääse käsiksi ennen 20 ikävuotta ilman meidän suostumusta. Jos tällä välttyvät vaikka ottamasta opintolainaa tai saa sitä merkittävästi vähennettyä, en usko että lapsista kasvaa sen takia vastuuttomia. Meille se on suhteellisen pieni summa eikä heilauta kuukausittaista elämänlaatua suuntaan eikä toiseen.
Itse ei ole tapana sniidailla omassa elämässä mitenkään erityisesti, mutta kyllä sitä mielellään jättäisi ainakin sen velattoman asunnon lapsille kun täältä häippäsee, ja jos edes vaikkapa sen verran fyrkkaa että saavat sen käsittämättömän perintöveron maksettua ilman lainanottoa. Jos normi-ikäkaari toteutuu, ei tuo kuitenkaan ole odotettavissa ennen varhaista keski-ikää meidän lapsillamme, jolloin se on ennemminkin mukava lisäbonus tai juuri se viimeinen kuittaus jäljelläolevalle asuntovelalle ja pieni puskurisäästö päälle tms.

En tosiaan ala elämään säästöliekillä ja tinkimään koko omasta elämästäni vain sen takia, että olisi sitten jotain jätettävää. Mutta kovasti yritän pärjätä sen verran että (kuten Timba etc. totesikin), sitä passiivista tuloa ja jonkinlaista reaaliarvoista omaisuutta olisi reippaasti ennen eläkeikää sen verran, ettei tarvitsisi sinne 65 (tai silloin varmaan jo eläkeikä on 70) vuoteen asti ryynätä hullun lailla. No, en totta puhuen nytkään ihan sitä tee, mutta käynyt hyvä tuuri duunien kanssa toistaiseksi. Muuten en mitään suuria omaisuuksia tavoittele, velaton kämppä (vaikka tämä nykyinen joka on mukavalla paikalla ja jossa viihdymme ja joka monen mielestä olisi neljälle ahdas) ja mukava perustoimeentulo riittää aivan loistavasti.

Kuten täälläkin aiemmin sanottiin, sellainen tietty turvallisuuden tunne siitä, että jos tosiaan kuseen joutuu, ei ole pakko mennä katuojan kautta, vaan on joku joka voi sitten hetkellisesti jeesata, ei varmasti kasvata vastuuttomia nuoria ihmisiä.
Itselläni ollut aika lailla tuonkaltainen tilanne. En ole erityisen varakkaasta perheestä, ei mitään periytyvää sijoitussälää tms "sukuvarallisuutta" perheessä, vanhemmilta jäänee talo ja tontti sitten joskus kun toivon mukaan olen jo itse pitkällä keski-iän - tai mielummin eläkeiän - kieppeillä.
Faija ollut suht ok-tuloisessa palkkatyössä, mutta vastapainona äiti koko lapsuus/nuoruusikäni kotona joten rahassa ei ole kylvetty - kuitenkin kaikki perusjutut on aina ollut tarjolla ja ruokaa pöydässä ja harrastukset jne saanut harrastaa rauhassa. Samanlaiset viikkorahat kuin kavereillakin keskimäärin ja ehjät vaatteet saanut vetää niskaan joka aamu. Ja veloissa ne vanhemmatkin talonsa kanssa oli isosti ja pitkään. Mopot, autot jne ostin omilla kesäduunirahoilla. Mutta tarpeen tullen,jos oli rahat tiukalla ja vaikkapa auto hajosi niin saattoivat itse tarjota korjauskuluihin tms. jotain ylimääräistä apua. Ja kun täysi-ikäisenä jatketut opinnot oli samassa kaupungissa, sain asua kotona sen ajan. En mä nyt ainakaan antaisi oman lapsen tuskailla tuollaisen kanssa jos tällä todella olisi talous tiukalla ja itsellä olisi ylimääräistä vaan jonkun fucking "elämä opettaa, antaa kärsiä ja hoitaa itse omat paskansa" -tyyppisen mantran perusteella. Eri asia jos jakaisi vaan rahaa ja lapsi pistäisi sen baariin ja matkusteluun tms.

Eri asia myöskin sitten jos lapsella on itsellään tilillä suuria summia ja kaikki autot, kämpät tms valmiina heti täysi-ikäisenä ja perushyvän toimeentulon verran osinkoja kilahtaa tilille joka vuosi, ennen kuin edes aloittaa työelämän. Silloin toki riski oman vastuun ottamisen välttelyyn tai kyvyttömyys siihen saattaa joillekin olla todellinen.

 

[Wendy]

...ja jos edes vaikkapa sen verran fyrkkaa että saavat sen käsittämättömän perintöveron maksettua ilman lainanottoa. Jos normi-ikäkaari toteutuu, ei tuo kuitenkaan ole odotettavissa ennen varhaista keski-ikää meidän lapsillamme, jolloin se on ennemminkin mukava lisäbonus tai juuri se viimeinen kuittaus jäljelläolevalle asuntovelalle ja pieni puskurisäästö päälle tms.

Jos tosiaan elää vanhaksi niin omat lapset tuskin sitä perintöä niin tarvitsevatkaan, ja mahdollisille lapsenlapsille pieni lisäbonus voi tulla tarpeeseen. Myös verotussyistä voi olla ihan fiksua hypätä yhden sukupolven yli.

Olen monen muun kanssa samoilla linjoilla toivoessani, että vanhemmat ja isovanhempi käyttäisivät itse kovalla työllä ansaitsemansa rahat. Toki arvostan sitä että tukiverkko tarvittaessa löytyy, mutta tarkoituksena on tulla omillaan toimeen.

 

[hookoo]

Jos tosiaan elää vanhaksi niin omat lapset tuskin sitä perintöä niin tarvitsevatkaan, ja mahdollisille lapsenlapsille pieni lisäbonus voi tulla tarpeeseen. Myös verotussyistä voi olla ihan fiksua hypätä yhden sukupolven yli.

Miten? Tuossahan on vain se idea että itse ei tartte maksaa veroa, mutta lapsi maksaa.

Verotussyistähän lienee fiksuinta siirtää niitä rahoja lahjoituksina ennenkuin kuolo korjaa ja silloinkin suurin osa vanhemmista ei pääse ikinä rahoistaan eroon. 20 vuodessa saa vasta 50t e pois tililtä kun molemmat vanhemmat lahjoittelee lakisääteisen hienot 3900e/3v välein.

Tosin vakuutusten kautta saa 20t euroa kertalaakilla.