Oma pikku kokemukseni stressin vaikutuksesta fyysiseen kuntoon

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hulkki
  • Aloitettu Aloitettu
Hulkki sanoi:
Tämä kertoo mielestäni harvinaisen hyvin kuinka suuri merkitys stressillä yksinään voi olla fyysiseen kehitykseen.

Itse olen huomannut, että mulla parasta lihaskasvun aikaa on ehdottomasti kesäloma, silloin pääsee työstä ja sen aiheuttamasta stressistä riittävästi irti ja keho voi hyvin. Jos työ on luonteeltaan sellaista, että siinäkin arvioidaan rasvaprosentteja ja tuloksia, niin on vaikea palvella kahta herraa kovin tehokkaasti. Ei siinä paljon merkitystä ole, syökö omega-3/6 rasvoja optimaalisilla suhteilla, jos kroppa toimii muuten päin h*******ä.
Mutta tsemppiä vaan, tentit on sulla taas vähäksi aikaa ohi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joo, eiköhän toi me siihen normaalin vaihtelun piikkiin, jotain pientä vaikutusta tolla voi toki olla. En oo mikään sanomaan tosta stressihormonien vaikutuksesta lihaksiin, mut etkai nyt usko, et kahden viikon stressi aiheuttais usean kilon lihasmassan menetyksen. Toi jos pitäis paikkansa, musta ois jo aikaa sitten tullu 70 kilonen kynis, jolla ois rasva% 30.
 
Rin Tin Tin sanoi:
Eiköhän Hulkin tarkoitus ollut vaan tuoda ilmi dataa siitä miten se stressi voi vaikuttaa

Aivan, mielenkiintoinen tarina mutta oma pointtini oli siina, etta millaiseksi tuo "data" muuttuu siina vaiheessa kun vanne alka puristamaan asioilla jotka oikeasti merkitsevat?
 
Kopioit Hulkki työn edellisen vuoden opiskelijalta ja muutat pikkasen se on siinä. Eikö ne hommat näin mene korkeakoulussa? Joku hikarityttö kun teki harjoitukset ensin, niin muut kopioi kopiokoneella ja koetti sen pohjalta miettiä. Tulee mieleen öiset hiippailureissut korkeakoululla ja käsi kyynärpäätä myöden postilaatikossa, johon harjoitustyöt palautettiin. Itsekin stressasin kyllä korkeakoulua, 4 v 3 kk kauempaa en koulussa viihtynyt kun valmistuminen iski.
 
Sinänsä mielenkiintoista dataa. Pähkinänkuoressa johtopäätös on siis, että vaikka treenaisi oikein periaatteessa oikein, voi tulla takapakkia, jos on sopivasti stressiä ja nukkuu huonosti. Eikö toisaalta lihakset korjaudu (ja siis kasva) ainoastaan nukkuessa, joten sinänsä ehkä jopa ilmeistä.

Itse olen huomannut, että kunto laskee yleensä kuolonlinjojen läheisyydessä.

Hulkin kuvaama harjoitustyö kuulostaa noin 2 ovarin perusopintosuoritteelta. Eli sellainen 80 tuntia työtä keskiverto henkilöltä, joka ei imenyt C++:aa äidinmaidossaan. Kyllä 80 tunnin työn eteen joutuu painamaan useamman päivän hommia. Teknisenä sivukommenttina: Tuollainen pikku projekti saattaa lävähtää käsille, jos ei ole suunnitellut ohjelmaa etukäteen huolellisesti. Jos joutuu muuttamaan tieto- ja luokkarakenteita lennossa, ajautuu työläisiin vaikeuksiin.
 
Nojoo, sain erillisopinto-oikeudella käydä lukion 2. suorittelemassa noita teknillisen peruskursseja, ja tein yhden johtopäätöksen: ne ovat täysin infernaalista tavaraa.
 
skeema sanoi:
Hulkin kuvaama harjoitustyö kuulostaa noin 2 ovarin perusopintosuoritteelta.
Hehhee, arvasin että joku koodijumala rupeaa dissaamaan tota kurssia. Hassua sinänsä, sillä kyseinen kurssi on pakollinen käsittääkseni kaikille opiskelijoille TKK:lla, ja joka ikinen kerta kurssista valitetaan että sen eteen joutuu tekemään huomattavasti enemmän kuin 5 opintoviikon verran työtä.

Eli sellainen 80 tuntia työtä keskiverto henkilöltä, joka ei imenyt C++:aa äidinmaidossaan.
Kurssilla ohjelmointikieli on siis Java: http://www.hut.fi/~t106216/

Kummallista sinänsä, että tämäkin threadi meni täysin ohi aiheen kun jengi rupesi syyttämään mua takuuvarmaksi tulevaksi burn-out-caseksi. Tuon tarinani pointti kun oli se, miten selkeän muutoksen kehon koostumuksessa parin viikon kova stressirupeama voi saada aikaan.

Mitä tuossa muka olisi teidän normaalien ja järkevien ihmisten mielestä pitänyt tehdä? Jättää projekti sikseen siinä vaiheessa kun se alkoi mennä vaikeaksi, jottei vain tulisi liikaa stressiä? Haloo. Kaikki eivät halua antaa periksi olosuhteille, sillä luovuttaminen olisi vituttanut paljon enemmän seuraavat 6 kk, kuin se että tuossa meni nyt pari viikkoa pelko perseessä työskentelyyn.
 
Hulkki sanoi:
Kummallista sinänsä, että tämäkin threadi meni täysin ohi aiheen kun jengi rupesi syyttämään mua takuuvarmaksi tulevaksi burn-out-caseksi. Tuon tarinani pointti kun oli se, miten selkeän muutoksen kehon koostumuksessa parin viikon kova stressirupeama voi saada aikaan.

Jeh. Ja kun muutama kilo lihasta vaihtuu läskiksi parissa viikossa, niin se tekee vuositasolla aikas pirusti :hyper:
 
Ööh, oliko kyseessä "Johdatus ohjelmointiin" tjsp. niminen kurssi?
Jos oli, niin voin sanoa, ettei todellakaan kannata alkaa vääntämään mitään uutta standardia siihen, vaan tehdä vain ja ainoastaan se, mitä tarvitaan.
 
gotto sanoi:
Nojoo, sain erillisopinto-oikeudella käydä lukion 2. suorittelemassa noita teknillisen peruskursseja, ja tein yhden johtopäätöksen: ne ovat täysin infernaalista tavaraa.

Mistäs tommosia erillisopinto-oikeuksia oikein saa? :)
 
Mistä tiedät, että muutos kropassasi johtui juuri stressistä? Sanot ruokailujesi välien jääneen jopa 5-6 tunnin mittaisiksi ja yöunien 2-3 tunnin mittaisiksi. Nämä tietysti ovat seurausta kovasta stressistä, mutta tapahtuisiko samankaltainen muutos, mikäli jatkaisit samanlaisia ruokailu- ja unitapoja nyt, kun sinulla on stressi poissa. Eikö näin pitäisi menetellä, että tiedettäisi varmasti, että juuri stressi aiheutti muutoksen rasvaprosentissa ja lihasmassassa (eikä uni ja ruokailu)?

Arvostan, että otat opiskelut vakavasti, etkä velttoile. Mielestäni sinulla ei ole mennyt homma "överiksi", ihmisillä nyt vaan sattuu olemaan asiat erilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Arvostelijat ja "chill out"-ehdottelijat eivät sitä useinkaan tajua, vaan pitävät omaa tapaansa elää ainoana oikeana.
 
gnut sanoi:
Arvostan, että otat opiskelut vakavasti, etkä velttoile. Mielestäni sinulla ei ole mennyt homma "överiksi", ihmisillä nyt vaan sattuu olemaan asiat erilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Arvostelijat ja "chill out"-ehdottelijat eivät sitä useinkaan tajua, vaan pitävät omaa tapaansa elää ainoana oikeana.

Totta. :thumbs:
 
gnut sanoi:
Arvostan, että otat opiskelut vakavasti, etkä velttoile. Mielestäni sinulla ei ole mennyt homma "överiksi", ihmisillä nyt vaan sattuu olemaan asiat erilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Arvostelijat ja "chill out"-ehdottelijat eivät sitä useinkaan tajua, vaan pitävät omaa tapaansa elää ainoana oikeana.

Ihmisillä vain on erilaiset tärkeysjärjestykset. Kyllä minun mielestäni fiksumpaa on keskittyä vaikka sitten vähän enemmänkin koulunkäyntiin kuin joka viikonloppu vetää kolmen päivän paavikännit koulutulosten kustannuksella sillä verukkeella että stressi painaa liikaa.
 
Määrätietoisuudesta :worship: niin treenissä kuin muussakin.

gnut sanoi:
Arvostelijat ja "chill out"-ehdottelijat eivät sitä useinkaan tajua, vaan pitävät omaa tapaansa elää ainoana oikeana.

Näitäkin kommentteja kannattaa punnita mielessään. Nuorenakin voi polttaa itsensä loppuun. ...ihan vaan kokemuksesta.
 
Hulkki sanoi:
Mitä tuossa muka olisi teidän normaalien ja järkevien ihmisten mielestä pitänyt tehdä? Jättää projekti sikseen siinä vaiheessa kun se alkoi mennä vaikeaksi, jottei vain tulisi liikaa stressiä?
Ei siitä ollut kyse. Ei hyvää päivää. *hakee metrisen ratakiskon* Sä teit ihan oikein, kun vedit kurssin sisulla läpi, juuri niin pitääkin tehdä. Kuitenkin tolkuton stressaaminen mouhuaminen siitä, että rasvaprosenttisi on noussut promilen ja painosi tippunut kolome grammaa tämän rupeaman takia on se asia, mistä tässä on kyse ja mistä sinä otat ihan liikaa stressiä. Kun tulevaisuudessa tulee lisää näitä stressiä aiheuttavia projekteja, niin keskity täysiä niihin, äläkä juokse peilin ja vaa'an väliä tuhannen paniikissa hysteerisesti käsiäsi räpytellen, mittanauha kaulassa, työntömitta korvassa ja vatupassi taskussa huutaen "apua apua apua, mene pois, inha kataboliapeikko!" Ehkä saat sen projektin tehtyä nopeammin loppuun ja sen jälkeen sitten menet ja räjäytät sen jalkaprässin/voima-twisterin/Girya-kuulan/whateverin pillun päreiksi. Saatana. :kuvia:
 
demoni sanoi:
Näitäkin kommentteja kannattaa punnita mielessään. Nuorenakin voi polttaa itsensä loppuun. ...ihan vaan kokemuksesta.
Olen kyllä tietoinen tuosta, mutta jengi tosissaan kuvittelee mun stressaavan asioista paljon enemmän kuin oikeasti teen.

En mä kestäisi tuollaista parin viikon rymistelyä koko aikaa, mutta nuo 2 viikkoa olivat mielestäni pieni hinta maksaa siitä ettei tarvitsisi vaihtoehtoisesti seuraavat puoli vuotta tuntea itseään aikaansaamattomaksi luuseriksi, joka ei päässyt läpi kaikille pakollisesta peruskurssista sen takia että lähti ahnehtimaan projektityön kanssa ja luovutti kun homma alkoi mennä vaikeaksi.

Kyllä mä ymmärrän ihmisiä, jotka pitävät tärkeämpänä ottaa rennosti kuin pyrkiä mahdollisimman hyviin suorituksiin eri asioissa. Olisi hienoa, jos ihmiset vastavuoroisesti ymmärtäisivät niitä tyyppejä, jotka pitävät hyviä saavutuksia jossain määrin tärkeämpinä kuin ainaista rentoa oloa. Meitä ihmisiä kun nyt vain on niin monenlaisia.

Ja tuosta lihaskilojen menettämisestä / rasvaprosentin nousemisesta: ei mulla ole epäilystäkään ettenkö saisi menetettyä kuntoa hyvinkin nopeasti takaisin (lihasmuisti on hieno asia), mutta ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa kokemukseni Pakkotoistolle (voimailu- ja kehonrakennuspalstahan tämä oli?) koska minulla oli selkeää dataa joka hieman illustroi tuota stressin vaikutusta ihmiskehoon. Itse asiassa tuo parin viikon hermostollinen ylirasitustila saattaa osoittautua loppupeleissä kehitystä kiihdyttäväksi tekijäksi nyt kun pääsen taas treenaamaan, syömään ja lepäämään kunnolla ilman stressiä mistään.
 
Hulkki sanoi:
Hehhee, arvasin että joku koodijumala rupeaa dissaamaan tota kurssia. Hassua sinänsä, sillä kyseinen kurssi on pakollinen käsittääkseni kaikille opiskelijoille TKK:lla, ja joka ikinen kerta kurssista valitetaan että sen eteen joutuu tekemään huomattavasti enemmän kuin 5 opintoviikon verran työtä.
Koko kurssista voi hyvin olla liian vähän 5 opintoviikkoa (tarkemmin perehtymättä sisältöön), mutta kuten skeema mainitsi niin ton projektin vaatimus on kyllä se 2 ov eli noin 80 tuntia. Toisaalta hyvin usein noihin ei saa menemään kuin puolet tosta ajasta (vaikkei edes olisi imenyt sitä koodauskykyä äidinmaidosta).
Hulkki sanoi:
Mitä tuossa muka olisi teidän normaalien ja järkevien ihmisten mielestä pitänyt tehdä? Jättää projekti sikseen siinä vaiheessa kun se alkoi mennä vaikeaksi, jottei vain tulisi liikaa stressiä?
Tiedostaa omat kyvyt ja valita vaatimustasoltaan sopiva aihe. Kun arviointivirhe oli jo tapahtunut, niin ihan oikein teit. Itse olisin tosin varmaan mennyt kurssille syksyllä uudelleen. Mikäs kiire tässä on valmiissa maailmassa. :)
 
Hulkki sanoi:
Kummallista sinänsä, että tämäkin threadi meni täysin ohi aiheen kun jengi rupesi syyttämään mua takuuvarmaksi tulevaksi burn-out-caseksi. Tuon tarinani pointti kun oli se, miten selkeän muutoksen kehon koostumuksessa parin viikon kova stressirupeama voi saada aikaan.

Alkaa tulla deja vu mieleen eräästä chattikeskustelusta.

Vähän pahaa aavistelen Hulkki, kun sulla on vasta fuksivuosi lopuillaan ja nyt jo koulu vaatii parin viikon kovaa stressityötä. Miten käy seuraavana lukukautena tai sitä seuraavana?


Mitä tuossa muka olisi teidän normaalien ja järkevien ihmisten mielestä pitänyt tehdä? Jättää projekti sikseen siinä vaiheessa kun se alkoi mennä vaikeaksi, jottei vain tulisi liikaa stressiä? Haloo. Kaikki eivät halua antaa periksi olosuhteille, sillä luovuttaminen olisi vituttanut paljon enemmän seuraavat 6 kk, kuin se että tuossa meni nyt pari viikkoa pelko perseessä työskentelyyn.

No ei helvetti sentään. Jos koulutyön takia pitää pari viikkoa elää niin ettei kunnolla kusella ehdi käymään niin jotain on pielessä. Olen käynyt muutaman työn kanssa opettajan juttusilla ja todennut: "Tämä työ on vaikea, siihen menee n. kaksi viikkoa enemmän aikaa kuin oletin. Palautan työn päivänä NN. Sopiiko?" Tähän asti on sopinut.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom