Olkapään repeämä ja treenaus?

[Ronn Moss]

Taustaa: Viimeisen 5kk aikana kipeytynyt olkapää salitreenissä. Välillä vihloo, kun kättä nostelee eteenpäin ja vinossa sivulle, mutta aika ajoin lähes normaali. Tietoisuus, että kaikki ei ole kunnossa elää silti. Nykyään treenit 3x salia ja 2x vapaaottelua viikossa.

Diagnoosi: Kävin Diacorissa ortopedillä (Kallio) ja hän laittoi magneettikuvaan varjoaineella. No kuvat otettiin ja kohtalo oli tämä:


"Supraspinatus-jänteen kiinnitysalueella näkyy alapintaan avautuva, säikeiden suunnassa parin cm:n mittainen repeämä, joka näyttää osin lävistävän koko jänteenkin. Lisäksi bursan puolella on pinnetilaan viittaavaa effuusiota.


Hoito: Kallio ehdotti, että treenejä voi jatkaa, mutta jos kipu pahenee, niin olkapää/kiertäjäkalvosin joudutaan tähystämään tai leikkaamaan. Työpaikan fysioterapeutille menen ensi maanantaina.

Kysymyksiä tulee tässä aika paljon ja arvostaisin joku osaisi jotain edes vastata kokemuksesta tai ammattitaidosta:

Miten tässä nyt sitten uskaltaa treenata, että repeämä ei mene pahemmaksi ja jopa parantuisi ilman leikkausta? Kipua ei pahemmin salitreeneissä ilmene, mutta esim. pystypunnerruksen olen jättänyt kokonaan pois. Mitkä olisi semmoisia liikkeitä, jotka rasittaisivat mahdollisimman vähän kiertäsinkalvoa? Kannattaa varmaan puhtaalla tyylillä treenata eikä hirveen maksimi painoja? Myös kiertäjäkalvosinjumppa kannattanee ottaa mukaan treeneihin säännöllisesti? Ajattelin myös ehkä tiputtaa salin 2x vk, sillä tuo vapaaottelukin käy ihan hyvin olkapäiden päälle.

Tuo repeämähän voi myös parantua itsestään ja siihen tässä nyt tähtäänkin, koska kipu ei todellakaan ole niin paha mielestäni, että vaatisi leikkauksen.

Kiitos.

 

[Inkeri]

...
Miten tässä nyt sitten uskaltaa treenata, että repeämä ei mene pahemmaksi ja jopa parantuisi ilman leikkausta? Kipua ei pahemmin salitreeneissä ilmene, mutta esim. pystypunnerruksen olen jättänyt kokonaan pois. Mitkä olisi semmoisia liikkeitä, jotka rasittaisivat mahdollisimman vähän kiertäsinkalvoa? Kannattaa varmaan puhtaalla tyylillä treenata eikä hirveen maksimi painoja? Myös kiertäjäkalvosinjumppa kannattanee ottaa mukaan treeneihin säännöllisesti? Ajattelin myös ehkä tiputtaa salin 2x vk, sillä tuo vapaaottelukin käy ihan hyvin olkapäiden päälle.

Tuo repeämähän voi myös parantua itsestään ja siihen tässä nyt tähtäänkin, koska kipu ei todellakaan ole niin paha mielestäni, että vaatisi leikkauksen.

Kiitos.

Hyvä että olet menossa sinne työpaikan fyssarille, koska nyt tarvit kädestä pitäen treeniohjeita kuntoutukseen, ja siltikin kannattaa varautua siihen , että tähystykseen voi joutua (repeämän lisäksi pinneoire). Siitä paranee useimmiten hyvin, eli jos siihen mennään ei kannata pelätä lopputulosta mitenkään hysteerisesti.

Treenissä kannattaa käyttää järkeä, kivuttomia liikkeitä ja kohtuu painoilla. Pystypunnerruksen lisäksi vipareita, dippejä,penkkiä/erilaisia punnerruksia ylipäätään kannattaa välttää tai ottaa tosi varoen. Ennemmin kuitenkin suosittelisin noudattamaan fysioterapeutin ohjeita ja panostamaan siihen cuffin vahvistukseen siihen suunnatuilla liikkeillä ja välineillä (vastuskumi ym.).
Jos todella haluat kuntouttaa repeämän ilman operaatiota niin neuvoisin unohtamaan kovat punttitreenit yläkropalle vähäksi aikaa kokonaan. Kyllähän se on niin, että kaikissa ylävartalon liikkeissä cuff rasittuu aina jonkinverran (poikkeuksena ehkä ne liikkeet joissa olkapää pysyy täysin paikallaan).
Hermoille se kuntoutus voi käydä, mutta kannattaa aina :thumbs:

 

[Ronn Moss]

Kiitos tuhannesti vastauksesta! Eiköhän ego kestä pumppailua x kuukautta, jos toisena vaihtoehto on avoleikkaus ja vähintään 3kk täysi treenitauko. Jalat ja pohkeet onkin kaipaillut erikoiskohtelua. Vapaaottelussakin pitää ottaa rauhallisesti; tekniikkaa ja liikkuvuutta enemmän. Kovat sparrit kannattanee unohtaa.

Semmoista kysyisin vielä, että minkälaisesta ajanjaksosta kuntoutuksessa puhutaan, että voisi alkaa treenaamaan vähän kovempaa punttia ja lajitreeniä? Tietenkin vaikea sanoa, kun on niin yksilöllistä, mutta noin yleisesti. Puhutaanko kuukausista vai jopa vuodesta?

 

[timse]

Mulla kyseinen vaiva ei ollut vielä äitynyt repeämäksi asti, vaan jänne oli degeneroitunut ja bursa tulehtunut. Kuukaudeksi jätin penkin ja pystypunnerruksen ynnä vipunostot ja leuanvedot pois, selvisin sillä. Sain kortisonipiikin ja söin tulehduskipulääkekuurin.

Fysioterapeutti varmasti antaa ohjeita, mutta mieleen jäi erityisesti liikelaajuuden säilyttäminen ja se, että liikkeitä jotka eivät kipua aiheuta saa ja pitää tehdä, tosin maltillisilla painoilla. Ellei liikelaajuudesta huolehdita jänne lyhenee paljonkin (altistaa uusille vaivoille) ja olkapäähän saattaa kertyä kalkkia. Kun jänteessäsi kerran on jo repeämä, ohjeet voi toki olla toiset.

 

[Jumi-Julle]

Sama vaiva sata vuotta sitten, no ei ihan noin 20 vuotta sitten... Tänä keväänä oli sitten leikkaus edessä kun vuosien myötä vaivat vain lisääntyivät koko ajan (vammoja tuli lisää kun tuon repeämän hoito oli perseestä aikoinaan). Käy ihmeessä, nyt kun vielä palaudut, leikkauksesta kohtuullisen nopeasti. Tässä iässä on jo vittumaista vain odotella että pääsee edes heiluttamaan kättä leikkauksen jälkeen. Suomesta ei muuten ole parinkymmenen vuoden aikana löytynyt vielä yhtään (pääkaupunkiseudulta) fysioterapeuttia, ei yksityiseltä eikä julkiselta puolelta jolla ammattitaito olisi olllut kohdallaan tuon vaivan hoidossa. Täällä huitsannevadassa sitten olen käynyt elämäni ensimmäisen kerran oikealla fysioterapeutilla, tyttö on kotoisin Saksasta ja on todella hyvä. Toivottavasti saat kunnon jumppaa ja ohjeita olkapään kuntoutukseen ja pääset leikkaukseen, sillä Suomessa on hiukkasen asenteena että lopeta treenaaminen niin vaivat hoituvat kuin itsestään. Niin eikä mitään avoleikkauksia vaan tähystykseen. Itse kävin Hong Kongissa Sports Fysicians lääkärien hoidossa eikä valittamista ole.

 

[Ronn Moss]

Sama vaiva sata vuotta sitten, no ei ihan noin 20 vuotta sitten... Tänä keväänä oli sitten leikkaus edessä kun vuosien myötä vaivat vain lisääntyivät koko ajan (vammoja tuli lisää kun tuon repeämän hoito oli perseestä aikoinaan). Käy ihmeessä, nyt kun vielä palaudut, leikkauksesta kohtuullisen nopeasti. Tässä iässä on jo vittumaista vain odotella että pääsee edes heiluttamaan kättä leikkauksen jälkeen. Suomesta ei muuten ole parinkymmenen vuoden aikana löytynyt vielä yhtään (pääkaupunkiseudulta) fysioterapeuttia, ei yksityiseltä eikä julkiselta puolelta jolla ammattitaito olisi olllut kohdallaan tuon vaivan hoidossa. Täällä huitsannevadassa sitten olen käynyt elämäni ensimmäisen kerran oikealla fysioterapeutilla, tyttö on kotoisin Saksasta ja on todella hyvä. Toivottavasti saat kunnon jumppaa ja ohjeita olkapään kuntoutukseen ja pääset leikkaukseen, sillä Suomessa on hiukkasen asenteena että lopeta treenaaminen niin vaivat hoituvat kuin itsestään. Niin eikä mitään avoleikkauksia vaan tähystykseen. Itse kävin Hong Kongissa Sports Fysicians lääkärien hoidossa eikä valittamista ole.

Tiedän tuon asenteen. Työterveyslääkäri käski vaihtaa harrastusta, eikä edes kirjoittanut lähetettä eteenpäin. Mitä tähystykseen tulee, niin ajattelin, että jos kuntouttamalla nyt ensin kokeilisi, sillä ortopedin mukaan olisi jonkin asteen mahdollisuudet, että itsestään paranisi. Jotenkin tähystys tuntuu vasta viimeiseltä vaihtoehdolta.. En sitten tiedä onko paras vaihtoehto.

 

[shape]

Hoito: Kallio ehdotti, että treenejä voi jatkaa, mutta jos kipu pahenee, niin olkapää/kiertäjäkalvosin joudutaan tähystämään tai leikkaamaan. Työpaikan fysioterapeutille menen ensi maanantaina.

Soita Kalliolle ja kysy siltä vinkkejä fysioterapeuteista, joilla on kokemusta tuollaisten vammojen kuntouttamisesta. Työpaikan fyssarit kannattaa jättää väliin ja mennä suoraan urheilusta ymmärtävän ammattilaisen luokse.

 

[Inkeri]

...

Suomessa on hiukkasen asenteena että lopeta treenaaminen niin vaivat hoituvat kuin itsestään.

Jotenkin vaikea kuvitella, että kenelläkään asioihin perehtyneellä olisi tälläinen käsitys mistään tuki-ja liinkuntaelinvammoista mukaanluettuna cuffin ongelmat. Ite koetan vaan tehdä asiakkaalle ajoissa selväksi , että juurikin esim. cuff-repeämässä mikään raskas voima-tai kehonrakennustyyppinen harjoittelu ei välttämättä nopeuta paranemista -päinvastoin. Liikettä ja oikeita lihaksia ja jänteitä vahvistavaa harjoittelua ei missään vaiheessa saa jättää ja pelkkä lepo ei ole juuri koskaan oikea ratkaisu.

Ja Ronn Mossille: tähystys ei ainakaan mun tietojen mukaan pitäisi olla mikään "viimeinen vaihtoehto" ja verrattuna avoleikkaukseen paraneminen/kuntoutuminen on paljon nopeampaa. Toki kuntoutusta kannattaa ensin yrittää, mutta jos alkaa meneen useita kuukausia eikä tuloksia tule > takaisin kirurgin juttusille. Kuntoutumista operaation jälkeen tapahtuu vielä 6-12kk jopa, joten siinäkään ei hätäily auta mitään.

 

[Ronn Moss]

Ja Ronn Mossille: tähystys ei ainakaan mun tietojen mukaan pitäisi olla mikään "viimeinen vaihtoehto" ja verrattuna avoleikkaukseen paraneminen/kuntoutuminen on paljon nopeampaa. Toki kuntoutusta kannattaa ensin yrittää, mutta jos alkaa meneen useita kuukausia eikä tuloksia tule > takaisin kirurgin juttusille. Kuntoutumista operaation jälkeen tapahtuu vielä 6-12kk jopa, joten siinäkään ei hätäily auta mitään.

Ilmaisin itseäni vähän huonosti ja tietotaito on todellakin vähäinen tässä asiassa.
Pitääkin etsiä lisää tietoa olkapään tähystyksestä.

Nyt kun aloitan kuntoutuksen, niin mistä sitä sitten tietää, että repeämä on mahdollisesti parantunut? Pitääkö mennä uudestaan magneettikuvaukseen tms.? Sillä pystyn esim. harjoittelemaan olkapäällä lähes normaalisti ja muutenkaan kipua ei juurikaan tunnu, niin paha tuosta on sanoa.

 

[NEUTRAALI]

ite en kyllä menis leikkaukseen jos ainoa liike on oikeasti vain pystypunnerrus missä vaivan huomaa kunnolla, eikö esim penkkipunnerruksesta aiheudu kipua?mistä kohtaa olkapää on kipeä(etuolkapää, olkapään yläosa.....?) sinuna yrittäisin maltilla kuntouttaa sen olan ainakin näin alkajaisiksi.

 

[Ronn Moss]

ite en kyllä menis leikkaukseen jos ainoa liike on oikeasti vain pystypunnerrus missä vaivan huomaa kunnolla, eikö esim penkkipunnerruksesta aiheudu kipua?mistä kohtaa olkapää on kipeä(etuolkapää, olkapään yläosa.....?) sinuna yrittäisin maltilla kuntouttaa sen olan ainakin näin alkajaisiksi.

Pystypunnerruksen jätin siksi, että ei rasittaisi enempää etuolkapäitä, mutta luulen, että voisin tehdä sitä nyt jonkin näköisillä painoilla, suosiolla jätän kuitenkin tekemättä. Esim. Sunnuntaihin asti vedin aika kovia sarjoja vinopenkkiä smithissä, ilman itse kipua. Vipareissa pientä vihlontaa vikoissa toistoissa. Olkapää tuntui kyllä vähän oudolta (löysältä), mutta kovaa kipua siinä ei ole treenissä. Kipu kohta taitaa olla juuri tuo etuolka, mutta välillä se heijastuu kokonaisvaltaisesti koko olkapäähän.

Just tulin vapaaottelutreeneistä ja alaselkä on melkein poikki tai fasetti lukkojen paratiisi. Miten mies voi olla näin paskana? Pakko se on taas käydä kiropraktikolla avaamassa tota alaselkää, että voisi kävellä taas kunnolla. Fysioterapeutti saa kyl hoitaa tätä selkääkin samalla. Vetää vähän mielen matalaksi tämmöinen..:wall:

 

[Inkeri]

Vipareissa pientä vihlontaa vikoissa toistoissa. Olkapää tuntui kyllä vähän oudolta (löysältä), mutta kovaa kipua siinä ei ole treenissä.
...

Kipu ei olekaan ainoa asia, josta huomaa että jotain on pielessä. Yhtä lailla liikeradat,liikerytmi,voima,koordinaatio jne jne kertoo tilanteesta.
Kun kysyit ,että mistä huomaa paraneeko olkapää pelkällä kuntoutuksella, niin siihenhän ei välttämättä tarvita aina magneettikuvaa vaan lääkäri/ft voi tutkimalla ja testaamalla saada selville missä mennään. Itse sitä ei välttämättä pysty arvioimaan.

 

[K.Maga]

Itsellä repeämä tähystysleikattiin 05 lokakuussa ja sitten 05 joulukuussa toisesta olkapäästä puhdistettiin tulehdus tähystämällä.

Aika liki tän vuoden tammikuulle jumppailin lähinnä kuminauhajumppaa,joitain liikkeitä sai tehdä jo painollakin (hyvin pienillä tosin,esim. haukkaria,ojentajaa sekä jotain jumppaliikkeitä). Tammikuun alussa palasin töihin ja fys.terapeutti ohjeisti,että tammi-helmikuun ajan vielä varsin maltillisia painoja harjoittelussa,kuitenkin se n.3kk leikkauksesta sain luvan aloittaa saliharjoittelun.Ensin tein 1kk ajan fys.terapeutin ohjelman mukaisesti,sitten sain luvan aloittaa oman harjoittelun. Fys.terapeutti ilmoitti,että tiettyjä liikkeitä olisi syytä välttää jatkossa,ainakin niin että niitä ei tehtäisi jatkuvasti tyyliin satoja toistoja kuukaudessa. Yleensäkin sanoi,että jos ei lähde mitään 1-5 hakemaan,niin periaatteessa kaikkia liikkeitä paikkojen pitäisi kestää tulevaisuudessa eikä pitäisi hajota sen helpommin kuin "terveen" olkapäänkään.
Hänen mukaansa,kun noi ykköset yms. helposti pitkässä juoksussa rikkovat terveen olkapäänkin.. Myös niskantakaa punnerrukset yms. liikkeet sanoi,että eivät ole hyväksi,koska kulma nivelille tms. tulee vääränä ja ajan kanssa rikkoo paikkoja. Myös yleisesti kehonhallintaa ja useampia lihasryhmiä aktivoivaa treeniä peräänkuulutti,sanoi että liian eristetty treeni aiheuttaa sen että tukilihakset eivät vahvistu.
En nyt tiedä puhuiko soopaa vai ei....minut leikannut kirurgi sanoi tulevaisuuden treeneistä kysyttäessä,että saa treenata ihan niin kuin ennenkin,ei ole mitään rajoitteita liikkeiden osalta.

Nyt olen treenannut ns. normaaliohjelmalla n.2kk ja ihan hyvin on edistynyt.
Jalkoja lukuunottamatta teen edelleen n.20-50% pienemmillä painoilla kuin ennen operaatiota,lihasryhmästä riippuen.Olkapäissä ja rinnassa luonnollisesti suurimmat erot alkuperäiseen.Haukkaria,selkää ja ojentajaa saa tehtyä jo aika samoila kuin ennenkin.En silti tee alle 8 toiston sarjoja tällä hetkellä ja useimmissa liikkeissä uskon,että paikat kestäisi enemmän rautaakin,mutta päänuppi ei vielä anna periksi,ehkä hyväkin toisaalta.
Olkapää ärtyy kuitenkin vielä selkeästi jos ottaa vähänkin isommilla painoilla tai ei tee rauhallisesti,joten siinä mielessä huomaa että ei ole vielä läheskään normaali kunnossa.Samaten liikerata ei ole vielä normaali,joten senkin takia joitain liikkeitä ei voi tehdä.Kuitenkin pääsääntöisesti voi sanoa,että joka päivä tai ainakin joka viikko homma edistyy.Esim. nyrkkeilyä kestää jo olkapää varsin hyvin,painijuttuja en ole enkä aio vielä vähään aikaa koittaa.

 

[Jumi-Julle]

Inkeri tarkoitin todellakin omakohtaisia kokemuksiani (ikävä kyllä näin minulla ainakin kävi) kyseisten vaivojen hoidattamisessa. Toivon ja uskon että asiat menevät parempaan suntaan myös kotisuomessa, sillä sinulla on ainakin oikea asenne ammattisi suhteen. Ja itse päädyin leikkaus vaihtoehtoon koska en tosiaan edes nukkunut ilman unilääkitystä kipujen takia ennen leikkausta. En tosiaan miettinyt sekuntia kauempaa kun Dr. Tong kysyi leikataanko vai mitä haluat tehdä... jep, puukkoa vaan peliin. No, kuntoutus jatkuu yhä ja nelikymppisen kroppa ei palaudu enää MISTÄÄN niinkuin parikymppisen, mutta kun se yläpää vaan pehmenee entisestään eikä malttaisi odotella...

 

[Ronn Moss]

Työfysioterapeutin käynti nyt takana ja 4 kiertäjäkalvosimen liikettä näytti. 2 kiertoa sivuilta, 1 edestä ja 1 takaa. Näillä mennään nyt kuukausi, sitten olisi seuraava kontrollikäynti.

 

[Ronn Moss]

Nyt kuukausi on cuffia jumppailtu. Salilla olen käynnyt 2 x vk ja olkapäätä/rintaa en ole treenannut käytännässä ollenkaan. Paitsi flyessejä pari kertaa kevyesti. Vaparissa olen pari kolme kertaa sparrannut lukkopainia, mitä olkapää kestää ihan hyvin.
Rehellisesti sanottuna huonompaa päin ollaan silti menossa, olkapää ilmoittelee itsestään aika paljon ja särkyäkin/muljahtelua on nykyään. Tätä ei mielestäni ollut kuukausi sitten. Enkä voisi kuvitellakaan, että vetäisin jonkun rintatreenin tähän väliin.
Tänään on aika taas ortopedille (Kallio) ja pitäisi miettiä tähystyksen mahdollisuutta (leikkaajana Harri Heliö). En vaan millää pysty päättämään lähdenkö operaation vai en, koska vaparia (päälaji) olkapää kestää ihan kohtalaisesti, mutta puntista kipeytyy.
Pitäisikö jättää puntti yläkropalta kokonaan pois kuukaudeksi ja kokeilla vielä kuntouttamista, ennen kuin lähtisi operaatioon? Tekisi mieli hoitaa olkapää kerralla kuntoon, mutta se fakta, että seuraavat kovat nyrkkeily/paini-sparritreenit olisi vasta reilu 6kk päästä tuntuu niin hajottavalta.
Ja jos operaatioon mennään, niin menisin mielellään nyt heti, sillä saisin töistä palkallisen sairasloman, kun taas syksyllä opiskelut taas aloittavana operaatio voisi vähän sekoittaa opiskeluita..

Vielä kysymys K.Magalle: Miltä olkapää nyt tuntuu? Oletko aloittanut jo painit? Mitä ortopedi/fysioterapeutti sanoi, että koska saisi aloittaa kovat lajitreenit?

 

[Inkeri]

Nyt kuukausi on cuffia jumppailtu. Salilla olen käynnyt 2 x vk ja olkapäätä/rintaa en ole treenannut käytännässä ollenkaan. Paitsi flyessejä pari kertaa kevyesti. Vaparissa olen pari kolme kertaa sparrannut lukkopainia, mitä olkapää kestää ihan hyvin.
Rehellisesti sanottuna huonompaa päin ollaan silti menossa, olkapää ilmoittelee itsestään aika paljon ja särkyäkin/muljahtelua on nykyään. Tätä ei mielestäni ollut kuukausi sitten. Enkä voisi kuvitellakaan, että vetäisin jonkun rintatreenin tähän väliin.
Tänään on aika taas ortopedille (Kallio) ja pitäisi miettiä tähystyksen mahdollisuutta (leikkaajana Harri Heliö). En vaan millää pysty päättämään lähdenkö operaation vai en, koska vaparia (päälaji) olkapää kestää ihan kohtalaisesti, mutta puntista kipeytyy.

Ei pitäisi kk:n kuntoutuksen jälkeen tuntua huonommalta vaan päinvastoin, se on ainakin varmaa.
Kun on kyse näin pätevistä ortopedeista, niin varmaan kannattaa luottaa heidänkin arvioonsa tässä. Vaikeaa on tietysti se, että itse se päätös loppujen lopuksi pitää kuitenkin tehdä.

 

[Ronn Moss]

18.5 tähystetään tuo olkapää sitten. Kallio suositteli, että siistittäisiin olkapäätä ja tehtäisiin lisää tilaa (ahtautumat pois jne.). Repeämään ei kuitenkaan koskettaisiin, jos se ei sitä vaadi, sillä kyseessä ei ole ollut yksittäinen tapaturma. Tämän jälkeen sitten heti kuntoutus käyntiin.

Osaisiko joku suositella hyvää olkapään kuntoutukseen erikoistunutta fysioterapeuttia pk-seudulla? Kallio suositteli David Fysiota, onko kenelläkään siitä mitään kokemuksia?

 

[Inkeri]

18.5 tähystetään tuo olkapää sitten. Kallio suositteli, että siistittäisiin olkapäätä ja tehtäisiin lisää tilaa (ahtautumat pois jne.). Repeämään ei kuitenkaan koskettaisiin, jos se ei sitä vaadi, sillä kyseessä ei ole ollut yksittäinen tapaturma. Tämän jälkeen sitten heti kuntoutus käyntiin.

Osaisiko joku suositella hyvää olkapään kuntoutukseen erikoistunutta fysioterapeuttia pk-seudulla? Kallio suositteli David Fysiota, onko kenelläkään siitä mitään kokemuksia?

Kallio on itse Davidilla konsultoivana ortopedina /yhteistyössä ko. firman kanssa , siksi ehkä suositus.
En tiedä miten Davidilla hoidetaan olkapään post-oper. kuntoutus, joten en osaa siitä sanoa. Aikanaan firma, jossa olen itse töissä DBC (selkä-, niska- ja olkapääklinikka) , kulki nimellä David Back Clinic , mutta niistä ajoista kehitys on mennyt aika huimasti eteenpäin.

Eli kannattaa varmaan soittaa ja kysellä, minkälaista kokemusta ko. firmassa on nimenomaan olkapään kuntoutuksesta.

 

[K.Maga]

Nyt kuukausi on cuffia jumppailtu. Salilla olen käynnyt 2 x vk ja olkapäätä/rintaa en ole treenannut käytännässä ollenkaan. Paitsi flyessejä pari kertaa kevyesti. Vaparissa olen pari kolme kertaa sparrannut lukkopainia, mitä olkapää kestää ihan hyvin.
Rehellisesti sanottuna huonompaa päin ollaan silti menossa, olkapää ilmoittelee itsestään aika paljon ja särkyäkin/muljahtelua on nykyään. Tätä ei mielestäni ollut kuukausi sitten. Enkä voisi kuvitellakaan, että vetäisin jonkun rintatreenin tähän väliin.
Tänään on aika taas ortopedille (Kallio) ja pitäisi miettiä tähystyksen mahdollisuutta (leikkaajana Harri Heliö). En vaan millää pysty päättämään lähdenkö operaation vai en, koska vaparia (päälaji) olkapää kestää ihan kohtalaisesti, mutta puntista kipeytyy.
Pitäisikö jättää puntti yläkropalta kokonaan pois kuukaudeksi ja kokeilla vielä kuntouttamista, ennen kuin lähtisi operaatioon? Tekisi mieli hoitaa olkapää kerralla kuntoon, mutta se fakta, että seuraavat kovat nyrkkeily/paini-sparritreenit olisi vasta reilu 6kk päästä tuntuu niin hajottavalta.
Ja jos operaatioon mennään, niin menisin mielellään nyt heti, sillä saisin töistä palkallisen sairasloman, kun taas syksyllä opiskelut taas aloittavana operaatio voisi vähän sekoittaa opiskeluita..

Vielä kysymys K.Magalle: Miltä olkapää nyt tuntuu? Oletko aloittanut jo painit? Mitä ortopedi/fysioterapeutti sanoi, että koska saisi aloittaa kovat lajitreenit?

Varsinaista painitreeniä en ole ottanut oikeastaan vieläkään,uskon että kyllä kestäisi jo.Pystysparria kyllä olen ottanut ja ihan hyvin sen kestää.Samaten yleisesti tyynyjen lyömisen jne.
Salilla pystyy tekemään oikeastaan kaikki muut jo aika normaalisti paitsi penassa,vinopenassa tangolla ja pystypunnerruksissa vähän on liikerajoitteen takia ongelmia,joten niitä olen jättänyt väliin tai tehnyt käsipainoilla/koneilla,jolloin voi tehdä.Edelleen painot olen pitänyt kevyehköinä ja nousujohteisesti nostanut sarjapainoja.Ja kun ohjelmanikin on nykyään sellainen,etten alle 8 toiston sarjoihin mene niin loukkaantumisriskiä ei pitäis muutekaan olla niin kovasti...!?

Fys.Terapeutti sano tammikuussa (n.4 kk leikkauksesta) että ns. normitreenit voi aloittaa,mutta kehotti vielä maaliskuulle asti välttämään isoilla painoilla riehumista.Ja muutenkin kovasti varoitteli yleisestikin liian isoilla raudoilla jatkuvasti repimistä,jotka kuulemma rikkoo terveet olkapäätkin.Samaten esim. niskantakaa punnerruksest jne. sano,että kannattaisi jättää väliin,koska nekin kuulemma herkästi rikkoo terveenkin olkapään ajan kanssa.
Yleisesti sanoi,että parasta treeniä olis sellaiset mahdollisimman kokonaisvaltaiset liikkeet ja monipuolisesti eli ei esim. samoja liikkeitä viikosta toiseen vaan vaihtelis mahdollisimma paljon. Se kuulemman yleensäkin ehkäisee paremmin vammoja.Ja just oikeen eristävät koneet yms. on ehkä pahasta,kun tukilihakset ei pääse vahvistumaan.

Tsemppiä kuntoutukseen operaation jälkeen.Alussa voi tuntua toivottomalta,mutta maltilla ja hyvällä kuntoutuksella kyllä siitä olkapäästä vielä kalu tulee.;)