Oletko ajanut autolla/moottoripyörällä kolarin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja slp
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Ei vakavampia kolareita, mutta jostakin kumman syystä on kolme kertaa tultu risteyksessä perään. kahdesti itse kuskina, kerran kyydissä. Aina sama homma, itse paikallaan odottamassa valoja tai tilaa, ja joku kopsauttaa perään.

Omat autot säästyneet ehjinä, mutta näiden perätuuppareiden autoihin on väliin on jotain pientä tullut. Jeepin kohtuu reilusti ulkoneva peräkoukku upposi yhden taksin maskista sisään, kun taksi luisutteli liukkaassa mäessä perään.

Viimeisin tapaus pari kuukautta sitten oli bussi joka koetti mahtua osittaiseen liikenneympyrään parin liittymän väliin taakseni tukkimatta kaistaa takanaan, ja tunki sitten niin lähelle, että puskureihin kolahti. Siitä selvisi molemmat ilman vaurioita.

Kerran oli lähellä kyydissä ollessa, kun maantiella talvella ~80 km/h vauhtia ajeltiin, ja kaksi vanhaa pappaa pukkasi sivutieltä eteen pakullaan. Lukkojarrutuksen päätteeksi jäällä pyörittiin vastaantulevan kaistan puolelle penkkaan perä edellä. Onneksi ei ollut vastaantulijoita :eek:
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
En nyt varsinaisesti kolaria ole ajanut, mutta yhden edellisen auton pari vannetta vetäsin paskaks, kun leikin todella syrjäisellä parkkipaikalla käsijarrulla myöhäiseen aikaan. Olikin lumen alla yhdessä kohtaa kunnon jäätikkö ja sivuttain liuku kanttariin. Hyvä ettei menny katolleen :D

Nyt meinasin viime viikolla huitaista liikenteen jakajaan, kun olin kääntymässä tuolla reissussa isolta tieltä sivutielle ja ajatuksissani tulin risteykseen vähän turhan kovaa. Auto lähti puskemaan kohti jakajaa ja käkkärillä sain pelastettuu keulan ja sain auton sivuluisuun. Takapyörät väisti jakajan kanttarin varmaan 10 sentin päästä...

En kyllä ihmettele yhtään näitä peräänajoja. Tänä vuonna jo 4000km on tullut mittariin ja enemmän sääntö kun poikkeus on se, että joka reissulla joku roikkuu siinä saatanan puskurissa kiinni. Siinä tilanteessa nappaan aina cruisen, joka on asetettu oikeaa nopeutta 10km/h yli rajoitusten, pois päältä ja annan vauhdin tippua ihan roisisti. Siitä ne sit lähtee vihasena motarilla ohi. En vittu tajua, ei siinä lähellä voi niin kivaa olla ajaa. Ja nämä on järjestään aina keski-ikäisiä miehiä. Piste.

edit: Kyydissä olen ollut, kun auto pistetään kahdeksankympin vauhdista pusikkoon. Auto meni kohtuu huonoon kuntoon, mutta onneksi kellekään ei käynyt mitään. Syynä oli se perinteinen, kokematon kuski näytti vähän kavereille miten sitä autoa oikein ajetaan...
 
Autoista pitäisi poistaa a-pilarit (eikös se ole se mikä on tuulilasin ja sivulasin välissä). Oli paha ruuhka aika ja olin kääntymässä sivutieltä vasemmalle isolle pikatielle. Odottelin siinä aikani kunnes näin että nyt olisi hyvä hetki mennä, katsoin vielä viimeisen kerran vasemmalle ja vilkaisin nopeasti oikealle, mutta ei näkynyt mitään tulevan. Lähdin liikkeelle ja jo omalle kaistalle päästessäni huomasin kuinka auto väistää oikealle sivulle ja hiukan kolahtaa vanteet yhteen. Auto oli siis tietysti a-pilarin takana piilossa kun vilkaisin oikealle.

Aika vähällä selvittiin. Minun autosta meni vanne ja lokasuoja vaihtoon ja toiseen autoon ei tullut mitään. Nykyään tulee katsottua nuo risteys kohdat todella paljon tarkemmin ja kuroteltua ettei ole jäänyt yhtään autoa pilareiden taakse peittoon.
 
Piikjillä tempasin 80km/h lepikkoon kun ei enää pyörätaipunu mutkassa, tai olis taipunu mut ei ollu taitoja... e käyny muuta ku ruhjeita ja pieni aivotärähys. pyörä lunariin.
 
Peltiä ei ole tullut rytättyä varsinaisesti koskaan (ajokortti ollut 19 vuotta), mutta pari juttua tuli mieleen aiheen tiimoilta.

Kun sain ekan autoni kortin saamisen aikoihin, tuli kovasti pärtsättyä pllurallia Porin keskustassa ja kaasujalka oli tietysti aika raskas, kuten amisaikana amisautolla on tapana. Kerran sitten taas olin vetäisevinäni mutkassa vähän slaidia (etuvetoinen Nissani oli joten sladi vaati vähän vauhtia eikä onnistunut vain kaasun kanssa) ja sen verran tuli tömäytettyä puiston reunassa olevaan kivetykseen että takarenkaasta ilmat pihalle. Siinä sitten :david: ilme naamalla ja posket punaisena vaihtaan vararengasta alle kun muut plluralleilijat ajeli ohi... Sillon kyllä :nolo:

No kerran on sitten ollut oikein tod tiukka tilanne päällä ja onnettomuus enemmän kuin lähellä. Olin tulossa tammikuussa -95 Vaasasta Poriin Fiat Unollani jossa alla kitkarenkaat. Pakkasti oli jonnin verran ja tie oli aikamoisen liukas, olikohan vielä ollut niin että pakkasti oli ollut jotain 25 aiemmin ja oli lämmennyt tuohon päivään tuntuvasti joten erityisen liukasta olis ollut. Ratissa tuntui selvästi että renkaat vähän pakkasi lipsuilemaan. Rekka ajoi edessä jotain ~80kmh ja roikuin sen perässä tovin, kunnes kuski näytti vilkulla että ohi voi mennä. Lähdin ohittamaan ja ehdin n. puolen auton mittaa rekan perävaunun takareunasta eteenpäin kunnes näin kaukana vastaantulevan auton. Auto oli aika kaukana ja olisin ehkä ehtinytkin ohi, mutta olis pitänyt kiihdyttää reippaasti ja ei oikein ollut kanttia painaa kaasua kunnolla kun pelkäsin että pito häviää, joten päätin palata takaisin rekan taakse.

No, jalka pois kaasulta ja pääsin taas peräkärryn takapuolelle, edelleen vastaantulijan kaistalle. Rupesin siirtymään takaisin omalle kaistalle kunnes pito hävisi kokonaan ja auto rupesi heittelehtimään. Siinä sitä sitten käänneltiin rattia aika huolella about 4-5m päässä rekan peräkärryn takana ja jostain tuli mieleen että JARRUA, niin enpä siinä oikein muuta osannut paniikissa tehdä kuin painaa jarrua pohjaan ja jostain syystä vielä vedin kässärin päälle ja Fiatti teki malkein 360 asteen käännöksen omalla kaistalla ja pysähtyi aikalailla siististi tien reunaan siten, että takarenkaat oli ulkona penkalla mutta eturenkaat vielä tienreunalla. Siinä sitten vähän pulssia matkustajan kanssa tasattiin ja mentiin kaivamaan lunta pois takarenkaiden edestä ja saatiin auto takas tielle ja eikun jatkamaan matkaa. Tuli muuten aika rauhallinen matka siitä eteenpäin Poriin saakka... ;)
 
Onhan noita tullut koettua, postinjakohommia kun tein monta vuotta maaseudulla. Autot (niin postin kuin omatkin) on lukemattomia kertoja hirvittävän kelin takia päätyny ojaan millon mitenkin päin, yleensä kun on ylä/alamäissä pito hävinnyt täysin.

Kerran oli aika hiki päällä kun en saanu ylämäkeen tarpeeks vauhtia ja auto lähti puolesta välistä mäkeä luisumaan takaperin ja vastassa oli...meri! Jotenkin kerkesin ikkunan saamaan auki että nään paremmin minne yritän ohjata ja sain kuin sainkin auton pidettyä tiellä, pulssin tasaus kyllä kesti hetkosen :D

Pahin tilanne sattui kun ajoin hirvikolarin keskellä yötä jossain saariston takahikiällä. Itselle ei ihme kyllä käynyt mitään, mutta hirvi kuoli ja autosta meni konepelti ja osa kattoa remonttiin. :(

Ärsyttävin tapaus (mitä nyt ei kolariksi voi lukea) sattui kun ajoin mutkan takana odottavaan massiiviseen noin 30-40 metriä pitkään lumivalliin joka oli tuiskuttanut tielle läheiseltä pellolta. Siinä sitten ihmettelin 20 pakkasessa keskellä tietä että pitääkö alkaa lapiohommiin (onneks oli lapio). No, ei auttanut kuin lapioida, kun auton pohja oli lumessa kiinni eikä liikkunut minnekään. Tais siinä tunti ja lukemattomia kirosanoja vierähtää :lol2:
 
Yhden kolarin olen toistaiseksi täräyttänyt. Tapahtui muutama vuosi sitten USA:ssa pian kortin saamisen jälkeen (ajoin ekan ajokorttini jenkeissä). Kyseessä oli peräänajotilanne highwaylla: liikaa vauhtia ja liian vähän turvaväliä, syy oli kokonaan minun. En edes tuolloin tajunnut miten suuria turvavälejä jossain highwaylla on pidettävä edellä ajavaan, joten ajoin aina ihan puskurissa kiinni. Tietämättömyyteni johtui siitä, että olin saanut ajokorttini itseopiskeluperiaatteella eli käytännössä yritys ja erehdys -menetelmällä harjoittelemalla, ilman autokouluja tai ajo-opettajia. Nyt kun miettii omia ajotaitojaan tuolloin niin ihme etten ajanut siellä useampia kolareita.

No joka tapauksessa kolarihomma meni niin, että highwaylla ajellessani edellä ajava auto hidasti ruuhkasta tms. johtuen, ja huomasin sen liian myöhään. Kun tajusin että kohta tärähtää, niin tein sen mitä ei ikinä saisi tehdä eli koukkasin vastaantulevien kaistalle välttääkseni kolarin. Vastaantulevien kaista oli onneksi sillä hetkellä tyhjä - en ehtinyt yhtään katsoa ja jos ois joku auto tullut vastaan niin henkihän siinä olisi mennyt. Väistöliike auttoi sen verran, että kolaroin vain vähän edellä ajavan takapuskurin kulmaa, jonka jälkeen koukkasin takaisin omalle kaistalle. Eka spontaani ajatus kolarin tapahduttua oli "Nyt karkuun ja äkkiä!" mutta tietenkin hoidin homman asiallisesti loppuun. Peltivaurioita suurempia vahinkoja ei onneksi tullut. Kolarin toinen osapuoli vielä valitti että oli ollut lähellä etten kolauttanut etupuskuriinkin siinä vaiheessa kun siirryin takasin omalle kaistalle. En epäilekään sitä, koska en osannut hahmottaa yhtään autoni mittasuhteita ja luulin ohitettavan olevan jo kaukana takanapäin. Inhottavinta tilanteessa oli se, että kyseessä oli työkaverilta lainattu auto.

Paska juttu kaiken kaikkiaan mutta kyllä siitäkin selvittiin ja onneksi ei käynyt pahemmin. Nykyään pidän aina turvavälit ja kammoksun puskurissa roikkumista yli kaiken.
 
Juuri pari päivää sitten meinasi rytistä kunnolla. Turussa asuvat tietänevät Hirvensalon sillalle johtavan tien levennyksestä, eli tie on nykyään kaksikaistainen. No, itse käännyin valoista kaistalla, joka johti tuon tien oikeaan reunaan (vasen kaista päättyy/kääntyy heti sillan jälkeen) ja viereiselle kaistalle kurvasi suht nuori nainen. Hetken aikaa ajettiin normaalisti rinnakkain, mutta rupesin jossain vaiheessa katselemaan kun neiti viereisessä autossa ajaa kovin lähellä meikäläistä (eli oletetun kaistaviivoituksen päällä, varsinaisia maalauksia ei ole tiessä). Siinä pikkaisen jo alkoi epäröimään ja päästiin jalkaa kaasulta ja hetkeä myöhemmin tuo nainen kiilasi yhtään katsomatta suoraan eteeni. Olin jo ehtinyt hölläämään kaasua ja sain jalan nopeasti jarrulle+pieni korjausliike penkan suuntaan. Ei tullut kylkeen, eikä edes huomannut tehneensä mitään noin typerää ennen kuin tööttäilin sydämeni kyllyydestä, jolloin hän äkkiä palasi omalle kaistalleen.

Eli siis nainen ajoi rinnalla (aivan rinnakkain autot, naisen auto ehkä metrin edempänä kuin meikäläisen) ja mitenkään katsomatta/vilkuttamatta/varmistamatta olisi tullut 60 vauhdista reippaasti kylkeen. Kyllä vitutti silloin. Joko tämä nainen oli täysin sokea ja sen lisäksi idiootti tai hän ei tajunnut tien olevan kaksikaistainen, VAIKKA edessä ajoi kaksi kuorma-autoa omilla kaistoillaan. No, olis ainaki saanu uuden maalikerroksen koko auton vasempaan kylkeen ja kunnon klommot kaupanpäälle. Ja ties miten autot olisi heittelehtiny päin liikennevalotolppia ym.

Tämän lisäksi olen "ajanut kolarin" autotallin seinän kanssa - kahdesti.
 
Toivottavasti ei, koska ei ollut luultavasti syyllinen, paitsi tietysti oli jos jätti tahallaan väistämättä. Jos pitkällä suoralla on suojatie, siinä tuskin on samalla risteystä ja kolmiota autolle. Tien ylittävä suojatie ylitetään polkupyörää taluttaen, jos ei ole kyse kevyen liikenteen väylän jatkeesta, ja jos on kevyen liikenteen väylän jatke, tarvii silloinkin olla autoilijalle kolmio, jotta sen tarvii väistää pyöräilijää. Jalankulkijaa tarvii väistää muulloinkin. Muistakaapa tämä hyvät pyöräilijät, niin ei tarvi ihmetellä miksi ne autot eivät väistä teitä tien yli menevillä suojateillä (jos autoilijalle ei ole väistämisvelvollisuudesta kertovaa kolmioita), vaikka väistävätkin jalankulkijoita.
Ja niistä kolareista, autoilla ei ole tullut kolaroitua (jos ei seinään peruuttamista lasketa) mutta mopolla tuli kaatuiltua sen verran aikanaan, että mm. nilkka murtui.

Eikös se ole niin, että vaikka kuinka joku papparainen pomppaa tielle eteesi, niin sinulla ei todellakaan ole OIKEUTTA ajaa hänen yli, vain koska hän rikkoi sääntöjä. Ei ihmisen yli saa ajaa missään tilanteessa, käveli punaisia taikka vihreitä päin - tai suojatiellä polkien.

Jos autoilija ei ole edes jarruttanut, olisi se minusta syyte autoilijalle ilman muuta. Varsinkin jos välimatkaa on ollut reilusti.

EDIT: nimenomaan jos autoilijalla on ollut mahdollisuus jarruttaa/pysähtyä reilusti ennen osumaa, mutta ei sitä käyttänyt. Jos aivan puskista tulee niin niille ei voi mitään, oli syy kenen tahansa.
 
Istuin kerran kaverin kyydissä takapenkillä vanhassa mersussa, kun kauppakeskuksen pihalla tuli auto kolmion takaa eteen. En tajunnut edes mitään törmäystä ennenkuin kuului kaverin Jumalauta -huuto ja ehdin parahiksi katsomaan ulos ikkunasta, kun Mitsu liukui penkkaan. No ei muuta kuin -20 asteen pakkaseen papereita täyttelemään.

Toinen kerta olikin sitten vähän tramaattisempi.
Kortti oli ehtinyt olla noin kuukauden kun olin heittämässä kaveria ajokortin kirjalliseen kokeeseen. Ajeltiin rekan takana, kun valot vaihtuvat rekan edessä ja rekka jarruttaa valoihin ja me pysähdymme perään. Ehdimme odottaa valojen vaihtumista rekan takana noin sekuntin, kun öljynkuljetusrekka törmää
peräämme ja me työnnymme päin edessäolevaa rekkaa. Alla oli porukoitten Saab 9000 CD joka painaa noin 2 tonnia, ja silti auto meni aivan uuteen muotoiluun, sedanista tuli hatchbakki eli lunastuskunto.

Pakko myöntää että jos turvavyöt olisi unohtunut tai olisi ollut kevyempi auto niin ei tässä oltaisi kirjoittelemassa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Yhden auton kolaroinut niin, että sen sai juteltua lunariin.

Stop-merkin takaa ajoin Suzuki Swiftin kanssa Chrysler LeBaronin kylkeen joka muistaakseni kolhaisi vuorostaan vielä viereisen autokaupan koeajoautoa. Syy miks stop-merkin takaa tyrkkäsin tielle, oli että ed. mainittua koeajoautoa ajoi joku tottumaton autokuski ja jotain se sekoili tullessaan risteykseen ja tätä sekoilua ihmetellessä unohdin täysin katsoa uudestaan oikean puolen. Nolotti hieman, mutta kaikki autot vietiin ajamalla pois ja mikä tärkeintä, kellekkään ei käynyt mitään. Auto oli veljen jolle neuvottelin lunnaista 18 000mk -autosta oli maksettu 14 000mk. :) (Ensimmäinen tarjous autosta oli 11 000mk, eli neuvottelu kannattaa...)

Kerran ajoin äärettömän paskoilla renkailla varustetulla Fiestalla peilijää+lumi-liukkaassa risteyksestä kääntyessä parkkeeratun Skoda Octavin perään niin, että Fiestan puskurista (joka on 4mm peltiä) tuli V:n mallinen, Skodaan ei mitään, edes maalipintaan. Jäin siis oottamaan Skodan omistajaa ja annoin puhelinnumeron, jos myöhemmin huomaa mitään jälkiä kun oli tapahtuma hetkellä niin pimeää.

Kerran olin kyydissä kun Peugeot 305 vm. -75 [??] lähti mutkassa peräsivuluisuun ja siitä penkan kautta katolleen ja kyljelleen. Kellekkään 4:stä matkustajasta ei käyny mitään. Kaljat säily ehjinä takapaksissa. Varjelusta kai. Autossa oli myös kattoluukku ja sen vahvistuksilla saattoi olla osuutta ettei katto painunut enempää kasaan.
 
Voin kertoa vähän vittumaisemman tarinan. Dösä tööttäsi perseeseen liikenteessä liukkailla, eli tietenkin sen vika. Hyppäsin dösään sisään ja alettiin täytteleen lappuja, niin kuski alkoi selittämään, ettei ollut sen vika? No, ei tarvinnut kun mainita poliisit niin kaveri veti nimen alle. Kyseisellä liikennöitsijällä oli vakuutukset Fenniassa. Ajoin sitten tuonne Suomen Vahinkotarkastus Oy:lle ja vahinkotarkastaja otti vastaan.

Asiakaspalvelusta: Äijä ei tervehtinyt eikä sanonut mitään, alkoi vain tsekkaamaan autoa ja otti kuvia. No, sitten painuttiin keskustelemaan korvauksista. Ensiksi äijä ehdotti mulle kertakorvausta ja oisin ite joutunut fiksaamaan auton / hankkimaan korjaajan. No, sanoin että ei kyllä käy, koska en ole itse edes syypää vahinkoon, joten te saatte hoitaa korjauksen hankkimisen. Sanoin aluksi, että vien auton merkkihuoltoon, johon äijä vastasi että ei onnistu, vaan menee lunariin, koska kulut nousisivat liian suuriksi. Jouduin ITSE kysymään äijältä, että mitäs sitten tehdään? No, mursuviiksi alkoi vastahakoisesti selaamaan puhelinluetteloa ja heitteli joidenkin nyrkkipajojen nimiä ilmaan. Otin muutaman nimen sitten ylös, ja ajoin kyselemään korjausta. Onneksi homma hoitui ensimmäisessä paikassa. Fennian osalta asia hoidettiin kyllä ihan asiallisesti, keskeytyskorvaukset tuli täysimääräisenä yms. Jouduin kyllä laittamaan tulikivenkatkuista palautetta SVT:lle kyseisen äijän toiminnasta. Saat jumalauta maksaa vakuutusmaksuja innoissasi vaikka kuinka paljon, mutta kun sitten tuleekin tilanne jossa tarvitset palvelua, niin ei mitään toivoa saada asiallista sellaista.
 
Onhan tuota peltiä pistetty uuteen muotoon muutaman kerran. Taisi olla ekaa vuotta kortti taskussa kun joku jäykkäniskainen vaari vaihtoi taakseenkatsomatta kaistaa suoraan ajamani Nissanin oikeaan etukulmaan. Vilkku meni risaksi ja vähän peltiä. Samalla autolla ajoin sitten vuosia myöhemmin toisen samanlaisen perään kun ei vaan kertakaikkiaan pysähtynyt. Liukasta ja paskat nakit alla eikä auto edes ollut minun vaan äitini.

Omat hopat on pysynyt hyvin aisoissa viime viikkoon asti kun peruuttelin parkkipaikalla naapurin keulaan. Maalit vaan varisi puskurista ja omaan ei tullut edes jälkeä. Vaimo tosin on ajanut meiltä yhden auton lunastuskuntoon kun auto karkasi urista sillankaiteeseen. Almera lyheni vähän joka suunnasta, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Onneksi se rekka tuli paikalle vastakkaisesta suunnasta vasta minuutin päästä...
 
Autoa tai kakspyörästä en ole koskaan kolaroinut, kun en sellaisia omista, mutta kerran olen jäänyt alle.
Pari vuotta sitten talvella lähdin linja-autopysäkille kävelemään. Noh lunta pyrytti suoraan päin näköä ja oli kohtuu pimeää vielä siihen aikaan aamusta. Näin sitten kun auto tulee vastaan ja olin tietenkin tien sivussa kävelemässä. Odotin sen menevän ohi, mutta näin ei käynytkään, vaan sehän saatana liusui suoraa päälle :D. Oli tie jään peitossa. Seuraavaksi muistan, kun makasin ojan pohjalla, ja toinen kenkä oli tipotiessään :D
Mitään ei onneksi käynyt, paitsi auton tuulilasille johon olin kuulemma toinen kankku edeltä lentänyt. Ei edes tuntunut tuo missään, paitsi sitten päivemmällä alkoi vähän kangistaa :D
Ja hassuinta vielä, että menin koko päiväksi vielä kouluunkin. Reipas koululainen
 
Autoa tai kakspyörästä en ole koskaan kolaroinut, kun en sellaisia omista, mutta kerran olen jäänyt alle.
Pari vuotta sitten talvella lähdin linja-autopysäkille kävelemään. Noh lunta pyrytti suoraan päin näköä ja oli kohtuu pimeää vielä siihen aikaan aamusta. Näin sitten kun auto tulee vastaan ja olin tietenkin tien sivussa kävelemässä. Odotin sen menevän ohi, mutta näin ei käynytkään, vaan sehän saatana liusui suoraa päälle :D. Oli tie jään peitossa. Seuraavaksi muistan, kun makasin ojan pohjalla, ja toinen kenkä oli tipotiessään :D
Mitään ei onneksi käynyt, paitsi auton tuulilasille johon olin kuulemma toinen kankku edeltä lentänyt. Ei edes tuntunut tuo missään, paitsi sitten päivemmällä alkoi vähän kangistaa :D
Ja hassuinta vielä, että menin koko päiväksi vielä kouluunkin. Reipas koululainen

" Voi herran jumala mikä kolari, ja missä mun toinen kenkä on?"
-Jan Erik Bruman :D
 
Itse en ole ajanut kolari mutta paljon tulee liikuttua tien päällä ja yhtä jos toista on tullut nähtyä. viikossa tulee kilometrejä 1500 mutta vielä on säästytty kolareilta, hyvä näin.
Mutta oma isä tuossa noin vuosi sitten ajoi moottoripyörällä kolarin (ajo kokemusta moottoripyörillä 30v ajan ja kilometrejä takana useita tuhansia), kyydissä oli myös äitini jolle ei käynyt kuinkaan mutta isäni halvaantui niskasta alaspäin.
Eli risteyksessä vastaan tullut auto kääntyi eteen ei ollut havainnut isäni moottoripyörää ja pyörä osui suoraan pelkääjän puolen oveen, kuski muuten oli 73 vuotias mies.
nopeutta oli tilanteessa 60km/h joka oli myös risteyksen nopeusrajoitus. oikeudessa todettiin että vastapuoli oli syyllinen ja katsottiin henkilön olleen korvausvelvollinen eli käytännössä vakuutusyhtiöt hoitavat tästä eteenpäin.
Niin kauan asiat sujuivat hienosti kun korvaava vakuutusyhtiö oli veritas joka siis oli isäni moottoripyörän vakuutusyhtiö. pyörässä täysi kasko. Veritas hoiti todella mallikkaasti kaikki asiat tulon menetyksistä moottoripyörän maksuun ym. suuri kiitos sinne!
Oikeudessa siis todettiin että vastapuoli oli syyllinen joten vastapuolen vakuutusyhtiö tapiola määrättiin maksuvelvolliseksi. Aluksi lyötiin isän tulonmenetyksen lukkoon ja rahan tulo jäädytettiin täysin. tapiolassa joku päätteli, että kun kerran yritys jossa isä oli ennen työskennellyt ja saanut 5000e kuukausi palkkaa ja oli nyt myöhemmin kolarin jälkeen asetettu konkurssiin niin isä ei olisi voinut jatkaa ammattiaan ja olisi nyt työtön eli isän kuukausi palkaksi määrättiin tuosta vain 1000e kuussa.
Ihminen joka halvaantuu tuolla lailla vaatii pitkän kuntoutuksen ja eri sairaaloissa ja laitoksissa kului noin 6kk ja sitten kotiutus. koti elämä oli aika moista opiskelua kaikilta. veljeni ryhtyi isän henkilökohtaisesksi avustajaksi jonka ei pitäisi tehdä töitä kuin 8 tuntia päivässä käytännössä isän kanssa joutui joku olemaan 24 tunti päivässä koska yöllä käänneltiin ym asiat ja kuukaudessa tilille tulee 1000e palkkaa, tämän järjestely kesti todella kauan koti kunnalta ja kunta oli sitä mieltä että täysin terve järkinen mies pitäisi viedä laitoshoitoon. Kotona jouduttiin tekemään valtavat muutostyöt suihkut,saunat,kaikki oviaukot,laajennus kaikille pyörätuoleille ja kaikille hoitotavaroille, keittiön tasot siten että isä pystyy kuntoutuessaan tekemään itse ruuat ym. tähän laskettiin arvioksi 16000e siihen piti siis sisältyä kaikki työt ja tarvikkeet koko muutokseen ja kaikki jotka ovat enemmän tai vähemmän rakentaneet tietävät ettei tuolla summalla pitkälle mennä joten omat rahat peliin.

isäni ehdotti vakuutusyhtiölle että he maksaisivat osan tulevasti autosta joka olisi jokin pakettiauto johon saisi taakse nosturin jolla pääsee nousemaan autoon, ainoa mihin suostuttiin oli nosturi omat rahat peliin auton ostoon. kaiken kaikkiaan suhtautuminen vakuutusyhtiön puolelta oli vain voivottelua ja pelkästään yritystä lannistaa ihmistä ja saada tätä kautta ihminen suostumaan pieneen summaan koko loppuelämäksi.

Lopuksi voisi todeta että meidän perheellä ja sukulaisilla meni tämän jälkeen täysin usko ja luottamus vakuutusyhtiöihin. tarkoituksena on saada jo valmiiksi pahassa tilanteessa oleva ihminen luovuttamaan täysin? eikä suinkaan auttaa tätä? Sääliksi käy sellaista ihmistä joka loukkaantuu ja elää esimerkiksi yksin jolla ei ole yhtä vahvaa tukiverkkoa kuin isällä oli. Turha kai tästä oli kirjoittaa kun isä kuoli 3kk sitten aivoverenvuotoon ja asiat melkovarmasti joka suuntaan tulevissa oikeudenkäynneissä on sinetöity.
 
Ei ny oikeen mtn kolaria, mutta kerran mopolla n. 60 km/h puuta päin. Onneks oli kännisen tuuria eikä käyny mitään. :thumbs: Parit läheltä piti tilanteet on kyllä tullu.
 
Zone-sarja -42%
Tänään tuli paukautettua kolari,
ajoin autokaupan ohitse ja tarkotus oli kääntyä vasta autokaupan jälkeen oikealle ja näin että sieltä on tulossa auto ja laitoin vilkun päälle, ettei alkaisi odottelemaan minua siellä ja samalla ilmestyy autokaupan pihasta papparainen jotain viittääkymppiä eteen, kun katsoi että mulla on vilkku päällä.
Omaan autoon tuli vain puskuriin pientä naarmua mutta papan autoon tuli vähän isompaa peltivauriota kylkeen, henkilövahingoilta onneks säästyttiin.

Tän threadin alkupäässä muuten joku kirjottaa että tällasissa tapauksissa se väistämisvelvolliselta kadulta tuleva on syypää,
mahtaakohan olla faktatietoa,
ite ainaki lupauduin maksamaan papalle korjaukset.
 
Tänään tuli paukautettua kolari,
ajoin autokaupan ohitse ja tarkotus oli kääntyä vasta autokaupan jälkeen oikealle ja näin että sieltä on tulossa auto ja laitoin vilkun päälle, ettei alkaisi odottelemaan minua siellä ja samalla ilmestyy autokaupan pihasta papparainen jotain viittääkymppiä eteen, kun katsoi että mulla on vilkku päällä.
Omaan autoon tuli vain puskuriin pientä naarmua mutta papan autoon tuli vähän isompaa peltivauriota kylkeen, henkilövahingoilta onneks säästyttiin.

Tän threadin alkupäässä muuten joku kirjottaa että tällasissa tapauksissa se väistämisvelvolliselta kadulta tuleva on syypää,
mahtaakohan olla faktatietoa,
ite ainaki lupauduin maksamaan papalle korjaukset.
Parkkipaikalta/piha-alueelta tuleva väistää kaikkia.

Väistämisvelvollinen on aina syypää jos menee eteen, luonnollisesti.

Se että toisella on vilkku päällä ei tarkoita että eteen saisi ajaa.

Soita vastapuolelle ja käske tehdä vahinkoilmoitus omaan yhtiöön, jos ei ole innokas siihen niin sitten teet sen itse hänen liikennevakuutusyhtiöön.

No, sanoin että ei kyllä käy, koska en ole itse edes syypää vahinkoon, joten te saatte hoitaa korjauksen hankkimisen.

Vakuutusyhtiö ei vieläkään korjaa sinun autoasi vaan sinä itse hoidat sen, aina. Vakuutusyhtiö maksaa laskun puolestasi, siihen loppuu heidän vastuu. Tarkastajan käytös saattoi olla ihan hanurista, siihen en ota kantaa.
 
Tän threadin alkupäässä muuten joku kirjottaa että tällasissa tapauksissa se väistämisvelvolliselta kadulta tuleva on syypää,
mahtaakohan olla faktatietoa,
Onko tässä nyt jotain mitä mä en tajua, vai meinasitko, että se sun vilkku vaikuttaa?

Ei väistämisvelvolliselta kadulta voi ajaa eteen vaikka toinen kuinka vilkuttelis, joten kyllä se on sen papan syy.

edit: äääääärimmäisen hidas
 

Suositut

Back
Ylös Bottom