Powerhousu sanoi:
Mitäs uskomuksia ne on, kun katsot ihmisen anatomian kirjasta hauiksen rakennetta ja kiinnityspisteitä, ja siitä jo melkein selviää, ettei käden kulmalla ole merkitystä siinä miten hauis rasittuu?
Rintalihaksen kanssa on eri juttu, koska olkanivel sallii liikkeen moneen suuntaan, ja rintalihaksen hermotus sallii sen, että eri osia voi jännittää jossain määrin erikseen. Tässä tapauksessa on hyötyä eri kulmista.
Ensinnäkin hauis on kaksiosainen lihas, joten jo se tekee asiasta monisyisemmän(hyvä sananvalinta heh). Itse esim. kykenen ajoittain supistamaan hauiksen pitkän pään sisäosaa erikseen muun hauiksen ollessa lähes rentona. Tämän olen huomannut jo kauan ennen kuin törmäsin tutkimustuloksiin, jotka tukee lihaksen selektiivistä supistumista. Tästä on jauhettu ennenkin ja on vähintäänkin epävarmaa voiko lihasta kehittää alueellisesti. Sinä sen sijaan tunnut olevan vuosia alan tutkijoita edellä kun väität varmaksi toista. Itsekin uskon, että lihaksen muotoa ei kykene ainakaan natuna kovin paljoa muuttamaan, mutta siitä on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa rasitetaan lihasta yksipuolisilla kulmilla ja ihmetellään miksei muoto parane vuosien myötä. En ole ihan yksin näiden väittämieni kanssa ja ihmettelen kuinka kerrasta toiseen sinäkin jaksat mustavalkoisesti esittää asioita vaikkei asia selvästikään ole selvä.
Jhulmihan tossa toi mielenkiintoisen tutkimuksen esille. Eli jauhetaan tätä samaa kehää sitten.
Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
Antonio, J. 2000. Journal of Strength and Conditioning Research 14, 1, 102-113.
"Lihas voidaan jakaa neuromuskulaarisiin osastoihin, jotka ovat erityisiä osia lihaksissa ja joille moristen yksiköiden hermottamat alueet antavat omat ominaisuutensa. Lihasten eri osat voivat toimia eri tavalla riippuen tilanteen vaatimuksista. Lihasten tasaisen supistumisen takaamiseksi, täytyy lihasten eri osastojen välillä olla yhteistyötä.
Mutta koska jokaiselle osastolle on olemassa oma hermotuksensa ja motoriset yksikkönsä, on mahdollista, että yksi alue voi valikoidusti rekrytoida vain tietyn osan lihaksesta toimimaan.
Esimerkiksi hoikkalihas (gracilis) ja räätälinlihas (sartorius) ovat muodostuneet suhteellisen lyhyistä sarjassa olevista lihassoluista. Tämä havainto on ristiriidassa sen käsityksen kanssa, että lihassolut ulottuisivat koko matkan lihaksen kiinnittymiskohdasta toiseen. Kiinnittymiskohtien perusteella lihasten eri osat voivat saada aikaan erilaisia liikkeitä (esim. epäkäslihas). Toisaalta joissakin lihaksissa ei ole anatomisesti erityistä järjestäytymistä, joka viittaisi erityiseen toimintamalliin jossain lihaksen kohdassa, mutta
silti nämä lihakset reagoivat alueellisilla eroilla (esim. hauislihas)....
Lihasaktiivisuus (EMG) ei ole samanlainen tietyssä liikkeessä lihaksen eri kohdissa. Tämä tosiasia tukee väitettä, että on olemassa lihaksen alueellisia eroja vastata akuuttiin harjoitukseen.
On todennäköistä vaikkakaan ei vielä todistettua, että tämä voisi aiheuttaa alueellista hypertrofiaa saman lihaksen eri kohdissa. "
Tähän voidaan lisätä vielä se, että osa lihaksista on sellaisia, että niissä lihassyyt menee poikittain voimantuoton suuntaan = pennaatio. Tämä kulma suurenee kun lihas kasvaa.
Esim. etureidessä nelipäinen reisilihas koostuu neljästä lihaksesta, jotka kaikki kasvavat eniten hieman eri alueilta: reunimmaisin osa ylempää, sisimmäisin alempaa jne. Häkkisen 2001 tutkimuksen mukaan. Yleinen trendi tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi olevan, että lihas kasvaa absoluuttisesti eniten poikkipinta-alaltaan paksuimmasta kohdasta. Kaikilla lihaksilla tämä ei pätenyt.
Lähde edelliseen: Selective muscle hypertrophy, changes in EMG and force, and serum hormones during strength training in older women. Keijo Häkkinen, Arto Pakarinen, William J. Kraemer, Arja Häkkinen, Heli Valkeinen, and Markku Alen. J Appl Physiol 91: 569-580, 2001.
Edelleen omia mutuja. Jos olen treenannut hauista erittäin kovalla kontrollilla keskitetyn hauiksen(olkavarsi ilmassa) tapaan on hauis tullut kipeäksi "yläosastaan". Muutaman kerran olen hiukan huonosti palautuneena koittanut treenata uudestaan hauista samaan tapaan ja olen tuntenut kuinka lihassyyt puristuvat ikäänkuin päällekkäin kipua tuottaen ja tätä samaa en tuntenut muissa hauisliikkeissä. Epäilen vahvasti, että lihassyyt järjestäyvät eri tavoin riippuen rasituskulmasta ja näin ollen taas homma vaikeutuu. Pelkät kiinnityskohdat ei tässä yhtälössä riitä. Muuttujia on paljon ja niiden tutkimus on luultavasti kesken(en tiedä tutkimuskenttää ko. asiasta).
En lähtisi tässä asetelmassa kovin varmaksi mitään julistamaan. Eli siis nyt puhutaan marginaalisista asioista, mutta ei silti pidetä silmiä kiinni ja kantoja liian lukittuna.
