Off-topic 24h

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Facebook muistutti 10v vuosipäivästä.

991c2s.webp
 
Ei kai kukaan mieltään pahoittanut? Keskustelua semantiikasta.

Juu, mielipiteen ilmaisu ei ole mielenpahoittamista. Minusta semantiikka on hyvin mielenkiintoista. Toiset harrastaa autoja, kelloja, kaljanjuontia, pörssikurssien seuraamista, minä harrastan sanoja, kirjoittamista ja lukemista.
Myös semiotiikka on fantsua 💛

Kaikilla meistä on omat pikku erikoisuutemme 🤷‍♀️

Kieleni rajat ovat maailmani rajat, sanoi Ludwig Wittgenstein.
 

Itä-Suomessa näyttää olevan kaikilla 50 tonnia tilillä, paitsi Sylvillä.

Eivätkö nämä ihmiset koskaan lue lehtiä/katso uutisia. Tästähän varoitetaan jatkuvasti 🙄

Samoin kuin siitä, että se rikas ja komea amerikkalainen kirurgi, joka palavasti rakastuu sinuun FB:ssa, mutta jolla juuri nyt on este käyttää omia rahoja, ei todellisuudessa ole kosiomatkalla luoksesi hervottoman kokoisen timanttisormuksen kanssa. Eikä Brad Pitt kirjoita sinulle.
 
Mikä ero on semantiikalla ja terminologialla?

Käsittääkseni 🤔 terminologia keskittyy jonkin erityisalan (esim tekniikka, lääketiede) sanastoon. Kun kehitys kehittyy ja tutkimus tutkii, niin on tarve nimetä uusia asioita ja luoda (jotenkin järjellinen) sanasto.

Semantiikka on eri kieliin, sanoihin ja teksteihin liittyvien merkitysten tutkimusta. Esim kuinka jonkun sanan merkitys on muuttunut historiassa, millaisia metaforia ja synonymeja sanoilla on yms.
 
Mikä ero on semantiikalla ja terminologialla?
Kieltä määrittää syntaksi ja semantiikka. Syntaksi tarkoittaa kielioppia ja kielen rakenteita. Siis oikeaoppista tapaa rakentaa lause. Semantiikka tarkoittaa, että mikä merkitys lauseella on.
"Mies on raidallinen ja talvi pyörii edestakaisin." - lienee syntaksiltaan oikein, mutta mitä se tarkoittaa? Mikä tässä on semantiikka? Tämä voisi olla runo, joka aukeaa kullekin lukijalle eritavoin. Minä kehitin sen randomisti sanoista, joita ei tyypillisesti liitetä yhteen. Terminologia lienee yhdistelmä näitä molempia. Määrittelen vaikkapa termin ugelo.
Ugelo on adjektiivi, joka kuvaa ihmisen tunnetilaa, joka syntyy siitä, kun istuu palaverissa idioottien kanssa ja on päättänyt päästä helpolla pitämällä turpansa kiinni. Nyt laajensin terminologiaamme ja voin muotoilla lauseen: Tänään on ollut niin ugelo fiilis koko päivän, etten muista vastaavaa.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
Meinasi tyystin unohtua: runkkari!

Tosin se ei nyt varsinaisesti kuvaa sitä, että paheksuttaisiin miehen liiallisena pidettyä seksittelyä toisen henkilön kanssa 🤔

Miestä voinee haukkua myös tuhkamunaksi ja impotentiksi - mutta näissä ei todellakaan korosteta seksihurjastelua.
Eipä ei. Täytynee alkaa haeskella jotain arkaaisia (1300-1800-luvut) ilmaisuja, ennenhän tunnetusti osattiin nimitellä.
 
Kieleni rajat ovat maailmani rajat.

Esimerkki. Sylvi lukee suomenkielistä Toyotan korjausopasta. Ymmärtääkö Sylvi lukemaansa? Ei. Minä en tunne autonkorjauskieltä. Minun maailmassa ei korjata autoja, joten asiaan liittyvät termit ovat täysin tuntemattomia. Sylvi tarvitsee Toyota-tulkin, joka kääntää opasta kielelle, jota Sylvi osaa.

Tässä vaiheessa Toyota-tulkin tunnetila on ugelomainen 🤣
 
Kielessä on paljon hierarkkisia sanoja, koska yhteiskunta on hierarkkinen. Sanoja voi käyttää vallan välineenä, mikä ilmenee niiden konnotaatioissa, ja sanat ovat myös kontekstisidonnaisia: niiden sivumerkitys muuttuu sen mukaan, kuka niitä käyttää ja millaisessa tilanteessa.

Tytöttely esim ammatillisessa yhteydessä on vähättelevää, koska tyttöhän on nuori, osaamaton. Jos eläkeläiskerhon bussimatkalla kysytään "Kuinkas tytöillä menee?" niin se kertoo, että nyt on reippaat seniorirouvat lähteneet vähän huvittelemaan ja pitämään hauskaa, jee.

Minun lapsuudessa/nuoruudessa ukko oli negatiivinen ilmaisu. "Se naapurin hullu ukko tuli taas huutamaan kännissä". Joskus 2000 vuoden paikkeilla kuulin ensimmäistä kertaa, että poikavauvan nimeksi oli annettu Ukko. Minusta se oli täysin käsittämätöntä. Ukko-sanaan liittyvät mielleyhtymät ovat muuttuneet myönteisiksi, ja nyt omaankin korvaan se kuulostaa hauskalta nimeltä. Vaikea kuvitella, että akasta ja ämmästä tulisi ensinnäkään hyväksyttyjä ja toisekseen suosittuja etunimiä tyttövauvoille. "Tässä on minun tyttäreni Ämmä Heikkinen".

Mummu on herttainen nimi isoäidille. Laajasti käytettynä viittaamaan tietyn ikäisiä naisia se on hieman vähättelevä ilmaisu. "Menis tuokin töihin vaikka mummuja/mummoja syöttämään" eli työtä voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta. "Älä osta sitä takkia, se näyttää mummomaiselta". Nythän puhutaan "mummorallista", kun tarkoitetaan vanhusten kuljettamista hoitopaikasta toiseen. Miksi ei puhuta "vaarirallista"?

Yksi selvä sukupuoleen liittyvä ero on se, kuinka paljon on sanoja, joilla negatiivisesti ja perinteisesti tarkoitetaan seksuaalisesti aktiivista naista. Kuinka paljon näin on miehen kohdalla? Itselle tulee mieleen lähinnä vanhanaikaiset termit "häntäheikki" ja "naisten naurattaja". Ei kai niitä kukaan enää käytä? Panomies on positiivinen termi. "Äijä on kova panomies". Onko jotain huoraan, hutsuun, kiertopalkintoon, kovasti ajettuun, läpinaituun, lutkaan verrattavaa "miessanaa" olemassa? Minä en tiedä.

Sanat eivät ole vain kirjaimia ja äänteitä.

Mutta ämmä on karjalaisittain isoäiti, eli ei siten kauttaaltaan negatiivinen sana sekään.
 
Kieltä määrittää syntaksi ja semantiikka. Syntaksi tarkoittaa kielioppia ja kielen rakenteita. Siis oikeaoppista tapaa rakentaa lause. Semantiikka tarkoittaa, että mikä merkitys lauseella on.
"Mies on raidallinen ja talvi pyörii edestakaisin." - lienee syntaksiltaan oikein, mutta mitä se tarkoittaa? Mikä tässä on semantiikka? Tämä voisi olla runo, joka aukeaa kullekin lukijalle eritavoin. Minä kehitin sen randomisti sanoista, joita ei tyypillisesti liitetä yhteen. Terminologia lienee yhdistelmä näitä molempia. Määrittelen vaikkapa termin ugelo.
Ugelo on adjektiivi, joka kuvaa ihmisen tunnetilaa, joka syntyy siitä, kun istuu palaverissa idioottien kanssa ja on päättänyt päästä helpolla pitämällä turpansa kiinni. Nyt laajensin terminologiaamme ja voin muotoilla lauseen: Tänään on ollut niin ugelo fiilis koko päivän, etten muista vastaavaa.
Mutta, mikä on välilyönti

Muoks saman tien. Miksi teksti oli yhteen putkeen, kun kommentoin, mutta sitten kappalejaoilla lainauksessa kappalejaolla?

Ja vielä selvennyksenä, tämä oli siis tarkoitus olla huumorijuttu siihen suhteutettuna, että puhuta semantiikasta jne. mutta teksti yhdessä pötkössä.

Joo, näsäviisastelua.

IMG_3536.webp
 
Viimeksi muokattu:
Onpahan melkoisen latautunut sana jopa Ämmä.

Miksi Ämmä on kauhea mutta Äijä on jopa kehuva?

Katsokaa itseänne peilistä.
 
Viimeksi muokattu:
Milloin? Jos olisin omaa evakko isoäitiäni kutsunut ämmäksi, niin olisi korvat soinut aika äkkiä.
Olisin itse sanonut, että tuskin niin kovin kaukana historiassa. Oma nappulani jostain syystä kutsui isoisäänsä äijäksi jonkun aikaa puhumaan opittuaan, joten yksissä sukulaishautajaisissa olivat Muolaan suunnan evakkojen sukulaiset riemuissaan. Tässä yhteydessä oli puhe, että isoäiti olisi ämmä.

Mutta ei minulla tämän isompaa kosketuspintaa ole asiaan eikä ämmittelyä tosiaan ole meillä harrastettu. Harmillisen vähän koskaan tullu puhuttua isänisän sukulaisten kanssa, jotka evakkoja ovat. Eikö pohjoisemmassa Suomessakin ole joku tyyliin akka vai ämmi vai mikä se oli?

Edit. Kielikello ainakin tuntee sanan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom