Suuri osa nuoriso-ongelmista ratkeaisi riittävällä huomiolla, tuella koulussa ja elämässä pärjäämiseen sekä aikaisella, tehokkaalla puuttumisella väärille teille suuntaamisesta (esim. se jalkapuurangaistuksen palauttaminen). Se on vain demokratian varjopuolia, että kun mitään ei voida suunnitella vaalikautta pidemmäksi ajaksi, niin pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle järkeviin hankkeisiin ei panosteta, koska kulut näkyisivät heti ja hyödyt korjaisivat tulevat hallitukset eduskunnat ja ehkä eri puolueet. Sama kuin vanhustenhoidossa, jossa sairaanhoidon tukkiminen ja moni muu ongelma maksavat ajan myötä enemmän kuin se, että tiedossa olevaan väestörakenteen muuttumiseen olisi reagoitu ajoissa, tehokkaasti ja ennakoivasti.
Nyt ollaan molempien ryhmien osalta siinä, että ne tarvittavat panostukset oikeisiin ratkaisuihin olisivat niin suuria, että niitä ei tehdä vaan yritetään ainoastaan nuorallatanssien jotenkin selvitä hetkessä. Ja liian iso osa nuorista pääsee koko ajan niin pitkälle gangstaurallaan, että positiivisia ratkaisuja elämän suunnan kääntämiseen ei enää ole.
kaaoszine.fi
