Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Off-topic 24h – Kaikki mikä ei sovi mihinkään muualle, mutta on pakko sanoa

Meta description: Keskustelua arjesta, ilmiöistä ja randomeista jutuista ympäri vuorokauden – auki kaikelle mitä mielessä liikkuu.


Huomenta !

Tänään vuoden toinen treeni.. Töissä inventaario.. JIPII !
 
Väsyneesti lähtee näemmä tääki vuos käyntii.. zZzzzzZz...
Yhen aikaa ees yritin mennä nukkuu, enkä tiä monelta oon sit nukahtanu,
mut liskot kiusas sen verran pahasti et töihin tulin jo 6.45 :D

Pääseepähä ajois pois ja mahollisesti päikkäreille ni jaksaa illalla sit salilla taas painaa :D
 
Ei huono! Jos käsissä on yhtään puristusvoimaa.

Vain pikku sivuseikka.

Mua ärsyttää nää antibiootit nyt kyllä ihan huolella. Kurkku on edelleen aamuisin pirun kipee, tukkosta on edelleen ja kaiken hyvän päälle toi penisilliini lyö pakin ihan kuittiin. En haluiskaan jo päästä reenaamaan.
 
^mullakin on antibioottikuuri, tai siis se on syöty mutta vaikuttaa vielä. Pitää katsella vointia kun pääsen töistä, mutta nyt ainakin tuntuu että olisi treenikunnossa. Lähinnä takaraivossa jyskyttää ensi viikon maanantaina oleva tatska-aika, joka tekee taas melkoisen tauon treeneihin.

Ei sillä, että mulla mitään tavoitteita olisi, mutta kun tykkään syödä :D
 
^mullakin on antibioottikuuri, tai siis se on syöty mutta vaikuttaa vielä. Pitää katsella vointia kun pääsen töistä, mutta nyt ainakin tuntuu että olisi treenikunnossa. Lähinnä takaraivossa jyskyttää ensi viikon maanantaina oleva tatska-aika, joka tekee taas melkoisen tauon treeneihin.

Ei sillä, että mulla mitään tavoitteita olisi, mutta kun tykkään syödä :D

Mulla on menny tänä syksynä noi syöntihommatki vähä perseelleen. Sairastellu jatkuvasti ja syöny paskaa, sit elämänrytmi sekasin, syönnit sen mukana... Mäkin tykkään kyl syödä, mut millasta safkaa ni se onkin sit se ongelma :D

Tavoitteeksi on asetettu sellainen Eva Wahlström -kroppa, mutta toden teolla siihen hommaan pääsee varmaan kiinni vasta kun nää asumiskuviot muuttuu radikaalisti.
 
Mulla on menny tänä syksynä noi syöntihommatki vähä perseelleen. Sairastellu jatkuvasti ja syöny paskaa, sit elämänrytmi sekasin, syönnit sen mukana... Mäkin tykkään kyl syödä, mut millasta safkaa ni se onkin sit se ongelma :D

No sanopa muuta. Nyt kyllä on selvästi taittunut joku suklaakiintiö, kaapissa on vaikka mitä mutta ei kiinnosta syödä. Piru vaan kun pitää olla niin hyvä kokki.

Tavoitteeksi on asetettu sellainen Eva Wahlström -kroppa, mutta toden teolla siihen hommaan pääsee varmaan kiinni vasta kun nää asumiskuviot muuttuu radikaalisti.

Asumiskuviot? Mulla ei ole noin kovia tavoitteita, jos nyt omiin vaatteisiinsa mahtuisi. Kesäinen muutto + sairastelu = kiristävät housut, vaakaa en onneksi omista ("hävisi" muutossa). Mä nyt muutenkin treenailen ehkä eri tavoitteilla kuin iso osa muusta Pakkiksesta, kunhan terveenä pysyisi ja ettei liikaa rellota.
 
Asumiskuviot? Mulla ei ole noin kovia tavoitteita, jos nyt omiin vaatteisiinsa mahtuisi. Kesäinen muutto + sairastelu = kiristävät housut, vaakaa en onneksi omista ("hävisi" muutossa). Mä nyt muutenkin treenailen ehkä eri tavoitteilla kuin iso osa muusta Pakkiksesta, kunhan terveenä pysyisi ja ettei liikaa rellota.

Asumiskuviot siinä mielessä, että olis toi perseelle potkija jatkuvasti lähempänä, ollu pirun tehokkaita treenejä kun toinen on ollu päsmäröimässä.

Pääasiassa mulla on ollut jo pitkään se mentaliteetti, että treenailen itteäni varten ja lähinnä "ilon kautta" eli meen niinkuin hyvältä tuntuu. Harmittava totuus on kuitenkin se, että mä muistutan enemmän laihaläskiä pulkannarua kuin mitään muuta. Tämän epäkohdan voisin itsessäni haluta muuttaa ja koska Evan kroppa miellyttää mua ihan pirusti, niin mikä jotten ottaisi sitä tavoitteeksi.
 
Asumiskuviot siinä mielessä, että olis toi perseelle potkija jatkuvasti lähempänä, ollu pirun tehokkaita treenejä kun toinen on ollu päsmäröimässä.

Ach! Totta. Me käydään samalla salilla samaan aikaan mutta ei treenata yhdessä (ihan eri tavoitteet ja systeemit), siinäkin on jo potkua kun kumpikaan ei kehtaa jäädä himaan jos toinen menee salille.

Harmittava totuus on kuitenkin se, että mä muistutan enemmän laihaläskiä pulkannarua kuin mitään muuta. Tämän epäkohdan voisin itsessäni haluta muuttaa ja koska Evan kroppa miellyttää mua ihan pirusti, niin mikä jotten ottaisi sitä tavoitteeksi.

Heh, voi olla, että tuosta on isompi osa korvien välissä kuin peilissä. Mutta pääasiahan on, että itse on tyytyväinen. Mulle on tärkeää, että on jotenkin aktiivisen, terveen ja ryhdikkään näköinen; että huomaa että "tuo tekee jotain muutakin kuin istuu sohvalla", vaikka ei timmissä kunnossa olisikaan.
 
Heh, voi olla, että tuosta on isompi osa korvien välissä kuin peilissä. Mutta pääasiahan on, että itse on tyytyväinen. Mulle on tärkeää, että on jotenkin aktiivisen, terveen ja ryhdikkään näköinen; että huomaa että "tuo tekee jotain muutakin kuin istuu sohvalla", vaikka ei timmissä kunnossa olisikaan.

Ihan totta tuokin ja edelleen mulle on kuitenkin tärkeintä se, että treenaaminen on kivaa ja siitä tulee hyvä fiilis. Plussaa aina se, jos joku muukin joskus huomaa, että on toi tainnu muutaki tehä ku istua mäkkärin drive inillä. Ite sitä on tietysti kriittisin kroppansa suhteen eikä täyttä tyytyväisyyttä saavuta varmaan koskaan kun on tälle linjalle lähtenyt :D

Mutta totta on se, että treenikaveri on iso juttu. Hemmetin iso. Vaikka se sitten vain tekisikin omia juttujaan.
 
Ei mullakaan ole treeniseuraa, vaan salillekävelyseuraa. Tuskin tässä nyt siitä on kyse, että ei yksin tulisi ollenkaan treenattua, mutta ihan kiva mennä kimpassa. Ja salista riippuen treenikaverista voi olla iloakin, mun edellinen sali oli taloyhtiön pommisuojassa sellaisella karvalakkivarustuksella, että kyllä olisi yksin jäänyt moni juttu tekemättä.
 
Täällä sataa lunta. Karvalakkisalit ovat parhaita. Kun minä pääsen valtaan, hienot wellness-salit (tervemenoa SATS ja Elixia!) kielletään ja suurin osa laitteista samaan syssyyn.
 
Se on kumma juttu, että minä pystyn treenaamaan ihan hyvin itsekseni, enkä tarvitse mitään erityistä motivaattoria mukaani.
Sama. En haluaisi treenikaveria vaan hommat sujuu parhaiten kun on napit korvilla ja huppu päässä tuijottaa tauoilla lattiaa keskittyen vain siihen omaan treeniin.
 
Sama. En haluaisi treenikaveria vaan hommat sujuu parhaiten kun on napit korvilla ja huppu päässä tuijottaa tauoilla lattiaa keskittyen vain siihen omaan treeniin.

Tämän nimeen itsekin yleensä vannon, enkä mä joka treenille tartte mitää cheerleaderia. Mä vaan saan itsestäni enemmän irti kun toinen on tsemppaamassa pakkotoistoja ja haastaa laittamaan vielä lisää painoja. Oma korvienväli sanoo "ei enää", mutta kun kaveri sanoo että vielä tulee niin sit tulee. Ja jos ei tulekaan, ei tartte pelätä kuolemista painojen alle, kun toinen spottaa.
 
Tämän nimeen itsekin yleensä vannon, enkä mä joka treenille tartte mitää cheerleaderia. Mä vaan saan itsestäni enemmän irti kun toinen on tsemppaamassa pakkotoistoja ja haastaa laittamaan vielä lisää painoja. Oma korvienväli sanoo "ei enää", mutta kun kaveri sanoo että vielä tulee niin sit tulee. Ja jos ei tulekaan, ei tartte pelätä kuolemista painojen alle, kun toinen spottaa.

Eihän niitä pakkotoistoja kannata tehdä.
Eräs salillakäynnin alottanut koulusta tuttu henkilö kertoi lukeneensa Muscle&Fitness-lehdestä, että ne vain jarruttavat kehitystä.


:D
 
Back
Ylös Bottom