Komppaan noita artikkelin nuoria siinä, että nykyään lähes hommaan kuin hommaan pitäisi olla joku paperi kourassa, vaikka oikeasti tehtävästä suoriutuisi suht normaali ihminen puolen tunnin perehdytyksellä. Tämä jos mikä on kansakunnan resurssien väärinkäyttöä.
Olisiko yhteiskunta parempi, jos siirryttäisiin tilanteeseen jossa työväki olisi pääosin kouluttamatonta sakkia? Mitä se tekisi kansan sivistystasolle pitkällä aikajaksolla? Suomi on jo vuosikymmenet sitten valinnut korkean koulutustason politiikan, eli kaikki koulutetaan ja sitä kautta saadaan sivistyneempää sakkia kuin mitä monessa muussa ihan länsimaassa on. Täällä tavallinen stevarikin ymmärtää uutisista että mistä on edes kyse, tai missäpäin maailmaa joku Myanmar edes on. Puhumattakaan siitä että osaa laskea asuntoa ostaessaan korkomarginaalien vaikutukset tai alennusprosentit Mustan Pörssin mainoksista.
Hauskaa joskus katsella noita toki tarkoitushakuisia dokkarikatkelmia jenkkilän kaduilta kun aikuisilta ihmisiltä kysytään missä maassa on Eiffel-torni tms. eivätkä osaa vastata. ;)
Mutta aiheeseen: niin kauan kuin työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin työn tekijöitä, on selvää että työpaikoista joutuu kilpailemaan muiden halukkaiden kanssa. Se on ihan sama kuin baaritiskillä vastakkaisen sukupuolen edustajia pokaillessa: jos muita saman sukupuolen edustajia on tarjolla enemmän kuin vastakkaista puolta, joudut esittämään itsesi jotenkin eduksesi, jotta tulisit valituksi "mielitiettysi" toimesta jonkin muun kilpakosijan sijaan. Vastaavasti mikäli haluat työpaikan, on sinun esitettävä itsesi jotenkin eduksesi muista hakijoista poiketen. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on esim. kouluttautuminen, koska jos sinä et kouluttaudu, joku innokkaampi halukas kouluttautuu, ja valinta osuu häneen. Samoin jos osoitat olevasi epäahkera, eli et vaivaudu opiskelemaan koulussa juttuja ja saat huonoja numeroita, etkä ole viitsinyt tehdä mitään paskempaa duunia koska se ei ole tarpeeksi mukavaa, se on normaalijärjellä ymmärrettävissä että kilpaillessa ahkeramman ja innokkaamman kanssa häviät kisan.
Nyt näillä haluttomilla nuorilla on useampiakin vaihtoehtoja: ensimmäinen on tietenkin se omien etujen parantaminen, eli opiskellaan tai otetaan se epämukavampikin duuni ensialkuun. Toinen vaihtoehto on perustaa se oma firma, johon voi sitten palkata opiskelemattomia ja työtätekemättömiä nuoria, jotta itse olisi tekemässä maailmaa paremmaksi paikaksi. Mutta jostain syystä he päätyvät valittamaan ettei joku muu ole tehnyt tuota vaihtoehtoa heidän puolestaan - he haluaisivat valmiiksi katetun pöydän, mikä jälleen vain onnistuu heikentämään heidän kilpailuetuaan entisestään - näyttävät työnantajien silmissä lähinnä asennevammaisilta laiskureilta.