nopeat toistot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja crack
  • Aloitettu Aloitettu

crack

Banned
Liittynyt
11.12.2002
Viestejä
175
Moi!

Lueskelin tässä body-lehteä salilla ja siinä väitettiin että nopeat toistot (myös negatiivinen vaihe) aktivoisi enemmän lihassoluja ja näin saisi aikaan paremman kasvun. Mitä mieltä olette tästä?

siis pitääkö tässä alkaa repimään "oikeella tekniikalla"???

varsinkin rinnan kohdalla, luin tuolta faq:sta että painojen kontrollointi 10-15cm etäisyydellä rintaa olisi hyvä (toki nosto oli myös nopea), mutta nyt tämä sitten romuttaa taas sen. Mihin tässä sitten uskoa?
 
Käsittääkseni nopeat toistot aktivoivat eniten nopeasti väsyviä motorisia yksiköitä (Tyypin IIB lihassolut?) ja näillä on suurin kasvupotentiaali.

The Science of 10x3 <- tuosta lisää aiheesta joka liippaa todella läheltä...
 
Niin, onhan täällä pakkiksellakin ollut joissakin threadeissa juttua, samasta aiheesta, ja lopputuloksena se, että negatiivisessa vaiheessa pitää kyllä jarruttaa, mutta ei kannata kuitenkaan hidastaa negatiivista liikaa. Ja onhan se niin, että aivan ylipitkät negatiiviset syö pois painoistakin.

Turha näitä kuitenkaan on murehtia, sen kun menet salille ja treenaat. En usko, että sillä on juurikaan minkäänlaista käytännön eroa, kestääkö negatiivinen vaihe sekunnin vai kaksi.
 
Lihaksen kasvumekanismien tuntemus on puutteellista, mutta varsin paljon on näyttöä rauhallisten laskujen (~4 sekuntia) puolesta ja siksipä ylivoimainen valtaosa ammattivoimavalmentajistakin niitä lihasmassatreeniin suosittelee. Nostaa voi räjähtävästikin, kunhan se on hallittua. Waterburyn artikkelissaan esittelemistä asioista ollaan paljon eri mieltäkin. Monet uskovat lihassolujen pääasialliseen rekrytoitumiseen kokoperiaatteella rasituksen mukaan (alhaisessa rasituksessa työskentelevät pienet ja hitaat solut, rasituksen kasvaessa suuremmat ja nopeammat solut tulevat mukaan) ja että suoritustemmolla ei yleensä voida poimia vain nopeita soluja. Yleisesti myös uskotaan, että lihaksen maksimaalisesti kasvaakseen tulee olla jännityksen alaisena tietty aika (>~30 sekuntia). Eli massatreeniin nyrkkisääntönä 4 s laskut, 2 s nostot ja vähintään 5 toistoa per sarja. Perinteisenä muistutuksena: ihmisissä ja liikkeissä on eroja ja vaihtelu virkistää.
 
hehee... perinteet kunniaan :D

en mäkään oikein usko tohon nopeeseen laskuun. ihan pelkästään maalaisjärjellä ajatellenkaan se ei oikein toimi. silloinhan painovoima tekee työn, eikä lihas ole hommassa mukana kuin vasta suunnanvaihdossa.

eksentrisen lihastyön oletetaan rikkovan solukkoa enemmän, mikä sitten aiheuttaisi myös suuremman korjauksen eli sen superkompensaation. selektiivisestä soluaktivaatiosta on saanut jonkinlaisia näyttöjä nopeissa liikkeissä ja eksentrisessä lihastyössä, mutta se ei nyt niin tähän liity.

lihasmassan kasvatuksessa toi aikaraja/-ohje liittyy myös maitohapon tuottoon, jolla on silläkin yhteys lihaskasvuun. ihan hyvä ohje. eli kuorman tulee olla tarpeeksi iso (yleensä puhutaan romuista >60%) että saadaan kunnolla solukkoa mukaan. kuntopyörällä hapottelu ei siis riitä.

mä kyllä siis suosittelisin sen negavaiheen korostamista bodailussa. suunnanvaihdossa voidaan sitten tykitellä kovempaa, sillä pienemmän kuorman nopeampi liikuttelu aktivoi kuormaan nähden enemmän nopeita (isompia) soluja.
 
body-lehden mukaan nega-vaihe ei aktivoi yhtään sen enempää lihassoluja, ni sama vaikka ne pudottas alas
 
no... body-lehti onkin erinomainen referenssi... jos edes ne kirjotusvirheet saisivat karsittua, sitä vois edes selailla.

mietipäs nyt ihan rauhassa:
a) pudotat maitopurkin lattialle
b) lasket maitopurkin lattialle kädellä

kummassa tapauksessa lihakset tekevät töitä purkin siirtyessä kohti lattiaa? ihan sama punttihommissa.
 
kyllä, en väitäkkään että toi ois oikeessa, mutta jos tollasta sontaa rupee jauhaa, ni pitää kyllä miettiä onko koko lehti mistään kotosin
 
jto sanoi:
eksentrisen lihastyön oletetaan rikkovan solukkoa enemmän
Click to expand...
Tuli tästä mieleen:
Changes in human skeletal muscle ultrastructure and force production after acute resistance exercise.

"These data indicate that both the raising and lowering phases of weightlifting produced myofibrillar disruption, with the greatest disruption occurring during the lowering phase."

Vähä :offtopic: , ja voiko yhdestä tutkimuksest nyt sanoa mitään lopullista, mutta ainakin tuossa eksentrinen harjoittelu rikkoi solukkoa enemmän. Eli siis se oletus pitää paikkansa.
 
no kyllähän toi on hyvin vanhaa tietoa jo ja aika yleinen ton käsityksen pitäs olla. ite ainakin olen aina tota mieltä ollut. noita body-lehden juttujen kaltaisia yhden tyypin (aceto) markkinahenkisiä juttuja nyt tulee aina sillon tällön.

julkaistaan sitä muutakin sontaa, joten tehkööt mitä tykkäävät. ei tartte ostaa :)
 
Lapo sanoi:
Vähä :offtopic: , ja voiko yhdestä tutkimuksest nyt sanoa mitään lopullista, mutta ainakin tuossa eksentrinen harjoittelu rikkoi solukkoa enemmän.
Click to expand...

Juu ja toisin kuin monet muut asiat, eksentristen vaiheiden suurempi solurikkovuus konsentrisiin vaiheisiin nähden ei ole edes kiistanalainen asia: tämä asia on tutkimuksissa todettu nn-kertaa, painonnostajat pystyvät osin eksentristen vaiheiden puuttumisen vuoksi treenaamaan niin usein ja bodarit eivät tee tempauksia.
 
jto sanoi:
eksentrisen lihastyön oletetaan rikkovan solukkoa enemmän, mikä sitten aiheuttaisi myös suuremman korjauksen eli sen superkompensaation.
Click to expand...

nusnus... lihasmassan lisääntyminen ei vielä ole superkompensaatiota... jatkakaa..
 
Hmm, no lihasmassan lisäyskäänhän ei välttämättä johda superkompensaatioon, jos vaikka treenaa huonosti ja hajottaa sen solukon heti seuraavassa treenissä...

Sehän on vasta se varsinainen superkompensaatio, ku se lihasmassa alkaa sitten vielä toimia (hermotus yms kondikseen)... Eli minusta tässä tapauksessa se lihasmassan kasvu vasta tarjoaa mahdollisuudet sille superkompensaatiolle sitten nuissa hermostollisissa/aineenvaihdunnallisissa/tehokkuudellisissa treeneissä...

Tietenki voi olla sitä mieltä että se on sama kirjottaa sitten että se lihasmassan kasvu on se superkompensaatio, mutta siinä on vielä niin monta vaihetta ryssittävänä ennenku se toiminta oikeasti paranee, etten vielä puhuis superkompensaatiosta.. :)
 
tottakai se menee noin ideaalilla tasolla, eli massa sitten edesauttaa sitä voimien kasvua, mutta kun myös lihaksen poikkipinta-alan kasvu lisää sen voimaa, ei pelkästään hermoston parantunut työkyky.

joka ainoaa harjoitusta seuraa (toivottavasti) superkompensaatio. hetkellisen suorituskyvyn laskun jälkeinen ylikorjaus. tämä tapahtuu lihastasolla solukon kasvamisena ja hermostopuolella sitten aktiivisuuden kasvuna. superkompensaatio ei liity pelkästään voimien kasvuun. ja miten ihmeessä sen solukon hajottaisi seuraavassa treenissä? kulmahiomakoneella? ei se minnekään katoa. tottakai liian tiuhalla ja kovalla treenillä voidaan se superkompensaatio ryssiä, mutta sitäpä en kieltänytkään.
 
jto sanoi:
tottakai se menee noin ideaalilla tasolla, eli massa sitten edesauttaa sitä voimien kasvua, mutta kun myös lihaksen poikkipinta-alan kasvu lisää sen voimaa, ei pelkästään hermoston parantunut työkyky.

joka ainoaa harjoitusta seuraa (toivottavasti) superkompensaatio. hetkellisen suorituskyvyn laskun jälkeinen ylikorjaus. tämä tapahtuu lihastasolla solukon kasvamisena ja hermostopuolella sitten aktiivisuuden kasvuna. superkompensaatio ei liity pelkästään voimien kasvuun. ja miten ihmeessä sen solukon hajottaisi seuraavassa treenissä? kulmahiomakoneella? ei se minnekään katoa. tottakai liian tiuhalla ja kovalla treenillä voidaan se superkompensaatio ryssiä, mutta sitäpä en kieltänytkään.
Click to expand...

Toki, mutta non-funktionaalisen massan lisäys ei vielä aiheuta parantunutta lihaksen toimintaaa. Sitten vasta hermostollisen rasituksen kautta se lihasmassa alkaa toimia...

Ja tuohon lihasmassan hävittämiseen vastasitki jo iteki, eli liian tiheällä rasituksella samaan paikkaan ni uusi, non-funktionaalinen lihasmassa ottaa aika pahasti siipeensä...
 
no ei se nyt kyllä noin mene. lisämassa ei ole non-funktionaalista. jos massa hankitaan esim. jalkaprässillä, se on erinomaisen funktionaalista prässimassaa. hermoston työkyky paranee joka tapauksessa, kun liikettä tehdään, vaikkei edes varsinaiseen hermostolliseen treeniin mentäisikään. eihän se nyt noin mene, että massaa vaan ensin kasataan ja sitten se yhtäkkiä otetaan käyttöön jollain muulla harjoituksella.

jos sun tarkoitus on vaan saivarrella, sano se. mun mielstä tossa nyt ei oikein muuta pohjaa ole. mä en nyt oikein jaksa mitään trolleja... flunssaa jne ja perjantaina pitäs mennä superkompensoituneena ranskaan kiipeilyreissulle.
 
Ei se nyt ihan niin mene, että hypertrofian kautta ilmestyy "toimimatonta" lihaa, joka pitää sitten maagisella "hermostotreenillä" saada toimimaan..

Edit: No nyt päällekkäinpostausta JTO:n kanssa..
 
Kaikki lihasmassahan on jollain tasolla funktionaalista, elimistö harvoin tekee mitään turhaa. Tuollaisen pumppailemalla hommatun lihan (solun sarkoplasminen osuus suhteellisen suuri) painoarvo vaan on enemmän kestävyyspuolella kuin maksimivoimantuotossa. Toisinsanoen lihaksen koko ei ole suoraan verrannollinen sen voimaan, ennemminkin kokonaissuorituskykyyn. Karkeasti yleistäen voi sanoa että isoilla lihaksilla pystytään tekemään tehokkaimmin puolipitkiä (n.10rep) sarjoja lyhyehköillä (n.1-2min) palautuksilla. Voima-treenaajat taas tekee lyhyempiä sarjoja pidemmillä palautuksilla tehokkaammin. Ja maratoonarit sitten taas juokseen maratoonia
 
Back
Ylös Bottom