Nato

[AxeRude]

Nato = usa:n sotabisneksen lobbausjärjestö

 

[erkjetter]

Pystytkö tyhjänpäiväisen kuittailun sijaan ottamaan kantaa itse kysymykseen? Iran on kirotuvirhe, kuten ehkä joku toinen olisi voinut jo päätellä. Maa jota tarkoitin, on yhtä kirjainta vaille sama nimeltään.

Mikä ajatus sulla on yhdistellä jotain irrallisia toisiin liittymättömiä lauseita? "Miksi Natoon pitää liittyä"? Siksi koska NHB ja kirjoitusvirhe". Onko fiksa argumentoida näin?

Otin kantaa asiaan siten miten sen kirjoitit. Libyan ja Irakin sisäpoliittinen tilanne ei liity Suomen NATOjäsenyyteen, ei vaikka miten haluaisit niin väittää. Ja Syyriassa ja Egyptissä vanhat dikaattorit ovat edelleen elossa.

Näkisin myös, että Nato saattaisi tarvita Suomea enemmän kuin Suomi Natoa. Baltian maissa on lopulta hyvin suppeasti joukkoja, Venäjän katsoessa kortit pitäisi Naton puolustaa Baltiaa siirtämällä melkoisesti voimaa itään. Taitaisi Venäjä halutessaan poimia Baltian kuin kypsän marjan, siksi hieman ihmetyttää virolaistenkin rakkikoiramainen räksytys.

Venäjän katsoessa kortit on Suomen (ja Ruotsin) lähes mahdotonta pysyä täysin ulkopuolisena.

Tutkijat: Konflikti Baltiassa vetäisi Suomen ja Ruotsin mukaan

 

[Kaapeli]

Saddam on varmasti syyllinen yhteen sun toiseen rikokseen, mutta yhtä puhdasta faktaa on sekin, ettei niitä paljon puhuttuja joukkotuhoasetita löytynyt Saddamin varastoista. Osaisitko sinä nyt kertoa, että kun niiden joukkotuhoaseiden tuhoamisen sijaan luotiinkin rellestyskenttä ISISille, niin johtiko valheellisin perustein suoritettu hyökkäys hyvään lopputulokseen?

En minäkään Irakin jälkimmäistä sotaa kannattanut, koska se oli suoraa seurasta 9/11:stä, jonka jälkeen hallinnon täytyi osoittaa toimivansa "pahan akselia vastaan". Saddam sattui olemaan sopiva kaikille tuttu sekä suhteellisen heikko diktaattori kohteeksi, jolla ei ollut ainuttakaan kaveria. Vaan se oli Yhdysvaltojen ja parin sen liittolaisen oma keskinäinen kömmähdys.

Mutta Irakin sota kun ei ollut edes NATO-konflikti ja se ei liittynyt mitenkään Suomen puolustuspoliittiseen tilanteeseen, joten en näe sillä oikein paikkaa nyt NATO-keskustelussa.

Tietysti yksi hyvä vaihtoehto olisi ollut EU:n puolustusliitto, mutta sitä on nyt märehditty pari vuosikymmentä eikä se tunnu olevan yhtään sen lähempänä toteutumistaan, kun taas Venäjän uhka konkretisoituu parasta aikaa. Ukrainan sodan myötä en vain voinut enää perustella itselleni etteikö NATO-jäsenyys olisi tarpeellinen etenkin Venäjän maarajanaapureille, vaikka edelleen elättelen toivoa EU-puolustusliitosta jollain vuosikymmenen tähtäimellä ehkä.

 

[Gothzilla]

Toinen syy miksi monet edelleen vastustavat NATO jäsenyyttä on se, että sitä ei koeta tarpeelliseksi koska uskotaan meille lapsesta asti syötettyyn propagandaan kuinka suomi kukisti 10 kertaa vahvemman vihollisen, kuinka yksi suomalainen vastaa sataa ryssää jne jne. Se, että me onnistuttiin voittamaan 40-luvulla jotain kouluttamattomia siperian perähikiän talonpoikia, ei tarkoita että me oikeasti sodassa pärjättäisiin. Kenellekään. Meidän armeija on teinipoikien hauskanpitopaikka, ei ne (me) jonnet meidän maata turvaa

 

[NHB]

Otin kantaa asiaan siten miten sen kirjoitit.

Niin et ottanut mitään kantaan kysymykseen, kunhan vain aloit leijumaan "ylivertaisilla tiedoillasi". Kun et vielä sitä tehnyt, niin olen taipuvainen uskomaan, ettei sinunkaan mielestä pahojen diktaattorien syrjäyttäminen ole tuonut mukanaan mitään hyvää. Tällä hetkellä meno monilla alueilla on ainoastaan helvetistisi surkeampaa kuin aikaisemmin.

 

[erkjetter]

Toinen syy miksi monet edelleen vastustavat NATO jäsenyyttä on se, että sitä ei koeta tarpeelliseksi koska uskotaan meille lapsesta asti syötettyyn propagandaan kuinka suomi kukisti 10 kertaa vahvemman vihollisen, kuinka yksi suomalainen vastaa sataa ryssää jne jne.

Meille opetetaan miten Talvisota oli Suomen voitto Neuvostoliitossa vaikka sekin sota hävittiin. Lopputulos tietenkin oli parempi kuin mitä Baltialla jotka suostuivat Neuvostoliiton vaatimuksiin ilman sodankäyntiä. Siihenkin lopputulokseen tarvittiin Saksan apua ja lopputuloksena oli valtio joka oli itsenäinen ilman aitoa itsenäisyyttä. Merkittävät päätökset piti varmistaa Moskovasta, sama presidentti oli neljännesvuosisadan virassaan, ja muutenkaan Suomella ei ollut paljoakaan poliittista liikkumatilaa. Vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi on ollut aidosti itsenäinen.

Siitä vaan vertailemaan talvisotaa ja jatkosotaa ja miettimään miksi toista korostetaan ja toista ei.

Niin et ottanut mitään kantaan kysymykseen, kunhan vain aloit leijumaan "ylivertaisilla tiedoillasi". Kun et vielä sitä tehnyt, niin olen taipuvainen uskomaan, ettei sinunkaan mielestä pahojen diktaattorien syrjäyttäminen ole tuonut mukanaan mitään hyvää. Tällä hetkellä meno monilla alueilla on ainoastaan helvetistisi surkeampaa kuin aikaisemmin.

Ei liity Suomen NATO-jäsenyyteen. En ota kantaa jottei keskustelu ajautuisi entistä enempää sivuraiteille vaikka moni yrittää aina kääntää NATO-keskustelun USA-keskusteluksi.

ps. En kutsuisi ylivertaiseksi tiedoksi sitä jos tietää että Syyrian, Egyptin ja Iranin "diktaattorit" ovat elossa.

 

[voidi]

Toinen syy miksi monet edelleen vastustavat NATO jäsenyyttä on se, että sitä ei koeta tarpeelliseksi koska uskotaan meille lapsesta asti syötettyyn propagandaan kuinka suomi kukisti 10 kertaa vahvemman vihollisen, kuinka yksi suomalainen vastaa sataa ryssää jne jne. Se, että me onnistuttiin voittamaan 40-luvulla jotain kouluttamattomia siperian perähikiän talonpoikia, ei tarkoita että me oikeasti sodassa pärjättäisiin. Kenellekään. Meidän armeija on teinipoikien hauskanpitopaikka, ei ne (me) jonnet meidän maata turvaa

Tyhjää provoamista. Suomalaisten varusmiesten ja reserviläisten koulutuksen taso on useasti punnittu eri mittareilla ja monikansallisissa harjoituksilla. Lyhyeen palvelusaikaan nähden taso on erittäin hyvä. Koulutetut joukot edustavat myös miehistötasalla koko ikäluokkaa, eikä vain sitä valmiuksiltaan ikäluokan heikoimpaa ainesta, kuten ammattiarmeijoissa voi usein olla. Kuuden kuukauden varusmiespalveluksen aikana ei toki päästä samalla tasolle kuin useita vuosia palvellut ammattisotilas. Silti pinta-alaltaan suuren maan puolustamiseen 230 000 miehen reserviarmeija on varmasti parempi kuin parikymmentätuhatta ammattisotilasta.

 

[journeyman]

Kun tarkastelee tuota Venäjän nykytilaa sisäpolitiikan ja talouden saralla sekä ottaa tähän vielä mukaan ne poltetut sillat kansainvälisesti, niin kovin vaikea on kuvitella Venäjän kehityksen tästä korjaantuvan. Nähdäkseni Putinilla lähipiireineen ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa pitää itseään vallankahvassa kuin jatkaa vastakkainasettelua ja vihollisuuksia naapureitaan kohtaan. Mihin tämä kaikki johtaa jää nähtäväksi, mutta enpä olisi tätä tapahtumasarjaa arvannut vielä muutama vuosi sitten.

 

[Elu]

Se, että me onnistuttiin voittamaan 40-luvulla jotain kouluttamattomia siperian perähikiän talonpoikia, ei tarkoita että me oikeasti sodassa pärjättäisiin.

Myös minusta on tärkeä muistaa, että siinä sodassa rajan yli tuli niin luokatonta sakkia ihan ihme taktiikoilla, ettei siitä pidä vetää mitään johtopäätelmiä. Samalla täytyy kyllä pitää mielessä, että ei ne suomalaisetkaan joukot tainneet ihan priimaa olla. Vaikka ehkä metsässä osattiin joten kuten olla ja tapellakin, niin kalusto oli käsittääkseni aika surkeaa.
Kuitenkin ehdottomasti suurin syy unohtaa koko talvisota nykyistä puolustuskykyä arvioidessa on se, että sotakalusto ja sotiminen on muuttunut täysin niiltä ajoilta.

Mitä nykyaikaan tulee, niin itsellä on kohtuullisesti luottoa Suomen puolustuskykyyn. Jos ei käy merkittäviä strategisia kömmähdyksiä, tai tule mitään isoja yllätyksiä, niin uskon puolustuksen aiheuttavan todella suuria tappioita hyökkäävään osapuoleen. En nyt välttämättä menisi lupaamaan torjuntavoittoa isossa kähinässä, mutta ei tänne ole lainkaan houkuttelevaa hyökätä.
NATO-kysymykseen en kyllä henkilökohtaisesti osaa vastata, enkä usko että juuri kukaan siviiliväestöstä on pätevä siihen vastaamaan. Luotan omaa mielipidettä ennemmin siihen, mitä asioista oikeasti tietävät sanovat.

 

[mountainer]

Jos uskonto kelpaa syyksi, niin selkeämpi syy on valtiousko. Osaatko nimetä sodan, joka ei olisi ollut valtioiden aloittama? Valtiot käyvät sotia kun yksityiset käyvät kauppaa. Sodankäynti onkin kannattavaa toimintaa vain valtiomentaliteetissa.

Vähän offtopic mutta tätä kommenttia nyt en pitäisi kauhean analyyttisenä. Sotien syyt ovat monisyisiä. On aika helppo sanoa sodan syyksi vain "uskonto" kun pitäisi tuntea taustalla vaikuttavat ilmiöt. Mitä tulee isoimpiin tällä hetkellä menossa oleviin sotiin niin ovat valtioiden sisäisiä konflikteja.

List of ongoing armed conflicts - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[D.Yates]

Mitä tulee isoimpiin tällä hetkellä menossa oleviin sotiin niin ovat valtioiden sisäisiä konflikteja.

Eli käytännön anarkismia parhaimmillaan.

 

[Maketku]

Kirja: Tätä Suomen Nato-jäsenyys vaatisi ? 2000-5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Nato-jäsenyys maksaisi Puistolan mukaan Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä neljä miljardia, kuten sosiaalisessa mediassa leviävässä väittämässä väitetään.

Vihdoinkin joku konkreettinen hintalappu Natolle!

40 milliä vuosi, eli itse jäsenyys olisi käytännössä katsoen ilmainen, toki välillisiä kustannuksia voisi tulla hieman nykyiseen verrattuna lisää (laajempi operaatiohin osallistuminen ja kaiken matskun pitää olla "nato-yhteensopivaa" jne..)..

 

[erkjetter]

Kirja: Tätä Suomen Nato-jäsenyys vaatisi ? 2000-5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat



Vihdoinkin joku konkreettinen hintalappu Natolle!

40 milliä vuosi, eli itse jäsenyys olisi käytännössä katsoen ilmainen, toki välillisiä kustannuksia voisi tulla hieman nykyiseen verrattuna lisää (laajempi operaatiohin osallistuminen ja kaiken matskun pitää olla "nato-yhteensopivaa" jne..)..

Lähes kaikki materiaali on jo nyt NATO-yhteensopivaa kun vaihtoehdot ovat joko NATO-yhteensopiva tai Venäläinen. Vähänkin kalliimpaan Venäläiseen kalustoon on liittynyt ja liittyy edelleen pelko että sinne on piilotettu erilaisia takaportteja ja/tai se ei vastaa tositilanteessa sitä suorituskykyä mitä myyjä väittää.

Näkisin että tuollainen parin tuhannen miehen taistelupumppu, nopealla lähtöajalla, olisi tarpeellinen jokatapauksessa. Vuorokaudessa nopean toiminnan pumppu alueelle X (kotimaassa) ostamaan aikaa siihen että reservistä revitään kasaan lisää jengiä. Realistisesti en usko että NATO-jäsenyydenkään myötä Suomeen luotaisi tuhansien sotilaiden nopean toiminnan joukot ulkomaan taistelutehtäviin. Suomen rooli olisi varmasti enemmänkin tuki,huolto ja logistiikkatehtävissä ulkomailla samalla kun isot pyssyt pysyy kotimaassa sitomassa Venäjän joukkoja Suomen ja Venäjän vastaiselle rajalle.

Keskustastakin löytyy nykyään järkipuhetta:

Keskustelu NATO-vaihtoehdosta selkiytymässä ? Alpo Rusi

Kylmän sodan kaudella ja aina 2000-luvun puoliväliin saakka tärkeimpien suurvaltojen -Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Kiinan, ”Euroopan”- käyttäytyminen oli ennustettavavampaa kuin vuonna 2015. Pahimpienkin kriisien yhteydessä viime vaiheessa saavutettiin kompromissi, joko salaisissa neuvotteluissa tai julkisuudessa pidetyissä huippukokouksissa. Kuuban kriisin ratkeaminen 1962 ilman sotilaallista konfliktia tarkoitti, että suurvallat eivät olleet valmiita käynnistämään ydinsotaa. Myöhemmin on selvinnyt, että Yhdysvallat veti salassa Turkista pois keskimatkan Jupiter-ohjukset vastapainona sille, että Neuvostoliitto veti Kuubasta pois sinne sijoitetut saman kategorian yhdinohjuksensa. Neuvostoliitto hävisi julkisuusdiplomatian, mutta Yhdysvallat joutui sotilaallisesti myös peräytymään.

Kuuban kriisin ratkaisu tarjoaa esimerkin, miten diplomatia toimii äärimmäisissä tilanteissa. Ratkaisua tavoitellaan kulisseissa, salassa, eikä osapuolten edellytetä häviävän, puhumattakaan antautuvan ratkaisua haettaessa. Vuonna 1997 Helsingissä pidetyssä Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien välisessä huippukokouksessa pyrittiin sovittelemaan erimielisyyksiä NATO:n laajennuksen poliittisista ja sotilaallisista seurausvaikutuksista. Helsingissä ja myöhemmin toukokuussa Pariisissa saavutettiin ”modus vivendi” - eli NATO:n laajentumiseen liittyvä ratkaisu, jonka kanssa myös Venäjä saattoi tulla toimeen. Tässä yhteydessä ei kiistelty siitä, oliko vuonna 1990 Saksojen yhdistymisen yhteydessä sovittu jotakin NATO:sta. Kiistely on alkanut vasta 2000-luvulla, kun Venäjä on väittänyt, että NATO:n laajennus uhkaa sen geopoliittisen reviiriajattelun keskeisiä tekijöitä.

Pitkälle 2000-luvulle uskottiin, että kansainvälisessä politiikassa oli voitu vahvistaa liennytystä, eikä geopoliittisia jakolinjoja enää tunnistettu. Sotilaallisen geopolitiikan oli korvannut arvojen geopolitiikka, missä tukeuduttiin YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja ETYJ:in päätösasiakirjaan. Kylmän sodan aikainen kahden suurvallan keskinäiseen voimien tasapainoon, etupiirijakoon ja riittävään yhteistyökykyyn nojannut järjestelmä katsottiin korvautuneen monen valtakeskuksen yhteistyövaraisella järjestelmällä. Monikeskisyyttä symboloi G8-ryhmittymä joka korvautui syksyllä 2008 aidon katastrofin uhatessa vielä laajemmalla G20-huippukokouksella, kun globaali finanssijärjestelmä oli kaatumassa. Ilman Yhdysvaltojen presidentinvaalin alla pidetttyä huippukokousta olisi pahin saattanut toteutua ja maailma olisi ajautunut suurlamaan.

Paradoksaalisesti syksyllä 2008 monikeskinen yhteistyön järjestelmä oli muutoin jo sillä erää tiensä päässä. Venäjän presidenttiVladimir Putin oli jo G8-huippukokouksessa Pariisissa helmikuussa 2007 hyökännyt voimakkaasti Yhdysvaltojen kimppuun ”yksipuolisesta ja häikäilemättömästä toiminnasta muuta maailmaa vastaan”. Hieman myöhemmin samassa kuussa Münchenissä Putin hyökkäsi vielä suoremmin Washingtonin ”sanelupolitiikkaa” vastaan. Putin houkutteli niin sanottuja BRIC-maita (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kamppailuun Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmanjärjestelmää vastaan ja jopa ilmoitti uhmakkaasti tämän maaryhmän murtavan Yhdysvaltojen valtajärjestelmän. Kesällä 2008 seurasi sitten Georgian sota.

Viimeistään tässä vaiheessa oli selvä, että Venäjä oli ottanut voimakeinot käyttöön poliittisten tavoitteidensa ajamisessa. Suomessa Georgian sotaa pidettiin kuitenkin yksittäistapauksena, eikä muutoksia turvallisuuspolitiikan osalta haluttu aprikoida.Paavo Lipponen ilmoitti heti sodan jälkeen aloittavansa hyvin maksetun pestin Kremlin johtaman Gazprom-yhtiön konsulttina. Uusin tutkimus on osoittanut, että näillä konsulttipesteillä ainakin joissain tapauksissa Kreml pyrki hajottamaan EU-maita Venäjän politiikassa. Kreml loi Venäjän ymmärtäjien tukirintamaa lännessä rahalla ja arvovallalla. Venäjän armeijan suurisuuntainen varusteluohjelma käynnistettiin kuitenkin samaan aikaan nimenomaan Georgian sodan seurauksena. Taustalla ei ollut NATO:n laajennus vaan demokratialiikkeet ei vain Venäjällä vaan Ukrainassa ja Keski-Aasiassa ja myöhemmin autoritäärisissä arabimaissa. Putin katsoi, että Venäjä tuli eristää globalisaatiosta, joka uhkasi maan yhtenäisyyttä. Vastavoima-strategian yhdeksi linnakkeeksi Putin muotoili 2011 suunnitelman Euraasian unonista. Siitä tuli luoda Venäjä-keskinen suurvalta suurvaltojen joukkoon. Venäjän ulkosuhteita eivät säätele yhteiset ja universaalit arvot vaan venäläisten kansalliset intressit.

Vuonna 2015 voidaan todeta, että ensinnäkin Euroopassa jo Jaltan huippukokouksesta 1945 alkaen toiminut eri asteinen yhteistyöjärjestys on romahtanut. Krimin anastus keväällä 2014 ei ole verrattavissa Tshekkoslovakian miehitykseen 1968 koska kylmässä sodassa itä ja länsi olivat sopineet etupiireistä eri yhteyksissä. NATO ei ollut aikeissa puuttua Unkarin kansannousun tukemiseen yhtä vähän kuin se oli valmis auttamaan Prahan kevään uudistusliikettä. NATO ei tukenut myöskään Puolan Solidaarisuus-liikettä 1970- ja 1980-luvulla, vaikka länsimaat tuomitsivatkin Neuvostoliiton uhkaavan käyttäytymisen, kun se uhkasi Puolaa miehityksellä 1981.

Puolan sotatilalaki ja poikkeustila joulun alla 1981 estivät miehityksen vaikka tänään tiedetään, että Neuvostoliitto bluffasi. Sen kyky miehitykseen oli mennyt Afganistanin miehityksen ja sisäisten ongelmien seurauksena. Puola kuului silti tiukasti Moskovan reviiriin, vaikka ei niin tiukasti kuin 1981 uskottiin. Neuvostoliiton suurvaltapolitiikka söi sen resursseja, eikä maan hajoaminen ollut kaukana jo vuosina 1981-84, kun maassa vallitsi akuutti elintarvikepula ja osavaltioissa käynnistyivät kansallisuusliikehdinnät. Suomessa neuvostojärjestelmää ei uskallettu avoimesti arvostella, mikä johti vääriin mielikuviin neuvostomahdista. Tämän blogin tekijä esitti ”pakon sanelemana” Suomen kyltin alla arvostelua Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksista Afganistanissa. Tämä tapahtui YK:n niin sanotun kolmoskomitean istunnossa joulukuussa 1985 New Yorkissa äänestysselityksen yhteydessä. Helsingin Sanomat teki tällöin puheesta asiallisen uutisen. Oli vaikea selittää puheen ulkopoliittista järkevyyttä Helsingille, koska se ei sopinut tiukkaa puolueettomuutta vaatineiden piirrustuksiin, mutta ei myöskään niiden piirustuksiin, jotka pitivät Yhdysvaltoja maailmanrauhan suurimpana uhkana. Tämän koulukunnan edustajat johtivat Suomen ulkopolitiikkaa vuonna 1985.

NATO oli ja on puolustusliitto sen jäsenvaltioiden turvallisuuden varmistamiseksi, mikäli niitä vastaan olisi hyökätty tai hyökättäisiin. Suomen asemaa auttoi kylmässä sodassa nimenomaan NATO:n luoma voimatasapaino Neuvostoliiton sotilaallista ylivoimaa vastaan sinä missä Suomen ”rauhantahtoinen puolueettomuus”. Suomi kuului Neuvostoliiton strategiseen etupiiriin, mutta Suomen miehitys olisi muuttanut idän ja lännen voimatasapainoa, eikä Neuvostoliitto halunnut riskeerata oman reviirinsä vakautta. Heinäkuussa 1978 Neuvostoliitto uhkasi Suomea yhteisillä sotaharjoituksilla, mikä olisi toteutuessaan ollut käytännössä miehityksen ensimmäinen askel. Kyse oli myöhemmin 2000-luvulla tunnetuksi tulleen ”hybridisodan” alkuvaiheesta. Niin sanotussa ”hybridisodassa” keinoina käytetään esimerkiksi sotilaallista painostusta, väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä, psykologisten keinojen kuten pelottelun ja palkitsemisen avulla toteutettavia operaatioita ja sisäisten levottomuuksien tukemista. Kaikesta tästä Suomi sai kokemusta kun YYA-sopimuksen pohjalta harjoitettiin ”hyvien naapurisuhteiden politiikkaa” kylmässä sodassa.

Suomen asemaa vuonna 2015 ei voida täysin irrottaa tapahtumista, jotka liittyvät Venäjän uuteen voimapolitiikkaan, mistä Krimin anastus ja Itä-Ukrainan sota ovat esimerkkejä. Venäjä on arvaamattomampi, paitsi siinä suhteessa, että maa on ottanut voimakeinot käyttöön geopoliittisen reviirinsä varmistamiseksi. Mihin tämä rajaviiva vedetään, on avoin kysymys. Itämeren vakaus on kuitenkin uhattuna, mikä on myös Ruotsille ollut jos ei shokki niin vakava muistutus siitä, miten hauraaksi Euroopan turvallisuusjärjstelmä on muuttunut. Tällä kertaa Ruotsin mahdollisuudet eristäytyä ”loistavaan puolueettomuuteen” ovat paljon vähäisemmät kuin 1930-luvulla tai myöhemmin kylmän sodan aikana jo pelkästään Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden ja Baltian maiden NATO:on kuulumisen seurauksena.

Suomessa on lyhyessä ajassa käyty turvallisuuspoliittista keskustelua, jonka yhteydessä ainakin kysymys NATO:sta ja liittokunnan turvallisuuspoliittisesta roolista on selkiytynyt. Pelkkä NATO:n torjunta tarpeettomana tai aikansa eläneenä reliikkinä ei riitä keskustelussa argumentiksi, kuten oli asian laita aina vuoteen 2012 saakka. 1990-luvun alussa NATO:sta oltaisiin voitu luopua, mutta sen jälkeen se on ollut ensin mahdotonta ja sen jälkeen tarpeetonta. Kaikilla mailla Euroopassa on oikeus liittyä liittokuntaan. Tätä oikeutta ei voida kieltää geopoliittisilla ”oikeutusargumenteilla”. Presidentti Tarja Halonen korosti aivan toimikautensa lopussa, ettei Suomella ole ainuttakaan syytä harkita jäsenyyttä liittokunnassa. On jokseenkin selvä, että Halonen arvioi turvallisuuden tekijät täysin eri tavalla kuin miten niitä on arvioitava vuonna 2015. Pelkkä yhteistyöhalu tai perusteltu toive aseettoman vastarinnan etevämmyydestä ei sittenkään takaa turvallisuutta. Tarvitaan myös varautumisen strategia, kun Euroopan turvallisuusjärjestelmä on pettänyt.

NATO-jäsenyyden edut ja haitat tuleekin arvioida uuden turvallisuustilanteen seurauksena. Tähän kytkeytyy myös laajemmin jäsenyyden ulkopuolella pysyttäytymisen arvioiminen. Miksi Suomi menetti YK:n turvallisuusneuvoston paikan 2012? Entä menettääkö Suomi kohtuuttomasti ulkomaisia investointeja muuttumalla turvallisuuspoliittisesti arvaamattomaksi alueeksi? Onko Suomi toisen luokan toimija EU:ssa, kun se ei NATO:n ulkopuolisena maana pysty kilpailemaan avaintehtävistä unionissa? Suomella ei ole lisäksi mitään NATO-optiota, mutta edelleen oikeus ETYJ:in vuodelta 1990 voimassaolevan julistuksen pohjalta valita omat ratkaisunsa turvallisuutensa vahvistamiseksi. Asia on edelleen pitkälti suomalaisten oma asia, eikä Suomen tule ajautua minkäänlaisen uuden hybridisodan kohteeksi.

edit: Vähän ajatusleikkiä SK:ssa:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/venaja-vaatii-suomelta-laivastotukikohtaa-gotlanti-miehitetaan-voisiko-nain-tapahtua/?shared=71925-a966ca7d-500

 

[Kaapeli]

Lähes kaikki materiaali on jo nyt NATO-yhteensopivaa kun vaihtoehdot ovat joko NATO-yhteensopiva tai Venäläinen. Vähänkin kalliimpaan Venäläiseen kalustoon on liittynyt ja liittyy edelleen pelko että sinne on piilotettu erilaisia takaportteja ja/tai se ei vastaa tositilanteessa sitä suorituskykyä mitä myyjä väittää.

Voi olla myös vaikea saada varaosia sekä ammuksia, jos järjestelmien päätoimittaja on väärällä puolella sotaa.
Ukrainakin pyrki jo vuosia eroon riippuvuudestaan Venäjään puolustusmateriaalihankinnoissa. Samoin Venäjällä haluttiin korvata Ukrainassa alunperin valmistettuja järjestelmiä kotimaisilla, jotta Ukrainan kääntyessä ennemmin tai myöhemmin länsimieliseksi, ei jäisi hirveää aukkoa materiaalihankinnoissa.

 

[erkjetter]

YLE:ltä aikamoinen kannanotto MOT -ohjelmassa joka käsitteli Suomen ja NATO:n istäntämaasopimuksen yhteisymmärryspöytäkirjaa. Mielestäni mennään jo tahallisen harhaanjohtamisen puolelle.

Ohjelma katsottavissa tästä:

MOT: Natosta isäntä taloon | Tv | Areena | yle.fi

Raflaavasti esitellään IPU:n (Itsenäisyyspuolue) tekemää epävirallista käännöstä ja sieltä irroitetaan asiayhteydestä yksittäisiä lauseita. Paras esimerkki on tietenkin tämä lainaus epävirallisesta suomennoksesta:

….. sisältäen (…) taistelut, mukaan lukien hyökkäyksen, joukkojen siirrot, huollon ja toimet, jotka tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai sotatoimessa.

Tässä sama teksti puolustusministeriön sivuilta englanniksi. Löytyy dokumentin sivulta 2.

http://www.defmin.fi/files/2898/HNS_MOU_FINLAND.pdf

1.2 NATO Military Activities.
Military actions including exercises, training, operational experimentation and similar activities, or the carrying out of a strategic, tactical, service, training, or administrative military mission performed by forces; the process of carrying on combat, including attack, movement, supply and manoeuvres needed to gain the objectives of any battle or campaign

Kun tuota MoU:ta lukee, vaikka sivun 2 alusta, niin huomaa että ylläoleva teksti liittyy siihen että osapuolet ovat sopineet että asiakirjassa esiintyvillä termeillä tarkoitetaan seuraavia asioita. Suomi ja NATO ovat siis sopineet että ovat samaa mieltä siitä että aina kun käytetään termiä "NATO Military Activities" niin se tarkoittaa ylläolevaa.

No ei siinä, saahan tuollaisella journalismilla keskustelua aikaan. Tässä pari kannanottoa YLE:n ohjelmaan.

Turpa kiinni kun turvallisuuspolitiikkaa puhut! - Turvallisuus­politiikan korkeajännitys - Turvallisuus­politiikan korkeajännitys - Helsingin Sanomat

Turpa kiinni kun turvallisuuspolitiikkaa puhut!

Alpo Rusin kotisivut - Alpo Rusin kotisivut

YLE:n MOT-ohjelma vääristelee NATO-sopimuksen merkitystä

Asiantuntija: Isäntämaasopimus ei vie Suomea milliäkään lähemmäs Natoa | Yle Uutiset | yle.fi

Asiantuntija: Isäntämaasopimus ei vie Suomea milliäkään lähemmäs Natoa

Jopa vankkumaton NATO:n vastustaja ulkoministeri Tuomioja komppaa ylläolevia:
Tuomioja: Isäntämaasopimus ei vie Suomea kohti Natoa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei pidä isäntämaasopimusta askeleena kohti Natoa. Sopimus ei velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua tai joukkoja.

 

[steeler22]

Kovasti alkaa taas tulemaan tällästäkin...

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201712232200627276_ul.shtml

https://www.verkkouutiset.fi/nain-sota-alkaa-euroopassa-2017-entisen-nato-kenraalin-ennuste-59503/

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...n-puolustusselonteko-julki/6313948#gs.g0iCa3Q

Ei ole todellakaan ainoa uutinen lähiaikoina jossa iltalehdet pelottelevat venäjän uhalla.Riippumatta näistä uutisista, en oikein kykene uskomaan tälläiseen.

 

[Marinaadi]

Vituttaa kyllä tää Suomen länteen kallellaan oleva media. Koko vuosi taas tasaiseen tahtiin Venäjällä pelottelua. Jos jostain suomalaisten tulisi olla huolissaan, niin maailman sairaimmasta valtiosta USA:sta ja Natosta..millään jenkkiapinoilla pitäis olla mitään asiaa tänne pitämään mitään harjoituksiaan. Ja jälleen mummot jauhaa lähikaupoissa paskat housussa, että milloin se ryssä hyökkää, kun niellään kaikki paska mitä lehdissä lukee pureskelematta. Venäläiset on pääpiirteittäin mukavaa kansaa ja hieroisin suomalaisena mielummin heidän kanssaan yhteistyötä ja kauppaa, kuin joidenkin vitun varjohallitusten omistaman sairaaan sotakoneiston..

 

[Simpsa]

Tätä sotarummutustahan riittää...

http://www.newsweek.com/2017/12/22/putin-preparing-world-war-iii-trump-746988.html

PUTIN IS PREPARING FOR WORLD WAR III—IS TRUMP?

Tällaiset artikkelit on täysin sairaita.

 

[Diryan]

Kannattaa alkaa olkiluodossa rikastaa vaa uraania ja tehä omat ydinkärjet ni ei natoa tartte

 

[maltsu]

Vituttaa kyllä tää Suomen länteen kallellaan oleva media. Koko vuosi taas tasaiseen tahtiin Venäjällä pelottelua. Jos jostain suomalaisten tulisi olla huolissaan, niin maailman sairaimmasta valtiosta USA:sta ja Natosta..millään jenkkiapinoilla pitäis olla mitään asiaa tänne pitämään mitään harjoituksiaan. Ja jälleen mummot jauhaa lähikaupoissa paskat housussa, että milloin se ryssä hyökkää, kun niellään kaikki paska mitä lehdissä lukee pureskelematta. Venäläiset on pääpiirteittäin mukavaa kansaa ja hieroisin suomalaisena mielummin heidän kanssaan yhteistyötä ja kauppaa, kuin joidenkin vitun varjohallitusten omistaman sairaaan sotakoneiston..

Kyllähän Venäjä on meidän mahdollisuus ja hyvin voiva Venäjä on meille paljon tärkeämpi kuin hyvin voiva USA. Keskimäärin itsenäiselle valtiolle on paljon todennäköisempää, että se joutuu USA:n hyökkäyksen/muiden toimien kohteeksi. Venäjän puolustusbudjetti on 1/10 USA:n vastaavasta, 1/4 EU:n puolustusbudjetista. Mehän sitä Venäjää kiusataan kauppapakotteilla ja USA uhkailee muutenkin, jotenkin puurot ja vellit sekaisin.
Natoon en liittyis koska touhu maksaisi varmaan 1-2 miljardia vuodessa siitä että olis pakko tehdä niin kuin USA sanoo, ei mitään järkeä. Natoon kannattaa liittyä jos joutuminen USA epäsuosioon alkaa vaikuttamaan muutoin varmalta, Venäjän takia ei kannata IMHO, paljon fiksumpaa hoitaa puolustus kaupalla ja hyvillä suhteilla kummankin kanssa.