Luulen, että tämä on myös paljon kiinni siitä omasta luonteenlaadusta ja persoonasta (tai on ainakin minun tapauksessa). Mulla on kyllä hyviä naispuolisia ystäviä, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän huomaan löytäväni mitään yhteistä näiden ystävieni kanssa. Täysin erilaiset elämäntilanteet tekee paljon pidemmällä aikavälillä.
Monella ystävistäni on ne pienet lapset kotona ja jutut pyörii sen ympärillä, mikä on täysin luonnollista, mutta ei minulle ehkä niin "ajankohtainen" aihe jutella mistään vaippamerkeistä. Sitten on niitä ystäviä joilla yhä päällimmäisenä on mielessä biletys ja se on ainut keino pitää hauskaa, missään muissa merkeissä sitten ei tavatakkaan. Ja kun en itse juo tai viihdy baareissa, tästä seuraa se ettei juurikaan nähdä näiden ystävien kanssa. Minua ei myöskään kiinnosta lähteä shoppailemaan tyttöporukalla ja päivittelemään "sopiiko tämä laukku nyt mun asustukseen". Jos jotain pitää ostaa, mieluiten teen sen ihan itsekseni kaikessa rauhassa. Salilla olen tutustunut jonkun verran naispuolisiin treenikavereihin, mutta ei oikein siinäkään tunnu jutut osuvan yhteen. Minulla ei ole elämää suurempi kysymys voiko laittaa bikineitä päälle jos ei ole ensin tiputtanut 5 kiloa. Sitten tietysti muut perinteiset "aiheet", kuten meikit, ruoanlaitto, muoti, tv-sarjat ym. mitä naistenlehdet on täynnä, näistä en ymmärrä yhtään mitään! En osaa sujuvasti keskustella kakkuresepteistä tai luomivärien koostumuksesta.
Voin ihan hyvin ystävystyä ja viettää aikaa naistenkin kanssa, välillä sitä oikeastaan kaipaankin. Kun muuttaa täysin vieraaseen ympäristöön josta ei tunne yhtään ketään, uusien ihmissuhteiden kehittäminen vie aikansa. Koska työni on mitä on, olen luonnollisesti tutustunut ensin vain miespuolisiin täällä ja sitä kautta tuttavapiiri on muodostunut hyvin miesvoittoiseksi. Ehkä sitä pikku hiljaa kuitenkin löytää myös ystäviä naisista, tarvii vain tulla samanhenkisiä sekopäitä vastaan... :D