Myostatiinin ja aktiviini A:n blokkauksella lihakset superkasvuun?!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jhulmi
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Mulla ei sitten taas ole niin väliä voiman kanssa, kun sitä tarvitsee toosi harvoin ja vähän missään. Psykologinen tekijä on tietysti salilla kilistellä hirveä pakka kiekkoja tankoon kii ja kiskaista sillä kevyt sarja tuossa lämmittelyksi, mutta siihen se sitten jääkin. :)

Voima on parasta. Ma oon aina halunnut olla perkeleen vahva ja suht kynis. Voisi menna venaileen penkkia kun joku iso korilas siina punnertaa ja lopettaessaan tokaista sille, etta "jata vaan kiekot tankoon, niin paasen tekee lammittelysarjat".
 
Onkohan kukaan ajatellut, että sille täytyisi olla jokin syykin miksi evoluutio on ajautunut nykyiseen ratkaisuun?

Voisiko olla mahdollista, että tämä nykyihmisen mutaatio kuitenkin johtaa pidempään ja terveellisempään elämään sekä sitäkautta suurempaan määrään menestyviä jälkeläisiä? Nimittäin yli tarpeellisen kokoiset muskelit eivät ole olleet kilpailuetu aikoihin ja jos siitä seuraa vielä muita haittavaikutuksia, voi kyseessä olla todella huono diili.

On syytä myös olla tietoinen, että nämä tunnetut luonnolliset myostatiini-mutaation saaneet ovat kärsineet hyvin muista vakavistakin elimellisistä sairauksista. Yhteensattumaa? En usko.
 
Eivät ihmiset ole koskaan historiassa olleet mitenkään erityisen lihaksikkaita, mutta lihaksen osuus koko kehon painosta on ollut paljon nykyistä suurempi mäkkärikulttuurin puutteesta johtuen, mutta samalla sitten taas keskiverto salibodarilla on tänä päivänä absoluuttisesti mitattuna helposti paljon enemmän lihasta kuin esi-isillämme, johtuen etupäässä historiallisesta ravinnon määrän ja laadun rajallisuudesta. Nykypäivänä meillä on - sanokaa kuka mitä vaan - paremmat mahdollisuudet kasvattaa lihasmassaa kuin koskaan ennen historiassa johtuen lähes rajattomasta ravinnon, optimaalisen treenin sekä levon saannista.

95% tapauksessa jossa patti ei kasva, treenataan yksinkertaisesti liian vähän, se (LAISKUUS) kun on historiassa ollut aina yksi merkittävimmistä ihmisen heikkouksista. :) Tiedän pari tyyppiä joilla on tekniikka ihan hirveä, mutta kun asian otin joskus esille, tulimme lopputulokseen että jos paikat eivät hajoa ja patti kasvaa silti pirun hyvin niin turhaa sitä käydä hifistelemään tekniikan kanssa. Sitten taas tiedän pari tyyppiä jotka ovat uskomattomia tekniikkahomoja ja treeniteho tuntuu katoavan siihen tekniikan hiomiseen.
 
95% tapauksessa jossa patti ei kasva, treenataan yksinkertaisesti liian vähän, se (LAISKUUS) kun on historiassa ollut aina yksi merkittävimmistä ihmisen heikkouksista. :) Tiedän pari tyyppiä joilla on tekniikka ihan hirveä, mutta kun asian otin joskus esille, tulimme lopputulokseen että jos paikat eivät hajoa ja patti kasvaa silti pirun hyvin niin turhaa sitä käydä hifistelemään tekniikan kanssa. Sitten taas tiedän pari tyyppiä jotka ovat uskomattomia tekniikkahomoja ja treeniteho tuntuu katoavan siihen tekniikan hiomiseen.

Mielestäni, varsinkin motivoituneiden keskuudessa, suuri osa myös treenaa liikaa ja liian kovaa. Palautuminen on tärkein osa kehitystä. Mutta suurin tekijä kehittymättömyyteen, etenkin lihasmassan suhteen, on ravinnon riittämättömyys. Kärjistetysti voi sanoa että niillä lääkeaineillakin vain tehostetaan palautumista, joka näkyy moninkertaisena kehitysenä naturaalin nähden niin voimassa kuin lihaksessa (ilmeisesti ero on nimenomaan lihasmassan kasvussa suurempi, vahvoja naturaaleja kun löytyy paljon).
 
Missä myostatiini syntyy? Wikipedia kertoo että syntyy lihaksissa, kiertää veressä ja vaikuttaa lihaksiin -- eli häh? Vai onko ideana, että vaikkapa vahingoittunut vasen hauis kieltää sen vaikutuksella muita lihaksia, esim. oikeaa hauista, kasvamasta, että proteiini säästyy siihen vahingoittuneeseen lihakseen?

Luurankolihassoluissa, erityisesti nopeissa soluissa, mutta myös lihasten kantasoluissa ja joissain tilanteissa sydänlihaksessa.

Yksi häkellyttävimmistä löydöksistä viime vuosina on ollut tämä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20065166

Yksinkertaisella tulkinnalla sydämen joutuessa koville ja kasvaessa sairaalloisesti, toisin kuin terveessä tilanteessa, se alkaa erittää myostatiinia verenkiertoon. Myostatiini kulkeutuu luurankolihaksiin pienentäen niiden kokoa. Tässä on siis hauskaa se, että sydänlihas voi ohjailla luurankolihaksen kokoa kun se huomaa että sen työmäärä tulee liian suureksi puskiessaan verta isolla paineella.
 
Mitä tulee hyvin salilla kehittyviin ja heikosti kehittyviin, niin varmasti oleellisin juttu on yksilöllisesti tehokkaan reenin, ravinnon ja levon yhdistelmä. Ei ole aina helppoa. On lahjakkuutta sekä reenin, ravinnon, levon, lääkkeiden jne. vasteisiin ja näiden yhdysvaikutus sitten ratkaisee sen itse tekemisen ja elämisen toteuttamisen kanssa kuinka paljon kehittyy. Mutta se että lihasta ei tartu tehokkaasti on moniin olosuhteisiin myös lahjakkuutta, riippuu mistä suunnasta katsotaan.

Geneettisiäkin eroja on ja yksittäisen reenin vasteesta voi ennustaa jo kuinka hyvin kehittyy, joissain tapauksissa.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21486778
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17277593
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9886927
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17874120

Mutta iso osa tässä on sitä, että tutkimuksissa ei olla voitu reeniä vielä kovinkaan hyvin yksilöllistää, tutkitaan nääs keskiarvojen käyttäytymistä pääosin...

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa jutun joskus wikiliikkujaan.
 
Kuten vanha työkaverini sanoi, "Jokainen meistä osaa treenata tarpeeksi kovaa ja syödä tarpeeksi paljon, mutta harva osaa levätä tarpeeksi." Tuosta lenkistä kun yksi osa katkeaa, samalla koko homma kaatuu. Mitä ketjuun tulee, niin onkohan minulta mennyt jotain ohi kun en tiedä, että miksi kroppa erittää myostatiinia? Ja onko pitoisuuksia mitattu eri henkilöillä, eli onko jollain luonnostaan korkeammat myostatiiniarvot kuin toisella? Löytyihän se syy kun patti ei kasva.. ;)
 
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20065166

Yksinkertaisella tulkinnalla sydämen joutuessa koville ja kasvaessa sairaalloisesti, toisin kuin terveessä tilanteessa, se alkaa erittää myostatiinia verenkiertoon. Myostatiini kulkeutuu luurankolihaksiin pienentäen niiden kokoa. Tässä on siis hauskaa se, että sydänlihas voi ohjailla luurankolihaksen kokoa kun se huomaa että sen työmäärä tulee liian suureksi puskiessaan verta isolla paineella.

Nojatuolipäättelen: Ex-yleisurheilijan siirtyessä kehonrakennukseen tai voimailuun kasvaa patti nörttiä nopeammin koska sydän on valmiiksi isompi eikä eritä myostatiinia; lihaksilla on "lupa" kasvaa. Tämä tietysti sen lisäksi, että kunto kestää harjoittelun, ja varmaan kaikki urheilu opettaa ymmärtämään mitä keho kestää ja mitä ei.

Koska myostatiini liikkuu veressä, ei yksittäisellä kipeällä nivelellä ole mahdollisuutta komentaa yhtä lihasta; muutenhan kyynärpää voisi sanoa hauikselle, että hiljennä kasvuvauhtia taikka hajoaa paikat.

On tämä liikkuminen tavattoman mielenkiintoista hommaa teoriassa, vaikka käytännössä usein hikistä ja välillä epämukavaa.
 
Recycle sanoi:
Kuten vanha työkaverini sanoi, "Jokainen meistä osaa treenata tarpeeksi kovaa ja syödä tarpeeksi paljon, mutta harva osaa levätä tarpeeksi." Tuosta lenkistä kun yksi osa katkeaa, samalla koko homma kaatuu. Mitä ketjuun tulee, niin onkohan minulta mennyt jotain ohi kun en tiedä, että miksi kroppa erittää myostatiinia? Ja onko pitoisuuksia mitattu eri henkilöillä, eli onko jollain luonnostaan korkeammat myostatiiniarvot kuin toisella? Löytyihän se syy kun patti ei kasva.. ;)



Nojatuolipäättelen: Ex-yleisurheilijan siirtyessä kehonrakennukseen tai voimailuun kasvaa patti nörttiä nopeammin koska sydän on valmiiksi isompi eikä eritä myostatiinia; lihaksilla on "lupa" kasvaa. Tämä tietysti sen lisäksi, että kunto kestää harjoittelun, ja varmaan kaikki urheilu opettaa ymmärtämään mitä keho kestää ja mitä ei.

Koska myostatiini liikkuu veressä, ei yksittäisellä kipeällä nivelellä ole mahdollisuutta komentaa yhtä lihasta; muutenhan kyynärpää voisi sanoa hauikselle, että hiljennä kasvuvauhtia taikka hajoaa paikat.

On tämä liikkuminen tavattoman mielenkiintoista hommaa teoriassa, vaikka käytännössä usein hikistä ja välillä epämukavaa.


Ymmärrän kyllä että heitätte tätä osittain vitsillä, mutta...

Taas tätä samaa eli läskit syyttää geenejä samoin näköjään ne jolla lihas ei omasta mielestä kasva tarpeeksi nopeasti.
Kuitenkaan on vaikea uskoa että kaikki olisi optimisti tehty sen lihaskasvun eteen.

Fastilla oli joskus artikkeli kuinka yli 85% treenajista jättää sarjat monta toistoa kesken ja käyttää liian pieniä painoja saadakseen riittävää rasitusta lihaskasvuun.
Liitteenä oli useita englannin kielisiä tutkimuksia tukemassa artikkelia.
Itse olen todennut samaa, nekin tyypit jotka egonsa takia lyövät liian suuria painoja penkkiin ja nostavat sen sitten hirveällä runkkupenkkityylillä muna katossa tekevät kuitenkin ns. tuki/apuliikkeissä sarjoja joissa 50% toistoista jätetään tekemättä.

Olen nuorena ollut aktiiviurheilija ja sen ansiosta irtiottokykyni on auttanut paljon punttitreeneissä, porukka joskus naureskelee ihmeissään ja pysähtelevät katselemaan kesken oman sarjansa kun teen supersarjoja lyhyillä palautuksilla tai hack-kyykkyä täysillä.
Urheilutaustan suurin tekijä on irtiottokyky vasta kakkosena tulee pohjakunto eikä sillä ollut omassa tapauksessani paljon merkitystä kun aloitin kehonrakennuksen 37 vuotiaana 15 vuoden totaalisohvaperuna kauden jälkeen reilusti ylipainoisena mätisäkkinä.

5 kuukaudessa olin 16kg kevyempänä huippukunnossa ja sain treenata salillani ilmaiseksi koska herätin muissa käviöissä sen verran paljon kiinnostusta.
Vedin silloin yhteen menoon 1,5 h Thai Boxing treenit ja 1,5 tunnin punttitreenit vaikka alussa en edes pysynyt muiden mukana thaikkutreeneissä ja selkäni ei kestänyt kaikkia liikkeitä.

Nyt taas viisikymppisenä kun olen uudestaan innostunut treeneistä olen kehittynyt vieläkin ja jäädessäni työttömäksi ruokavalion seka levon optimointi on parantanut tuloksia nopeasti.

Jos ajattelee Peter Wileniusta tai Hulkkia moni pistää kavereiden menestymisen pelkän geneettisen lahjakkuuden piikkiin mutta molemmat ovat tehneet toitä eivät mielestäni edes omaa kummoista genettistä lahjakkuutta kehonrakennukseen sopivaa ruumiin rakennetta lukuunottamatta.
Molempien miesten lihasmassat vaikkakin ilman lääketiedettä rakennetut, eivät ole huimia noin 12 vuoden kehonrakennusharjoitteluun keskittymisen huomioon ottaen.

Jos Recycle ja Jorimantysalo olisivat pitäneet ykkösprioriteettinaan kehonrakennuksen 12 vuoden ajan ja optimoineet kaiken harjoituksen, ravinnon ja levon lihasmassanne olisivat ainakin samoissa kuin Suomen tasolla Classikissa menestyneiden.

Oman kehittymiseni on saattanut vaikuttaa luonnollisesti korkea testosteronitaso.
En ole sitä koskaan mittauttanut mutta muistan että kokonaiskolesterolini on ollut erittäin alhainen koko aikuisikäni jolloin sitä on mitattu(2,8-2,9) joka saattaa viitata kolesterolin kuluneen testosteronin tuotantoon.

jhulmi voi asiantuntijana oikaista tämän kolesteroliarvo-oletukseni, eläinrasva on kuitenkin aina ollut suuressa osassa ruokavaliotani, joten johonkin olen ravinnosta saadun kolesterolini käyttänyt.
 
Ymmärrän kyllä että heitätte tätä osittain vitsillä, mutta...

Taas tätä samaa eli läskit syyttää geenejä samoin näköjään ne jolla lihas ei omasta mielestä kasva tarpeeksi nopeasti.
Kuitenkaan on vaikea uskoa että kaikki olisi optimisti tehty sen lihaskasvun eteen.

No ei varmasti ole tehty kaikkea, en a) pystyisi ja b) haluaisi. Mutta homma on teoreettisesti mielenkiintoista ja käytäntöön haen tietoa, jolla sovittaa harjoittelun vaivaa ja tuloksia yhteen. Prosenttiluokan optimointi kiinnostaa vain, jos se on saavutettavissa hyvin pienellä vaivalla. Asia olisi toki toinen, jos olisi leipä kiinni voimasta.

Luulen, että itse pikemminkin teen sarjat liiankin loppuun. Ei kai sitä tankoa ole tarkoitus joka kerta lopuksi rinnallekaan jättää... Enemmän tässä ehkä pitäisi jatkossa lisätä sarjojen määrää, kun nyt on tullut (hitaasti) lisättyä kiloja tai toistoja.

Geenien vaikutus on joka tapauksessa merkittävä, sen näkee ihan arkikokemuksella. Jhulmi varmaan pystyy heittämään jotain dataakin tästä: vaikka keskiarvoista usein puhutaan, niin kaipa esim. 1. ja 4. kvartaalin rajatkin jossain papereissa ovat näkyvissä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
No ei varmasti ole tehty kaikkea, en a) pystyisi ja b) haluaisi. Mutta homma on teoreettisesti mielenkiintoista ja käytäntöön haen tietoa, jolla sovittaa harjoittelun vaivaa ja tuloksia yhteen. Prosenttiluokan optimointi kiinnostaa vain, jos se on saavutettavissa hyvin pienellä vaivalla. Asia olisi toki toinen, jos olisi leipä kiinni voimasta.

Luulen, että itse pikemminkin teen sarjat liiankin loppuun. Ei kai sitä tankoa ole tarkoitus joka kerta lopuksi rinnallekaan jättää... Enemmän tässä ehkä pitäisi jatkossa lisätä sarjojen määrää, kun nyt on tullut (hitaasti) lisättyä kiloja tai toistoja.

Geenien vaikutus on joka tapauksessa merkittävä, sen näkee ihan arkikokemuksella. Jhulmi varmaan pystyy heittämään jotain dataakin tästä: vaikka keskiarvoista usein puhutaan, niin kaipa esim. 1. ja 4. kvartaalin rajatkin jossain papereissa ovat näkyvissä.

Jep itsekkin mututuntumalta väittäisin että geeneillä on merkittävä vaikutus, jos ei suoraan lihaskasvunua niin vaikka sitten kivunkeston jne. sivuseikkojen kautta.

Esim. houkuttelin yhden kaverin viime syksynä salille(20v), ei oo juuri urheilua harrastanut ja aika hoikka/rimpula kunnossa oli. Syö melko vähän ja nukkuu miten sattuu ja silti on mielestäni kehittyny 10x nopeammin mitä itse alussa. Vähän vaikuttaa siltä että ottaa minut vuodessa kiinni tota menoa vaikka itsellä on salitaustaa 11vuotta(josta salia maybe 6-7v ja muuta urheilua välissä loput) :D

Nytki sillä sixpack jotenkuten erottuu ja silti on patti kasvanu sinne sun tänne. Oma kehitys taas jumii melko paikallaan vaikka söis kun hevonen (pari kertaa ihan testimielessä bulkannu +15kiloa talven aikana, ei tuloksissa sen ihmeempää kehitystä) ja kaikenlaista ohjelmaa koittanu jne. pitäs olla perusjutut kunnossa.

Mutta oon aina ollu ihan saakelin huono nukkuja eli voipi se olla sit se rikkinäinen lenkki joka yhdistettynä omiin geeneihin tekee minusta forever keskiverron :D Pitää vielä kohtapuoliin käydä kunnon verikokeissa ja jos ei mitään vikaa ole niin sit myönnän että EVO :P
 
Kun pystymetsästä otetaan kaksosia tutkimukseen, niin geenit selittää lihasmassasta n. 40-80 % riippuen tutkimuksesta. Eri geenejä jotka vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti on satoja...Uusi katsaus: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21923202

Ja kun ihmiset laitetaan treenaamaan ja kaikki samalla treeniohjelmalla, niin treenivaste on hyvin pitkälti normaalijakauman mukainen eli eniten on niitä jotka kehittyy ok, mutta on myös aina superkehittyjiä ja jotka kehittyy heikosti: ks. alla.

Hubal.webp
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15947721

Tuossa CSA-change on lihaksen poikkipinta-alan muutos voimaharjoittelun seurauksena ja pystyakselilla koehenkilölukumäärä.

Alussa heikomman voiman omaavat saattavat kuitenkin hieman enemmän kehittyä kuten tuossa artikkelissa kävi aika isolla koehenkilöjoukolla.

Olen varma, että yksilöllisen optimaalisen harjoitusohjelman, ravinnon ja levon yhdistelmällä erot kehittymisessä pienenevät. Kyllä kaikki lopulta keräävät lihasta, osa hitaammin ja osa nopeammin. Teen aiheesta wikiliikkuja-artikkelin jossain vaiheessa...
 
Ja kun ihmiset laitetaan treenaamaan ja kaikki samalla treeniohjelmalla, niin treenivaste on hyvin pitkälti normaalijakauman mukainen eli eniten on niitä jotka kehittyy ok, mutta on myös aina superkehittyjiä ja jotka kehittyy heikosti

Normaalijakauma on tietysti odotettu monen geenin säätämissä asioissa. Kiinnostavaa oli hajonnan suhde keskiarvoon -- ja sehän näyttää olevan todella iso.

Kun tyypillisin harjoitusvaste miehillä oli 20% kasvu, niin sekä enintään 10% että ainakin 30% kasvu oli suunnilleen yhtä monella kuin tuohon 20% tyyppiarvoon päätyneillä. Kahdesta kaverista toisen patti voi kasvaa kolme kertaa nopeammin, eikä kummankaan tarvitse silloin olla vielä mitenkään poikkeuksellinen geeneiltään. Kuusinkertainenkin ero osuu kohdalle, jos sattumalta toinen on "melko tavallisten" jatkumon yläpäässä ja toinen alapäässä.

Kuusinkertainen ero tarkoittaa, että toinen käy salilla vuoden ja toinen kaksi kuukautta, lopputulos on sama. Huh.

Miten muuten sitten lihasmassan menetys? Onko nopean kasvun vastapainona nopeampi sopeutuminen myös alaspäin, ts. lihasten kutistuminen maatessa?
 
Miten muuten sitten lihasmassan menetys? Onko nopean kasvun vastapainona nopeampi sopeutuminen myös alaspäin, ts. lihasten kutistuminen maatessa?

Ei ole mitään faktaa heittää mutta täällä on taidettu pariin otteeseen mainita että nopeaa nousua seuraa myös nopea lasku, toisin kuin vuosien työllä saavutettu kunto jonka hävittämisessäkin sitten kestää pidempään. Tästä esimerkkinä tuttu kirvesmies joka teki 40v metsätöitä ja hartiat on sen mukaiset vielä vaikka ollu eläkkeellä jo päälle kymmenen vuotta. Toisessa päässä taas kaveri joka kävi salilla 3v saavuttaen ihan mukavan kunnon, mutta sitten about vuodessa 'kusi homman' kun tuli jälkikasvua ja perään ero, treenit ja tarkempi ruokavalio jäi ja sen kyllä huomaa. Veikkaisin että ero johtuu juuri tuosta tiheästä ja suuresta määrästä luurankolihasmassaa (vai mitä se nyt oli) joka kehittyy pitkän ja raskaan treenin/työn seurauksena verrattuna tuohon bodytreenillä hankittuun nopeaan kasvuun jolloin suurin osa lihasmassasta on nesteisempää pintalihaksistoa.

Ruokavaliollakin voi vaikuttaa tosi pitkälle miten ne lihat säilyy, tarpeeksi proteiinia koneessa pitää lihaksia yllä yllättävänkin hyvin ilman salitreeniä kunhan kolailee vaikka lunta pari kertaa viikossa että pysyy jonkinlainen aktiviteetti yllä.
 
Hitaammin kehittyvä ottaa toki jos ns. oppii reenaamaan itselle oikeammalla tavalla (+syömään, lepäämään jne.) nopeammin kehittyviä kiinni sitten vähitellen, viimeistään muutaman vuoden päästä kun nopeammin kehittyvillä kehitys hidastuu kohtuu dramaattisesti. Sitä tallaiset 2-6 kk tutkimukset ei näytä. Hajonta siis vähenee.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom