Aijaijai. Oli muuten melkos mukavata huristella Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa 1.400km pari viikkoa sitten. Tiet todella hyvässä kunnossa, postikorttimaisemat, poliisit ei häirinnyt - ja ne Alppipassit!!! Alla oli näin ensimmäisellä reissulla ja vasta kortin hankkineena vaatimattomasti 2.000km ajettu BMW F800ST, mutta ei niillä mutkateillä päässyt karkuun K1300S:kään, kun tulee mutkat vastaan niin vauhdilla ja pitääkin jo olla jarru pohjassa. Seuraavalla reissulla pyörä saattaa kyllä hyvinkin olla K1300R vaikka vähän kankeampi onkin. Neljä päivää pelkkää ajoa aamusta iltaan, joten ajoasennon oli syytä olla mukava pyörässä ja siitä huolimatta pientä tunnottomuutta vasemmassa kämmenessä ja kipuilua oikeassa ranteessa.
Poliiseja näkyi oikeastaan kylien keskustoissa, mutta muuten sai ajella nopeusmittariin katsomatta. Neljällä BMW:llä oltiin liikenteessä ja ajettiin passeja ylös alas vuorotellen kaasu rajoitinta vasten ja jarrut pohjassa. Vielä kun kelit oli neljää päivää aurinkoa syyskuun puolivälissä niin ei paremmasta väliä. Aamulla kun pyörän laittoin käyntiin niin lämpötila oli n. 10c ja soliin laskeuduttaessa putosi pahimmillaan 1,5c, mutta puoleen päivään mennessä saatettiinkin olla jo +20c ja iltaa kohti taas paluumatkalla jotain 13-16c välillä. Keskikesällä siellä on liian kuuma, joten alkukevään ja loppusyksyn keleillä siellä pääsee parhaiten nauttimaan raikkaasta vuoristoilmasta. Nahkapuku toimi todella hyvin muutaman teknisen aluspaidan ja lyhyiden kalsareiden kanssa. Aamupäivällä jos meinasi tulla varjoisessa solassa kylmä niin ei kuin kahvanlämmittimet päälle ja lisää kaasua kunnes päästiin taas nousemaan kohtia vuorten rinteitä ja aurinkoa.
Koko lysti oli Finnairin suorine lentoineen, pyörävuokrineen, hotelleineen aamiaisineen ja päivällisineen sun muineen syömisinen n. 1.000 EUR pitkältä viikonlopulta.
