Vapaaottelija voi hallita kaikki eri lajit tekniikkatasolla. Tänä päivänä suurin osa huippu ottelijoista osaa kaikki tekniikat BJJ, Painista, Nyrkkeilystä ja Thaikusta. Korkreettiset erot tulee fyysisistä ominaisuuksista. Kuten Penn vs Edgar ottelussa, Penn on Freddie Roachin mukaan MMA:n parhaita nyrkkeilöitä ja parhaita BJJ -osaajia meriittiensä puolesta. Silti Edgar hallitsi ottelua pystyssä ja matossa, koska lajina oli MMA. Edgar oli myös fyysisiltä ominaisuuksiltaa ylivertainen BJ Peniin verrattuna, sekä hänellä on perustekniikat halussa joka osa-alueelta ja lisäksi kehotyyppi mikä istuu hyvin MMA:n tarvittaviin ominaisuuksiin.
Tästä mut ristiin naulitaan, mutta IMO pitkällä urallaan edenneestä mestari ammattinyrkkeilijästä ei voi koskaan tulla MMA -maailman mestaria. Syynä koska huippu ammattinyrkkeilijän keho on muokkautunut nyrkkeilyyn sopivaksi. MMA:ssa pärjätäkseen huipulla kuitenkin vaaditaan todella paljon ominaisuuksia myös thaikun, painin ja BJJ:n saralla.Thaikku, BJJ ja Paini tekniikat voi oppia kohtuullisessa ajassa. Kehon muokkaaminen niiden täydelliseen suorittamiseen vie liian pitkän ajan, että ammattinyrkkeilijä voisi esim pärjätä jokaisen lajin kansallisella tasolla kohtuullisesti. Mestaruus tasolle MMA:ssa vaaditaan, että on vähintään kahdessa kolmesta lajista(thaikku, BJJ, paini) hyvä pärjätäkseen MMA:ssa huippu tasolla. Tähän vielä lisättynä joko häntäpään ranking ammatinyrkeilyssä tai K-1:ssä ja aletaan puhumaan mestari aineksesta.
Mitä tuohon lasten treenaamisen aloittamiseen tulee, niin osalla lapsista on sellainen ISÄ joka laittaa pojan painikouluun 4-vuotiaana, nyrkkeilemään 8-vuotiaana ja niin edespäin. Jos MMA harjoittelun voisi aloittaa nuorempana niin varmasti sellaisiakin ISIÄ löytyy joka laittaisi lapsen kursseille heti kun mahdollista. Ei siinä lapset valitse mikä kiinnostaa tai mikä ei. Mexicossa, Puerto Ricossa ja Thaikuissa vahvoista katulapsista värvätään ottelijoida. Näin vedonlyöjät tekevät lisää rahaa itselleen. Katulapsi on vain onnellinen kun saa ruokaa, eikä tarvitse nukkua ulkona. Noissa kuvioissa vahvimmat pärjää ja heikommat heitetään takaisin kadulle. Toki kulttuurillakin on suuri tekijä kyseisten lajien suosioon ja menestykseen, mutta vedonlyönti on suurimpana vaikuttajana taustalla.
PS. Rikkaiden kakaroista ei tule ammattiottelijoita köyhissä maissa, vaan niistä tulee lakimiehiä, poliitikoita, herroja, etc.
Fitnesstukku koodi pakkotoisto15. Nyrkkeilyä kovimmaksi lajiksi väittävät varmasti uskovat myös, että maratoonin juokseminen on kovempaa kuin täyden matkan Triatlonin läpi vieminen?
Monet vapaaottelijat varmastikin hallitsevat eri osa-alueet tekniikkatasolla, mutta sellainen tekniikka osaaminen joka on niin korkeaa tasoa, että sitä voidaan käyttää varsinaisessa ottelussa on asia erikseen. Varmasti Couture, Randleman ja Carwin osaavat tehdä matossa selältään lopetuksia vastustajille treeneissä, mutta kisatilanne on eri asia. Ottelussa useimmat turvautuvat hyvin rajalliseen määrään tekniikoita, sillä alemman tason osaaminen ei riitä siihen että ne kyetään tekemään koville vastustajille ottelutilanteessa. Tässä tulee nopeasti ne inhimilliset rajat vastaan. Huippu painijat tai judokat eivät hallitse erittäin hyvin kuin kourallisen tekniikoita, vaikka treenavat omia lajejaan pääsääntöisesti. En usko että vapaaottelijat ovat mikään poikkeus.
Olen samaa mietä Penn vs. Edgar ottelusta. Yhtään leveilemättä arvasin lopputuloksen jo etukäteen. Edgarin räjähtävä nopeus ja liike ovat liikaa BJ:lle.
Mäkään en ennustaisi ammattinyrkeilijöille valoisaa tulevaisuutta vaparissa. Etenkin jos on huippunyrkkeilijä niin sitä on jo niin urautunut siihen ottelemiseen tietyllä tavalla että mukautuminen vapariin on vaikeaa, siis huipputasoa ajatellen. Tietysti jos pohjalla on kunnollinen painiosaaminen nuoruusvuosilta niin sitten ehkä. En kuitenkaan kovin kovaan ääneen menisi puhumaan siitä mitä vaparin huipulla pärjääminen vaatii. Periaatteessa melko yksipuolisellakin osaamisella voi pärjätä. CroCop oli huippuvuosinaan pirun kova pystyssä ja omasi hyvän puolustuksen maahanvienneille. Uskon että samalla yhtälöllä voi pärjätä vieläkin, jos on siis pirun hyvä molemmissa. Ideaali olisi tottakai että osaa kaiken, mutta ei kukaan voi olla joka osa-alueella paras. Sitten kun tulee se ukko vastaan joka on sillä yhdellä osa-alueella riittävästi parempi niin ei se muuta vaadi.
En jaksa uskoa siihen hypetykseen, mitä jotkut harrastaa, että tulevaisuudessa huippu vapaaottelijat olisivat aivan armottomia ninjoja, jotka osaavat kaiken helvetin hyvin, koska ovat aloittaneet treenamisen jo 2 vuotiaana. Näkemys on musta hieman utopistinen ja siinä on samanlaista lapsellista optimismia kuin ydinenergia vouhotuksessa 50- ja 60-luvulla. Ihmisen kyvyt ovat rajalliset eikä valmennuksessa niin suuria ihmeitä tule tapahtumaan. Todennäköisempää on että 100% väestöstä on ylipainoisia possuja :D
En ole tuohon vedonlyötikuvioon niin perehtynyt. Hieman silti epäilyttää kuinka paljon se tuottaa sivussa huippuotteljoita. Vertaisin huippuottelijan luomista hyvin pitkän tähtäimen (yli 10 vuotta) sijoittamiseen, johon täytyy investoida valtavasti rahaa (harjoittelu, leiritys, kisamatkat, sairaalakulut, vakuutus, varusteet jne.) ja jossa on erittäin korkea riski (uran katkeaminen loukkaantumiseen ym. syyt). Mul on sellainen perstuntuma, et aika harva vedonlyöntikohde nousee huippu-urheilun huipulle, vaikka näin saattaakin tapahtua. Kuten sanoin niin en tiedä. Mä luulen et suurempi tekijä voi olla se, että kehitysmaiden lapset näkevät urheilussa (ainoan?) tien parempaan tulevaisuuteen. Siinä on kummasti motivaatiota, kun elää slummissa ja näkee köyhyyden ympärillä.
Maratonin juokseminen on luultavasti lonkille paljon rankempaa kuin triathlonin suorittaminen. Jos harrastat ultramaratonia koko ikäsi niin voin taata että saat useamman keinonivelen ja elimistö vanhenee vapaiden radikaalien vaikutuksesta keskimääräistä urheilijaa enemmän. Kovuus on näkökulmasta kiinni. Vuorikiipeily ja luolasukeltaminen ovat myös oivallisia harrastuksia, jos haluat uhmata kuolemaa. Tästä kovuus-asiasta on varmaan sanottu nyt kaikki mitä on sanottavissa.
