Yksi tonttu on hyllyllä ympäri vuoden. :D
Meillä on yksi keraaminen ja melko ruma joulupukki ollut hyllyllä ympäri vuoden... nyt se on piilotettu laatikkoon. Pitäisiköhän se kaivaa esille?
Minä tykkään nykyisin taas joulusta, jossain vaiheessa oli sellainen aika, että koko touhu jotenkin ahdisti. Nykyisissä jouluissa mukavaa on perheen tapaaminen ja enimmäkseen rauhaisa oleskelu. Joulustressit jätän muille, toistaiseksi kun ei tarvitse olla emäntänäkään. Käymme vuorovuosin joko minun vanhempieni luona (tai oikeastaan veljen maatilalla) tai miehen vanhempien luona. Jouluperinteet ovat melko samanlaiset, joten ei ole tarvinnut hätääntyä. Toissajouluna tosin vahingossa vein anoppilaan yhden tavan lisää: aattoyönä juopottelun. Hähähää. Ja noilla kun ei saunaa ole lainkaan niin joulusaunaan en pääse. Lisäksi veljen luona meininki on sikäli erilaista, että kakaroita on hirveä liuta ja iso osa aatosta menee heidän tohotustaan seuratessa. Anoppilassa ei käy pukkikaan, mutta siellä saan enemmän lahjoja kuin kotioloissa! Jee.
Muuten on aika normaalia settiä: aamupäivällä puuro (ja
Lumiukko), iltapäivällä ehkä kynttilät haudalle (isä on ollut vuosikaudet vartiossa sankarihaudoilla aattona), illansuussa jouluruoat, sitten lahjat, sitten glögit, suklaat ja ehkä ne alkoholit ja jokin peli esiin. Pelin parissa menee usein pikkutunneille, ja silloin on tietysti käytävä vielä jääkaapilla rohmuamassa jotain herkullista ja ravitsevaa (kuten graavilohta limpun päällä).
Ennen näiden vanhempien tai appivanhempien luona vietettyjen joulujen alkamista vietimme erään joulun etukäteen yhdessä. Ostimme valikoidusti jouluruokia, söimme itsemme ähkyyn ja otimme iisisti. Sekin oli ihan mukavaa.
Vanhempien luona asuessani, kun perhe oli suuren suuri muutenkin, jouluun kuului enemmän hienoja perinteitä kuin nyt. Salaattien teko suuren pöydän ääressä liki koko perheen voimin, leivinuunin lämmittäminen ja luutiminen, leipominen (leipiä tehtiin harvoin suuressa leivinuunissa, ennen joulua se kuului aina kuvioihin), laatikoiden teko, pipareiden koristelu, pahvisten tonttujen kiinnittäminen ikkunoihin, kuusen hakeminen ja koristelu, takkatuli, joulupukille laulaminen ja lahjojen harras tutkiskelu kuuluivat kaikki aina ohjelmaan. Meillä vietettiin kotona myös pikkujoulua. Saimme näin joulukuun alun tienoilla hakea pienen kuusen metsästä, koristella sen ja laittaa verannalle. Kuusen juurelle vietiin joulupukille osoitetut kirjeet ja sitten syötiin jotain hyvää kynttilänvalossa.
Tätä kirjoittaessani alan tuntea itseni vanhaksi ja haikeaksi joulunrakastajaksi. Todellisuudessa taidan kaivata vain lapsuuden huolettomuutta ja sitä, että kaikki asiat tuntuivat lapsena niin paljon enemmän.
Ai niin ja yksi juttu vielä: joululaulut ovat enimmäkseen aivan perseestä. En kuuntele niitä ikinä vapaaehtoisesti.