miten olla pistämättä rotanmyrykkyä työkaverin kahviin?

[nevahood]

Eivät ne opi vaikka kouluttaisi. Jokaisella työpaikalla on yksi kiusaaja. Erään sukulaisen työpaikalla on samanlainen tapaus. mm. jättää itse tekemättä työnsä tai palauttaa työt määräajan jälkeen, jotta pääsee syyttämään muita. Kaikki ovat vaan pistäneet ignoren päälle eikä ketään kiinnosta tehdä sen kanssa kummempaa tuttavuutta. Itse siis on käytöksellään pilannut kaikki ihmissuhteensa. Pidemmällä aikavälillä kyllä paskanjauhanta tulee ilmi, jos vaan itsellä on tarpeeksi kanttia jatkaa. pura tuntojasi muillekkin työntekijöille, et varmasti ole ainoa kiusattu.

 

[Timba79]

No joo...psykopaateista kuitenkin sen verran, että niiden osuus on västössä varsin korkea...jokaisesta hiukankin suuremmasta firmasta löytynee joku, joka täyttää jonkin asteisen psykopaatin vaatimukset...sitten onkin vain tuurista kiinni että minkäasteisen psykopaatin kukin saa työkaverikseen.

Todellakin asia on näin ja tällainen tapaus meiltäkin löytyy. On se kerran uhannut meikäläisen suoletkin puukolla vapauttaa ja hakata mun radion kirveellä paskaksi. 20 vuotta se on talossa ollut ja vähintään 15 vuoden ajan on erilaisia palavereita tämän tapauksen vuoksi käyty, mutta edelleen kaveri porskuttaa. Valitettavasti homma on meilläkin niin, että sen täytyy toteuttaa joku noista uhkauksistaan ennenkuin jotain tehdään. Kaikenhuippu tän tapauksen kohdalla on se, että se ei varmaan teen mitään hommia koskaan niin kuin siltä pyydetään, eli syitä antaa kenkää olisi noin 100 kpl. :curs:

 

[Konna]

Eikö teillä ole luottamusmiestä, jonka voisi laittaa selvittämään tuota riitaa? Se kai olisi ns. oikea tapa panna prosessi alkuun.

 

[Alexei]

En kyllä suosittele tuota mustamaalauskamppanjaa. Viiskymppinen täti, joka on kusipää, ei opi enää olemaan ihmisiksi, vaikka sitä kuinka "kouluttaa". Hankala uskoa, että "kouluttamisella" olisi mitään positiivisia vaikutuksia. Olettaisin, että alentumalla tuon idiootin tasolle, alat vain näyttää idiootilta myös niiden silmissä joiden silmissä et sitä vielä ole. Sen verran olen valmis myötäilemään paskiaislinjaa, että parempi kuitenkin räyhätä nyt, kuin pimahtaa kunnolla 15 vuoden kuluttua. Jos epäilet, että näet loppuelämäsi unta kuinka olisi pitäny nyöryyttä kyseistä tätiä aikoinaan, niin nöyryyttä nyt äläkä vuonna 2020. Myönnän, että saattaisin hyvinkin lipsahtaa kouluttamaan tätiä, jos olisin itse samassa tilanteessa. Mutta ko en ole, niin en kannatta alentumista kusipään tasolle.

Toivottavasti löydät jonku paremman homman.

 

[KrisuK]

heh

17 vuoden valtavalla kokemuksella ja löyhästi aloituspostin lukeneena: Sitä se teettää kun pistetään liikaa akkoja samaan taloon.

 

[jarhu]

Joillain on yksi asia auttanut. Suora koko sanavaraston lataaminen päin naamaa todistajien paikalla ollessa. Pari tällaista keski-ikäistä tapausta olen kuullut. Sen "kiusaajan" pitää vain huomata oma tyhmyytensä.

Ps. Sanotaan, että vanha koira ei opi. Mutta ihminen ei olekaan koira.

 

[mho]

Ei ehkä rotanmyrkkyä kannata laittaa mutta miten olis joku ulostuslääke, risiiniöljy tms? Tai onhan jotkut kuulemma kusseetkin kahvinkeittimeen, siinäpä mainio pila. Mutta oikeasti, on kyllä aika ikävän kuuloinen tilanne, vaikka liitosta tai jostain apua saisikin, niin tuskinpa se työpaikan meno koskaan mukavaksi muuttuisi. Jospa löytäisit paremman paikan ja sitten lähtiessä suorat sanat niille haahkoille.

 

[Eleonoora]

17 vuoden valtavalla kokemuksella ja löyhästi aloituspostin lukeneena: Sitä se teettää kun pistetään liikaa akkoja samaan taloon.

Joo, tästä asiasta olen kyllä aika pitkälti samaa mieltä. Tässä asiassa naiset kyllä häviää miehille 6-0. Mun työpaikalla on "akkavalta" ja sen kyllä huomaa. Etenkin yksi nainen on todellinen ongelma, mutta se johtunee osittain siitä, että hän ilmeisesti(?) kärsii lievistä mielenterveysongelmista. Nyt kun olen jonkun kuukauden ollut toisessakin firmassa, niin pakko sanoa, että siellä on kyllä vähän parempi fiilis (ei siis sillä, etteikö mun vakityössäkin olis ihan ok fiilis useimmiten). Johtuisiko sitten osittain siitä, että siellä on suunnilleen saman verran miehiä ja naisia. Lähiviikkoina joudun siirtymään sen firman tytäryhtiöön (tai mikä lie :D ) ja siellä suurin osa työntekijöistä on minusta huomattavasti vanhempia naisia. Saapahan nähdä, miten siellä sitten pärjään..

Pistä työhakemusta vaan menemään, kuulostaa aika pahalta IMO. Itse olen sen verran lapsellinen että alkaisin laittaa samalla mitalla takaisin ja pahemminkin jos tilanne olisi tuossa pisteessä. Samanlainen viekas mustamaalaus/kiusa -kampanja vaan pystyyn. Varsinkin sitten kun on uusi paikka tiedossa.

Tekisin mitä todennäköisimmin juuri noin. Vaikka se lapsellista olisikin. :D

 

[Carhart]

Aina noita kusipäitä työpaikoilta löytyy, tähän mennessä ei ole löytynyt yhtään työpaikkaa jossa ei jonkun kanssa olisi saanut mitellä. Itse kun vielä pidän itseäni kohtuullisen mukavana työkaverina. Se on tämä ihmisen perusluonne kateus joka pistää pyörät pyörimään. Hoidat hommas hyvin, niin joku hakkaa jo puukkoa selkään. Joskus on parempi nostaa kytkintä ja lähteä ajoissa. Kyllä hyville tyypeille aina töitä löytyy. Toki pieni jäynä lähtiessä on aina paikallaan.....
Eräs työtoverini tunki viimeisenä työpäivänä pomon lempparikynän persevakoonsa ja jemmaili sitä siellä hetken aikaa... pomo kun oli kynä suussa aina palavereissa. Kyllä oli naurussa pitelemistä, kun tiiistain palaverissa äijä oli taas kynä suussa.

 

[kalmukki]

Voiko tuon nuoren, hemaisevan ja pantavan laittaa cv:en?

Ei, mutta sitä varten on haastattelut.

 

[D.W.A.M]

...Omalla kohdallani kävi niin, että samanikäinen työtoverini alkoi muutama vuosi sitten hiillostaa silloisessa työpaikassa. Se oli enimmäkseen suoraa vittuilua ja ainakin ko. henkilön omasta mielestä hauskaa tilannekoomista läppää. Toiset työkaveritkin alkoi lopulta (tätä jatkui joitakin viikkoja) ihmetellä, miten mies vain jatkoi, vaikka muotoni oli silminnähden mustunut. :curs: Äimistelivät, että eikö se jo tajua lopettaa, ei ole enää hauskaa, varsinkaan kun "huumori" alkoi mennä jo todella pahasti henkilökohtaisuuksiin. Koska asiallinen keskustelu jäbän kanssa oli kuin hullun kuristamista, sain fiksulta taholta neuvon. Ei muuta kuin esimiehen puheille.

Pyysin siirtoa joko itselleni tai työkaverilleni, sillä työnteosta ei yhdessä tulisi mitään, koska alkaa tämä vittuilurodeo nyppimään ihan tosissansa. Osastopäällikkö oli hetken aikaa monttu auki, mutta kääntyi sitten kannoillaan, raportoi tilanteen henkilöstöpäällikölle joka antoi käskyn meille molemmille tulla välittömästi toimistoonsa.

Kun minä ja työkaverini istuimme sitten nokitusten pöydän ääressä, henkilöstöpäällikkö kysyi suoraan, mikä tilanne on, miten se on päässyt syntymään ja mitä teillä on tästä sanottavana. Kun kerroin oman kokemukseni viimeisen kuukauden ajalta, meni työkaveri aivan lukkoon ja hämmennyksiin. Mies luuli tosiaan olleensa vain oivallinen huumorimies, vaikka juuri kukaan ei nauranut lukuunottamatta häntä itseään. No, hän pyysi aivan vilpittömästi anteeksi, niin paiskasimme sitten kättä. Seuraavat viikot olivat hiukan varovaisen oloisia, mutta tilanne tasaantui ja lopulta olimme kuin ei mitään olisi koskaan sattunutkaan.

Kun tiemme erkanivat molempien vaihtaessa paikkakuntaa, sovittiin, että joka juhannus tästä eteenpäin jompikumpi soittaa ja vaihdetaan kuulumiset. Ja niin on ollut, olemme hyvissä ja mutkattomissa väleissä. ...Tämä taitaa olla aika harvinaista? En ole kuullut montaakaan tapausta, jotka olisivat päättyneet näin hyvin.

 

[reinhardt]

tämä ei ymmärtänyt..

Siis tuli nöyrä olo siksi, että ne listaamasi kysymykset oli kyllä minulle ihan hepreaa. Ehkä on ihan hyvä, ettei minusta tehtykään talouspäällikköä.

EDIT: ja vielä muutenkin aiheesta:

Meillä ei ole luottamusmiestä. Pitäisi toki olla, tämän kokoisessa talossa, mutta ei vain ole.

Muutenkin tilanne on hankala siksi, että olemme kahdessa eri toimipisteessä. Minun ja kirjanpitäjän keskustelut käydään puhelimitse, eikä kukaan yleensä ole kuulemassa. Sen, että hän mustamaalaa minua, olen kuullut siltä naiselta, joka itsensä irtisanoi (minulla on syytä olettaa, että hän puhui totta, koska vastaavia vihjeitä on kyllä tullut, en vaan niitä aiemmin ymmärtänyt.) Anyway en pysty todistamaan mitään.

Pomolle on turha puhua, tässä talossa on nykyään vain yksi pomo, joka samalla myös omistaa koko firman. Meillä oli kyllä aiemmin ostopäälliköt sun muut, jotka ovat vain hävinneet organisaatiokaavioista, nykyään vain lukee ihmisen nimi ja toimenkuva - ja organisaatio on kaksiportainen Herra Ja Ylhäisyys ja Paariat. (sitten on toki vielä verstaan duunarit, mutta niitä ei koko kaaviossa näy, koska eihän ne tee muuta kuin tuo rahan taloon, ei niistä tarvi välittää.)

Kostolinjalle en lähde, koska en todellakaan halua alentua siihen -en usko, että siitä seuraisi muuta kuin paha olo itselleni. Toki en anna ihan ylitseni kävellä -meilä menee aina pari viikkoa hyvin kun olen "selättänyt" kirjanpitäjän -toistaiseksi se on suhteellisen vähällä jättänyt minut rauhaan -sitä enemmän se tietysti silloin selän takana puhuu. No, siskoni on sanonut, ettei sillä ole väliä, mitä ihmiset puhuvat, niin kauan, kuin puhuvat minusta.

Paras kosto on tietysti löytää joku tosi hyvä työpaikka. Ja ottaa irtisanomisajaksi sairaslomaa. Eikös irtisanomisajaksi saa helposti sairaslomaa?

Toki haaveilen siitä, miten joskus 10 vuoden päästä olen verotarkastaja ja tulen tämän kirjanpitäjän huoneeseen korot kopisten grafiitinharmaassa jakkupuvussa ja julma hymy huulilla...

 

[Timba79]

17 vuoden valtavalla kokemuksella ja löyhästi aloituspostin lukeneena: Sitä se teettää kun pistetään liikaa akkoja samaan taloon.

Sitä se teettää kun on liikaa akkoja talossa ja selkärangaton esimies. Ne naisetkin pysyy ruodussa jos on joku joka ne pitää siinä, mutta jos pääsetään sooloilemaan jo nokittamaan niin seuraukset tietää jokainen.

 

[osku]

Se ratsasti sulla ku aasilla!No mut hyvä että tuli onnellinen loppu.

 

[Tomppa85]

Se ratsasti sulla ku aasilla!No mut hyvä että tuli onnellinen loppu.

Helpommin sanottu kuin tehty tuo "sanon esimiehelle suorat sanat." Kynnys voi olla suht suuri joillekin ihmisille valittaa tilanteesta, varsinkin jos kyseessä on ns. piilovittuilu. Kokemusta itselläkin on, tosin opsikeluyhteisössä, ja liian kauan siedin. Onneksi lopputulos sama kuin D.W.A.M:lla.

Edit: Niin ja jokut ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä tekevänsä hallaa toiselle tai kiusaavansa ennen kuin ottaa joko kahdenkesken vakavasti puheeksi tai vie esimiehelle.

Reinhardt, vedäpäs tuo täti käsipuolesta johonkin huoneeseen jossa olette kahdenkesken. Sitten kerrot vähän tuntojasi rauhalliseen sävyyn. Kerrot että miltä susta tuntuu selvästi. Jos ei muu toimi, niin esimiehen juttusille ja jos ei sekään, niin lähde firmasta niin nopeasti kuin pystyt.

Jos tuntuu että on asioita joita et ihan hallitse, niin muista että valittaa voi vain asioista, jotka on jo opetettu. Eli jos mitään perehdyttämistä ei ole ollut, niin vähän turha kenenkään on selän takana valitella. Eriasia tietysti jos työnhaussa on työnantajan kriteerit olleet "on osattava tehtävä A", ja jos siihen vähän säveltää cv:ssä eikä sitten osaakaan niin...

 

[uga]

Useita eri työpaikkoja jo kolunneena voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä että 95% ongelmatapauksista ainakin toinen osapuoli on nainen. Niin se vaan menee. Akat ei tule toimeen keskenään eikä kenenkään muunkaan kanssa.

Ja monestiko olette kuulleet akkojen valittavan pomoistaan, työkavereistaan, jne? Entä miesten? Ero on melkoinen.

Sitten ihmetellään, miksi naisia ei ole yhtä paljon johtavissa asemissa kuin miehiä. Sukupuolista syrjintää, sanovat feministit. Itse ovat kuoppansa kaivaneet, sanon minä. Jos joudun joskus rekrytoimaan porukkaa, aion välttää ongelmia ja palkata kahdesta samantasoisesta vaihtoehdosta aina sen miehen.

 

[Tomppa85]

Useita eri työpaikkoja jo kolunneena voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä että 95% ongelmatapauksista ainakin toinen osapuoli on nainen. Niin se vaan menee. Akat ei tule toimeen keskenään eikä kenenkään muunkaan kanssa.

Suurin osa naisista joiden kanssa olen työskennellyt ovat olleet kyllä mukavia minulle. Välillä tuntuu jopa siltä että naiset työpaikoilla hieman katsovat ylöspäin miehiin ja odottavat että he "ottavat ohjat" ongelmatilanteessa. Sitten taas muita naisia saatetaan sorsia niin että ei mitään rajaa...

Helvetinmoista mutuilua taas, mutta saattaisiko sillä olla mitään tekemistä asian kanssa, että nainen biologisesti yrittää "perustaa pesää." Eli järjestää ympäristön omille jälkeläisilleen sopivaksi, eikä tähän tilaan sovi muut naiset ollenkaan, koska he ovat kilpailijoita ja heidän jälkeläisensä myös.

Ja monestiko olette kuulleet akkojen valittavan pomoistaan, työkavereistaan, jne? Entä miesten? Ero on melkoinen.

Enemmän paskanjauhantaa esimiehistä olen miehiltä kuullut. Naisten en ole kuullut vittuilevan esimiehistään (varsinkaan miespuolisista) juuri ollenkaan. Ainoastaan tyyliin "tuossa se nyt taas tulee ja antaa meille lisää töitä voi voi..."

 

[reinhardt]

Jos tuntuu että on asioita joita et ihan hallitse, niin muista että valittaa voi vain asioista, jotka on jo opetettu. Eli jos mitään perehdyttämistä ei ole ollut, niin vähän turha kenenkään on selän takana valitella. Eriasia tietysti jos työnhaussa on työnantajan kriteerit olleet "on osattava tehtävä A", ja jos siihen vähän säveltää cv:ssä eikä sitten osaakaan niin...

Ongelmia meillä on lähinnä palkanlaskennan kanssa: minulle aikanaan ilmoitettiin, että alan tehdä sitä -vaikka kaikki hyvin tiesivät, etten ole sekuntiakaan palkanlaskentaa opiskellut. Aikani sitä tein ja pyytelin päästä kursseille -ja rakkaan esimieheni kanta oli, että kyllä palkanlaskennan oppii, jos vain on motivaatiota! (olemme saaneet myös ilon oppia uuden atk-järjestelmän melkein ilman perehdytystä, koska motivaatiostahan se vain on kiinni, oppiiko jotain.) Maksoin sitten itseni 1200 e palkanlaskentakurssille, joka pidettiin toisessa kaupungissa -JA JOUDUIN KÄYTTÄMÄÄN LOMAPÄIVIÄNI KURSSIPÄIVIIN.

Edellisen kirjanpitäjän kanssa minulla ei ollut mitään ongelmia, koskaan. Eikä kyllä muidenkaan työkavereiden kanssa, missään.

 

[Tomppa85]

Ongelmia meillä on lähinnä palkanlaskennan kanssa: minulle aikanaan ilmoitettiin, että alan tehdä sitä -vaikka kaikki hyvin tiesivät, etten ole sekuntiakaan palkanlaskentaa opiskellut. Aikani sitä tein ja pyytelin päästä kursseille -ja rakkaan esimieheni kanta oli, että kyllä palkanlaskennan oppii, jos vain on motivaatiota! (olemme saaneet myös ilon oppia uuden atk-järjestelmän melkein ilman perehdytystä, koska motivaatiostahan se vain on kiinni, oppiiko jotain.) Maksoin sitten itseni 1200 e palkanlaskentakurssille, joka pidettiin toisessa kaupungissa -JA JOUDUIN KÄYTTÄMÄÄN LOMAPÄIVIÄNI KURSSIPÄIVIIN.

Edellisen kirjanpitäjän kanssa minulla ei ollut mitään ongelmia, koskaan. Eikä kyllä muidenkaan työkavereiden kanssa, missään.

Miksi maksoit kurssisi itse? Jos työnantaja siirtäisi minut johonkin minulle uppo-outoon hommaan, en missään tapauksessa kustantaisi omaa koulutustani. Kyllä se on työnantajan tehtävä kustantaa työtehtäviin liittyvät opiskelut.

Työnantajasi kuulostaa muuten melkoiselta törpöltä. En haluaisi viettää päivääkään moisen mänttipään hommissa.

 

[Tiedz]

Ongelmia meillä on lähinnä palkanlaskennan kanssa: minulle aikanaan ilmoitettiin, että alan tehdä sitä -vaikka kaikki hyvin tiesivät, etten ole sekuntiakaan palkanlaskentaa opiskellut. Aikani sitä tein ja pyytelin päästä kursseille -ja rakkaan esimieheni kanta oli, että kyllä palkanlaskennan oppii, jos vain on motivaatiota! (olemme saaneet myös ilon oppia uuden atk-järjestelmän melkein ilman perehdytystä, koska motivaatiostahan se vain on kiinni, oppiiko jotain.) Maksoin sitten itseni 1200 e palkanlaskentakurssille, joka pidettiin toisessa kaupungissa -JA JOUDUIN KÄYTTÄMÄÄN LOMAPÄIVIÄNI KURSSIPÄIVIIN.

Edellisen kirjanpitäjän kanssa minulla ei ollut mitään ongelmia, koskaan. Eikä kyllä muidenkaan työkavereiden kanssa, missään.

Hmmm..kuulosta aika mielenkiintoiselta ja myös tyhmältä. Jos sun pitää töistä jotain oppia ja töiden takia opiskella niin se on työpaikan tehtävä hoitaa(ihan työehtosopimuksienkin mukaan) Vaikuttaisi siltä, että tuossa firmassa ei lailla ja työehtosoppareilla ole mitään väliä joten lähe mahdollisimman nopeasti ****uun sieltä. Kysyitkö liitosta silloin noita perehdytys ja kurssimaksujuttuja??
Tuollaisia työpaikkoja on suomeesakin aika paljon, missä omistaja on toimitusjohtaja ja muiden sanalla ei ole väliä, "mikä on työehtosopimus"mentaliteetti. Yleensä justiisa sellasia firmoja missä alle 30 työntekijää ja kaikki on niinsanotusti "paikallisesti sovittuja " juttuja, eli perseestä.