Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


rullaverho sanoi:
Ja jos tulevaisuudessa merkittävästi suurempi osa yritysten työntekijöistä on tieto- tai asiantuntijatyötä tekeviä, Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyllehän on hyväksi että koulutetuilla on paskat palkat.
Click to expand...

Mutta kotimarkkinalle helvetin huono. Ei ole kenelläkään ostovoimaa joten esim ravintolatyöntekijöille ei ole töitä siinä määrin mitä dynaamisemmassa taloudessa olisi.
 
Jos sulla on jalkapallojoukkue sun täytyy todellakin kaivaa kuvetta että sinne saa edes liigajyriä Saksasta, arjen robbeniin ei tule rahat riittämään.

Siksi kai Veikkausliigan taso on mitä on. Ja kaikki kynnelle kykenevät menee heti ulkomaille mihin sarjaan vaan jos vaan pääsee.

Kääntäen: jotta Suomessa ei ole ihan maakuntasarjan tekijät niin pitää maksaa kilpailukykyistä liksaa tai ne kynnelle kykenevät painuu muualle, eikä jää tänne. Maakuntatason ympyröihin.
 
Ei täältä löydy mistään sellaisia rahoja ja etenkään feimiä millä NHL-tason miehet saisi jäämään. Niiden pelipaikka onkin NHL:ssä. Tarvii vain toivoa että Wilson Kirwoista ja Eduard Hämäläisistä on pistesijoille marginaalilajeissa.
 
NHB sanoi:
Kukahan on halunnut siirtää yrittämisen riskiä työntekijöille? Mitä ovat nämä työntekijän riskit? Merkittävin riski lienee saada potkut ja potkut ovat yleensä seurausta yrittäjän riskien realisoitumisesta. Kuten jokainen duunari jo tietääkin, Suomessa työntekijöiden palkan leikkaaminen ei missään nimessä ole ensisijainen linja. Duunareiden palkat ovat varsin hyvät Suomessa.
Click to expand...
Ooksää lukenut näitä kirjoituksia? Siitähän tässä on viime kädessä kyse, jos puhutaan palkkaleikkauksista ja työn tuottavuudesta tai halutaan sallia paikallista sopimista työpaikkojen syntymisen nimissä.
 
Seuraava askel on varmaan sitten se, että jokainen perustaa toiminimen, ja ryhtyy ammatinharjoittajana alihankkijaksi yritykseen jossa on töissä. Näin työnantajapuoli tehostaa ja ulkoistaa ikävät työaikalait, lomakorvaukset, saikut, eläkemaksut, irtisanomisista aiheutuvat hässäkät. Tämä ei muuten ole vitsi. Tätä ihan oikeasti ehdotettiin eräässä isossa talossa! Yllättäen ei mennyt läpi.
 
Jami2003 sanoi:
Itellä ei ole tarkoitus vittuilla kenellekkään vaan tuoda sitä julkisuudessa unohtuvaa näkökulmaa esille että Suomessa oikeita "herroja" tai "rikkaita" on oikeasti niin helvetin vähän että niiden verotusta tai työehtoja kiristämällä ei tätä laivaa käännetä. Todellisuudessa veropohjaa tulisi laajentaa eli saada joka ikinen oikeasti työkykyinen oikeasti oikeisiin töihin.
Click to expand...

Eipä tuo kaiketi sinulle ollutkaan? Enkä minä yritä mitään herravihaa kylvää. Ei minua ahdista tj:n työehdot tai niiden puute. Kovapalkkaisia toimareita on oikeasti todella vähän ja se siitä nyt mun puolesta.

Enkä ole missään kohtaa mielestäni kannattanut "herrojen tai rikkaiden" riistoverotusta. Sitä tää on jo nyt. Mutta ei helvetissä kestä kyllä enää keskituloisen duunarinkaan verotuksen kiristämistä ja palkkojen alentamista ties mitä. Ei vaan yksinkertaisesti jää rahaa mihinkään palveluihin eli saa nekin pistää sitten lapun luukulle. No onneksi sitä pärjää hyvin ilman ravintoloita, partureita, hierojia, kosmetologeja jne jne jne. Kaikista noista voi tinkiä niin ettei käytä ollenkaan. Ja vaihtoehtoja ei paljon jääkkään jos rahat kuluu asumiseen ja ruokaan ja muuhun perusjuttuun. Enkä tässä nyt puhu vain itsestäni vaan ihan ylipäätään. Väitän että omat talousasiat on keskivertoa paremmin hoidossa ja silti on kaukainen haave minkäänlainen leveä elämä. Jos meinaa mennä ulkomaille lomalle, siihen saa säästää oikeasti koko vuoden jos meinaa kassavirrasta sen rahoittaa.

Että miten ratkaistaan sitten se ettei palveluala kuukahda kokonaan? Ei ne tj:t ja muut rikkaan riitä rahoittamaan tuota sektoria, koska niitä on liian vähän.
 
Niin ja onhan tässäkin nyt havaittavissa selkeästi sitä että duunarin palkkaa ollaan laskemassa ja toimihenkilöt ei vissiin sitten ole duunareita? Mielestäni ovat, kaikki ovat jotka eivät ole selkeästi ole johtoasemassa ovat duunareita. Ihan sama onko työkalu ruuvimeisseli vai tietokone ja siinä joku piirto-ohjelma.
 
Jorma Bulkkinen sanoi:
Seuraava askel on varmaan sitten se, että jokainen perustaa toiminimen, ja ryhtyy ammatinharjoittajana alihankkijaksi yritykseen jossa on töissä. Näin työnantajapuoli tehostaa ja ulkoistaa ikävät työaikalait, lomakorvaukset, saikut, eläkemaksut, irtisanomisista aiheutuvat hässäkät. Tämä ei muuten ole vitsi. Tätä ihan oikeasti ehdotettiin eräässä isossa talossa! Yllättäen ei mennyt läpi.
Click to expand...
Tuskin tulee tapahtumaan ennen suurempaa yritteliaisyydenkulttuurin ja verotuksen muutosta. Englannissa tuo on hyvin normaalia, noita toiminimella tekevia on esim Jaguar Land Roverin tavoitteen mukaan 40% porukasta ensi vuonna. Monet on olleet talossa vuosikausia eika niita erotella firman omista tyontekijoista mitenkaan. Moni ei edes halua talon kirjoille, koska palkka saattaa tippua jopa puoleen. Firman pyorittaminen toki on aika helppoa kun sen saa pystyyn hetkessa ja ALV raja on ~100k€.
 
mountainer sanoi:
Kumma juttu miten paljon puhutaan vaan tuosta duunarin palkasta. Kyllä varsinkin monissa vientiteollisuusyrityksissä, jotka käyttävät paljon alihankintaa ja valmistavat itse vähän, merkittävä osa työntekijöistä on toimihenkilöitä. Ja Suomessa kyllä toimihenkilöiden palkat ei niin kummoisia ole. Jos ei toimihenkilön liksa ole hyvä niin ei se sitä tarkoita että duunarin liksaa pitäisi alentaa.
Click to expand...
Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä, että niistä palkoista puhutaan, joissa se epätasapaino on. Toimihenkilön ja duunarin liksan ei tarvitse liittyä toisiinsa mitenkään. Hyvä olisi, että molempien työtä pystyttäisiin myömään enemmän.

Max131 sanoi:
Ooksää lukenut näitä kirjoituksia? Siitähän tässä on viime kädessä kyse, jos puhutaan palkkaleikkauksista ja työn tuottavuudesta tai halutaan sallia paikallista sopimista työpaikkojen syntymisen nimissä.
Click to expand...

Olen lukenut, enkä tuollaista ole nähnyt. Ei tuo sun vastauskaan oikein vastaa kysymykseeni. Työpaikkojen synnyttämistä en osaa oikein mitenkään mieltää riskien vierittämiseksi duunarin selkään. Vai onko kyseessä riski joutua työskentelemään?


Jorma Bulkkinen sanoi:
Seuraava askel on varmaan sitten se, että jokainen perustaa toiminimen, ja ryhtyy ammatinharjoittajana alihankkijaksi yritykseen jossa on töissä. Näin työnantajapuoli tehostaa ja ulkoistaa ikävät työaikalait, lomakorvaukset, saikut, eläkemaksut, irtisanomisista aiheutuvat hässäkät. Tämä ei muuten ole vitsi. Tätä ihan oikeasti ehdotettiin eräässä isossa talossa! Yllättäen ei mennyt läpi.
Click to expand...

Itse olen tehnyt paljonkin hyvin duunia, jossa ei ollut mitään palkallisia lomapäiviä. Työaikojakaan ei ollut, kuten ei myöskään velvoitetta tulla joka päivä töitä. Ei toki jokaiselle päivällä ollut mitään tekemistäkään. Monena vuotena tein noita töitä, enkä tainnut koskaan kirjoittaa nimeänikään mihinkään sopimukseen. Hemmetin hyvä järjestely, josta puuttui monet noista luettelemistasi tuottavuuden surmista. Elämäntilanteeseeni tuollainen sopi mainiosti. Tuottavuuteni oli varmasti vähintään kaksinkertainen jäykillä sopimuksilla säänneltyyn työntekijään verrattuna. Saman pystyi sanomaan myös palkastani.

Lähtökohtaisesti työntekijän fokuksen keskittäminen tuloksen tekemiseen on hyvä juttu.
 
NHB sanoi:
Olen lukenut, enkä tuollaista ole nähnyt. Ei tuo sun vastauskaan oikein vastaa kysymykseeni. Työpaikkojen synnyttämistä en osaa oikein mitenkään mieltää riskien vierittämiseksi duunarin selkään. Vai onko kyseessä riski joutua työskentelemään?
Click to expand...
Niin no sää et kysynyt oikein mitään järkevää, johon olisi voinut vastata. Tässä puhutaan nyt työnantajavelvoitteiden lieventämisestä, että yrittäminen kävisi helpommaksi. Silloin yrittämisen riskiä viedään pois yrittäjien harteilta. Ei tässä pitäisi olla mitään sen monimutkaisempaa.

Olen itsekin tehnyt alaikäisenä ylitöitä, yötöitä jne. haista vee -palkalla firmassa, jossa rikottiin varmaan suunnilleen kaikkea mahdollista työlainsäädäntöä. Jos noita työnantajavelvoitteita aletaan purkamaan, niin se johtaa väistämättä huonompiin palkkoihin ja huonompiin työolosuhteisiin. Ei kai se ole mikään ihme, että työntekijäpuoli haraa tässä vastaan.
 
Ranger sanoi:
http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/06/10/suomi-euron-pakkopaidassa/#more-873
Click to expand...
Paljonkohan tuosta viennin romahtamisesti selittyy Nokian romahduksella? Nokian merkitystä lisää sekin, että samalla kun Nokian mukana suli tuntuva osa vientiä, niin samasta syytä myös tuonti kasvoi. Nokiaa devalvaatio tuskin juurikaan olisi auttanut.

Suomi on ollut jonkilainen väliinputoaja. Suomea enemmän investoijat ovat uskoneet paljon enemmän naapurimaihin. Ilman riittävän suuria tuottavuutta parantavia investointeja ei liene mitenkään mahdollista pitää yllä Nokian romahdusta edeltänyttä elintasoa.
 
Max131 sanoi:
Niin no sää et kysynyt oikein mitään järkevää, johon olisi voinut vastata. Tässä puhutaan nyt työnantajavelvoitteiden lieventämisestä, että yrittäminen kävisi helpommaksi. Silloin yrittämisen riskiä viedään pois yrittäjien harteilta. Ei tässä pitäisi olla mitään sen monimutkaisempaa.

Olen itsekin tehnyt alaikäisenä ylitöitä, yötöitä jne. haista vee -palkalla firmassa, jossa rikottiin varmaan suunnilleen kaikkea mahdollista työlainsäädäntöä. Jos noita työnantajavelvoitteita aletaan purkamaan, niin se johtaa väistämättä huonompiin palkkoihin ja huonompiin työolosuhteisiin. Ei kai se ole mikään ihme, että työntekijäpuoli haraa tässä vastaan.
Click to expand...

Eli yrittämisen vaikeuttaminen vähentää työntekijän riskiä ja yrittämisen helpottaminen on riski työntekijälle. En oikein ymmärrä logiikkaasi. Mun mielestä kysymykseni ovat hyvinkin järkeviä. Pistän ne vielä tähän uusiksi: Kukahan on halunnut siirtää yrittämisen riskiä työntekijöille? Mitä ovat nämä työntekijän riskit?

Työntekijöiden palkat ovat kehittyneet selvästi Suomea paremmin monissa maissa, missä on alhaisempi järjestäytymisaste, vähemmän kattavat sopimukset ja enemmän joustavuutta. Näyttäisi siltä, että asiat eivät väistämättä kehity niin kuin väität.
 
NHB sanoi:
Eli yrittämisen vaikeuttaminen vähentää työntekijän riskiä ja yrittämisen helpottaminen on riski työntekijälle. En oikein ymmärrä logiikkaasi. Mun mielestä kysymykseni ovat hyvinkin järkeviä. Pistän ne vielä tähän uusiksi: Kukahan on halunnut siirtää yrittämisen riskiä työntekijöille? Mitä ovat nämä työntekijän riskit?
Click to expand...
Et siis ole lukenut ollenkaan mistä on keskusteltu. Juuri näinhän se on vastuun siirtoa, teen huonot kaupat ja otankin katteen palkkakustannuksista. siinähän on se riski että sen jälkeen tehdään lisää "huonoja" kauppoja.
NHB sanoi:
Työntekijöiden palkat ovat kehittyneet selvästi Suomea paremmin monissa maissa, missä on alhaisempi järjestäytymisaste, vähemmän kattavat sopimukset ja enemmän joustavuutta. Näyttäisi siltä, että asiat eivät väistämättä kehity niin kuin väität.
Click to expand...
Hetkinen, siis nyt ne palkat onkin huonot suomessa. No, sitten ei niitä työnkustannuksia tarvitse yrittää palkansaajien työaikaa lisäämällä karsia. Täähän on ollut ihan turhaa keskustelua:rolleyes:
 
Ilman mitään tilastojen tutkimista minusta työnantajan kustannuksen ja työntekijälle väliin jäävän rahan välinen ero on liian iso. Eikö jo isossa kirjassa puhuttu kymmenyksestä. Jopa kaksikymmentä prosenttia välistä vetoa olisi hyväksyttävissä. Mutta se että nykyinen yhteiskuntamme vetää välistä isomman summan mitä työntekijä saa käteen on kestämätöntä.
 
Jami2003 sanoi:
Ilman mitään tilastojen tutkimista minusta työnantajan kustannuksen ja työntekijälle väliin jäävän rahan välinen ero on liian iso. Eikö jo isossa kirjassa puhuttu kymmenyksestä. Jopa kaksikymmentä prosenttia välistä vetoa olisi hyväksyttävissä. Mutta se että nykyinen yhteiskuntamme vetää välistä isomman summan mitä työntekijä saa käteen on kestämätöntä.
Click to expand...
Paljonko tuo kerroin nykyään on? 16-vuotta sitten yritystalousluennolla kerrottiin kertoimen olevan n. 1,6, mikä sekin oli jo verrattaen posketon. Itse itseni työllistävänä, ja eläkemaksuissa säästävänä ei ole ajantasaista tietoa asiasta. P.S. 70-luvun lapsena en jaksa uskoa, että oma ikäluokkani tulee ikinä pääsemään eläkkeelle. Nykyisenlainen eläkejärjestelmä romutetaan tai eläkeikä nousee 80v huitteille.
 
Jorma Bulkkinen sanoi:
Paljonko tuo kerroin nykyään on? 16-vuotta sitten yritystalousluennolla kerrottiin kertoimen olevan n. 1,6, mikä sekin oli jo verrattaen posketon. Itse itseni työllistävänä, ja eläkemaksuissa säästävänä ei ole ajantasaista tietoa asiasta. P.S. 70-luvun lapsena en jaksa uskoa, että oma ikäluokkani tulee ikinä pääsemään eläkkeelle. Nykyisenlainen eläkejärjestelmä romutetaan tai eläkeikä nousee 80v huitteille.
Click to expand...

Kerroin on alakohtainen mutta sivukulujen kanssa kustannus on aika lähellä 2 verrattuna bruttopalkkaan. Jos perusduunarin veroprosentti on jossain 30 tienoilla niin suoraan palkkaan liittyvistä kustannuksista 1,3 menee muualla kuin työntekijälle ja loput 0,7 saa työntekijä. Tuohon jos laskee vielä asumisverot, polttoaineverot, arvonlisäverot yms päälle niin kyllä tulee pää kipeäksi ja taitaa työntekijälle jäädä 0,3-0,5 osuus palkasta ja loput 1,5-1,7 osuus menee "hyvinvointiyhteiskunnan" pyörittämiseen. Eli työntekijälle yksityisen sektorin pyörittämiseen (parturille, tarjoilijalle, kaupan kassalle) prosentteina jää 20% - 25%. Joten jos joltain voidaan vaatia kohtuullisuutta on yhteiskunta, ei keltään yhteiskunna pyörittäjältä, eli työntekijältä. Oli sitten kyseessä duunari tai johtaja.
 
Jami2003 sanoi:
Kerroin on alakohtainen mutta sivukulujen kanssa kustannus on aika lähellä 2 verrattuna bruttopalkkaan. Jos perusduunarin veroprosentti on jossain 30 tienoilla niin suoraan palkkaan liittyvistä kustannuksista 1,3 menee muualla kuin työntekijälle ja loput 0,7 saa työntekijä. Tuohon jos laskee vielä asumisverot, polttoaineverot, arvonlisäverot yms päälle niin kyllä tulee pää kipeäksi ja taitaa työntekijälle jäädä 0,3-0,5 osuus palkasta ja loput 1,5-1,7 osuus menee "hyvinvointiyhteiskunnan" pyörittämiseen. Eli työntekijälle yksityisen sektorin pyörittämiseen (parturille, tarjoilijalle, kaupan kassalle) prosentteina jää 20% - 25%. Joten jos joltain voidaan vaatia kohtuullisuutta on yhteiskunta, ei keltään yhteiskunna pyörittäjältä, eli työntekijältä. Oli sitten kyseessä duunari tai johtaja.
Click to expand...
Hyi saatana! Jännä, kun näitä prosentteja ei kovinkaan usein (ikinä) näe talouskeskusteluissa valtamedioissa. Voisi aiheuttaa peppukipeyttä, kuten maahanmuuton kustannusten objektiivinen arvio, jota sitäkään ei saa tuoda esille, koska razzzizzzmi.
 
Back
Ylös Bottom