Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Paljonko mahtaa palkan sivukulut olla Saksassa? Tästä käytiin viime viikonloppuna -ei niin kevyessä hönössä- vääntöä ja veikkailin hatusta Saksalle 1.3, joka tyrmättiin mahdottomana. Enkä mä nyt pystynyt sitä sen paremmin perustelemaan/todistelemaan kuin kukaan muukaan omaa kantaansa.
 
Jakob sanoi:
Paljonko mahtaa palkan sivukulut olla Saksassa? Tästä käytiin viime viikonloppuna -ei niin kevyessä hönössä- vääntöä ja veikkailin hatusta Saksalle 1.3, joka tyrmättiin mahdottomana. Enkä mä nyt pystynyt sitä sen paremmin perustelemaan/todistelemaan kuin kukaan muukaan omaa kantaansa.
Click to expand...

http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julk...eto_Selvitys_palkkakehityksest_euroopassa.pdf

Tuolta voi katsella. Raportista voisi vetää johtopäätöksen että Suomen ja Saksan sivukulut ovat suunnilleen samat. Mielenkiintoista on että miten sivukulut ovat laskettu. Palkan kustannukset ovat muka tehtyä työtuntia kohti about 24 eur ja sivukulujen kanssa 31 euroa. Ikävä kyllä tuo vaan ei pidä paikkaansa tai sitten muilla aloilla sivukulut ovat merkittävästi metallin sopimuksia pienemmät. Jo pelkästään tyel maksut ovat karkeasti 24,5% tarkasteluvuonna 2014 ja sivukulut eivät todellakaan rajoitu pelkästään tyel maksuihin, jos puhutaan tehdyistä työtunneista.
 
Dopey sanoi:
... ja mihin valtio tarvitsee tätä suhteetonta osuutta taloudellisesta toimeliaisuudesta? Sairaanhoitoon ja koulutukseen? Muutamia tunnuslukuja viime vuoden budjetista, ja etenkin hallintokulujen osuudesta ja kasvusta, löytyy täältä: http://taloudentulkki.com/2013/12/15/velka-kasvaa-ja-hallinto-paisuu/
Click to expand...

Olisi ihan jees jos väitteet pitäisivät edes paikkaansa.

Luvut, joiden mukaan hallintomenot ovat muutamissa ministeriöissä kasvaneet 37–70 prosenttia lyhyessä ajassa vaikuttavat hätkähdyttäviltä, mutta mitä on näiden lukujen takana? Tiedot on helppo tarkistaa valtion talousarvioista, jotka ovat valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallintomenojen näennäisen suuri kasvu johtuu siitä, että vuonna 2010 työ- ja elinkeinokeskukset muutettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. TEM:n menomomenteille siirrettiin yli 110 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön menoista. Jos Marttila olisi ollut blogissaan tarkempi, hänen olisi pitänyt huomata että TEMin hallintomenojen kasvaessa kahden muun ministeriön hallintomenot supistuivat.

Puolustusministeriössä näennäinen kasvu johtuu siitä, että menoryhmään ”Hallinto ja puolustuspolitiikka” sisältyvät puolustusministeriön hankintojen arvonlisäverot. Tämä erä on kasvanut 244 miljoonasta 338 miljoonaan euroon. Se on itse asiassa valtiontalouden sisäinen siirto eikä todista mitään julkisen sektorin, saati hallintomenojen kasvusta.

Sisäministeriössä suuri kasvu taasen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että vuoden 2008 jälkeen ”hallintomenojen” ryhmään on tullut uusina menoina huomattavan suuria EU:n rajavalvonta- ja turvallisuusyhteistyöhön liittyviä määrärahoja, jotka vuoden 2014 budjetissa ovat yhteensä 32 miljoonaa euroa. Menot liittyvät EU-yhteistyöhön eivätkä sisäministeriön hallintoon. Lisäksi ministeriön arvonlisäveromenot ovat kasvaneet 22 miljoonalla eurolla. Varsinaiset hallintomenot eli ministeriön toimintamenot ovat sen sijaan pienentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2014.

-------Tämä Marttilan alun perin esittämä ja Apusen sellaisenaan nielaisema syytös hallintomenojen rajusta kasvusta voidaan siten osoittaa joka kohdassaan virheelliseksi.
Click to expand...

http://www.revalvaatio.org/wp/julkeaa-vaaristelya/
 
Ihme valituksen aihe koko sivukulut. Näyttäkää mulle maa missä sivukuluja ei ole. Tai missä maagisesti voi maksaa älyttömän pientä palkkaa ja kuitenkin sitten itse saa samoilta ihmisiltä mille maksetaan pieniä palkkoja helvetin hyvät katteet ja kovat tulokset viivan alle.

Kuitenkin useimmat yrittäjät on pienyrittäjiä ja eivät siis toimi pelkästään vientimarkkinoilla.

Eiköhän se aika lailla kulje käsi kädessä. Maissa missä on paremmat palkat on korkeampi hintataso ja sitä kautta paremmin mahdollisuutta tehdä tulosta ja kääntäen jossain Ukrainassa on joo työvoima melkein ilmaista mutta ei siellä sitten ole kovin isoja tuottojakaan odotettavissa jos ei ole sitten kamalan rikas ja ison firman omistaja ja tee ulkomaille.
 
Olen tällaisen laskelman tehnyt joskus aikaisemmin mutta tehdään nyt uudelleen vuodelle 2015.

Esimerkkinä käytetään Pekka Perusinsinööriä joka on syntynyt vuonna 1975, asuu helsingissä, kuuluu kirkkoon ja hänellä on 1 alle 18 vuotias lapsi.

Pekka tienaa kuukaudessa 3500€, vuositulot ovat 43750€ sisältäen lomakorvauksen. Ei lasketa tähän päälle mitään ylitöitä että saadaan pidettyä homma simppelinä.

Kunnon vihreänä hän asuu työpaikan vieressä joten hänelle ei tule vähennettäviä matkakuluja verotukseen ja lasketaan tämä nyt tulevaisuuden kaavan mukaan että asuntolainan korkovähennys on poistunut kokonaan jotta saadaan taas asia pidettyä yksinkertaisena.

Tällä kaavalla Pekan veroprosentti on 24,5% + eläkevakuutusmaksu 5,7% + työttömyysvakuutusmaksu 0,65%. Kokonaisveroprosentti on siis 30,85%.

Tästä saadaan laskettua se mitä työnantajalle maksaa tuo Pekan palkka kuukaudessa, 4528,30€ (sosiaali ja sivukulut 29,38%, nämä on suuremmat jos kyseessä yritys minkä liikevaihto yli 3milj euroa). Ja Pekka maksaa tuosta 3500€ palkastaan sitten vielä tuon 30,85% joten käteen jäävä osuus on 2420,25€. Sivukulut, lomarahat (175€/kk) ja työntekijän verot vievät potista 46,55% (2108,05€)

Tästä 2420,25€ palkastaan Pekka lyhentää asuntolainaa 1000€, autolainaa 300€ (koska pitäähän sitä päästä autolla sitten isoihin marketteihin ja sukulaisten ja kavereiden luona käymään ja ei viiti ladallakaan ajaa). Bensaan Pekka käyttää kuukaudessa 150€ (vero-osuus 80€), ruokaan 500€ (vero-osuus 61,40€ (alv14)), muita ostoksia Pekka tekee 300€ edestä (vero-osuus 58€ (alv24). Säästöön pahan päivän varalle Pekka jättää kuukaudessa 170,25€.

Nyt kun lasketaan näin hyvin yksinkertaistettuna tämä koko paketti kasaan niin Valtiolle/Kunnalle palautuu tuosta lähtöpotista (4528,30€) yhteensä 2307,45€ (50,95%).

Tämä nyt on tällainen todellinen yleistys ja kaavaa muuttamalla (esim. asuu omakotitalossa ja maksaa kiinteistöveroa, tienaa enemmän/vähemmän) saadaan lukua liikuteltua suuntaan tai toiseen mutta tässä vähän esimerkkiä paljonko se valtio/kunta sieltä vetää välistä.

Jos ei tällaisella veronkeruulla tätä nykyistä systeemiä saada ylläpidettyä niin voisi olettaa että pitää niitä kuluja todellakin alkaa sieltä valtion päästä karsimaan, eikä yrittää niitä ottaa työntekijöiden selkänahasta.
 
Laitetaan tähän vielä pelkästään tuosta palkasta vuosiluvut:
Työnantaja maksaa 54339,60€, Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 25296,60€ (46,55%), Työntekijälle jää 29043,00€ (53,45%).

Ja sit kun vielä tehdään tuo sama laskelma niin että kyseessä on isompi yritys joka joutuu maksamaan vähän enemmän esim. pakollisia vakuutuksia niin luvut ovat seuraavanlaiset:
Työnantaja maksaa 57909,60€, Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 28866,60€ (49,85%), Työntekijälle jää 29043,00 (50,15%).
 
^^ Jaa että ministeriöiden hallintomenot kasvaneet.. Jos hallinnon tai minkä tahansa osa-alueen menot kasvavat 5 vuodessa 40% tai jopa 70% niin pitäisi pikkuisen kellojen soida että se oikeasti johtuu jostain. Jos ei soi niin kertoo ehkä jotain ihmisestä. Pisteet pååtalle kun avasi asiaa.
 
Indica sanoi:
Ihme valituksen aihe koko sivukulut. Näyttäkää mulle maa missä sivukuluja ei ole. Tai missä maagisesti voi maksaa älyttömän pientä palkkaa ja kuitenkin sitten itse saa samoilta ihmisiltä mille maksetaan pieniä palkkoja helvetin hyvät katteet ja kovat tulokset viivan alle.

Kuitenkin useimmat yrittäjät on pienyrittäjiä ja eivät siis toimi pelkästään vientimarkkinoilla.

Eiköhän se aika lailla kulje käsi kädessä. Maissa missä on paremmat palkat on korkeampi hintataso ja sitä kautta paremmin mahdollisuutta tehdä tulosta ja kääntäen jossain Ukrainassa on joo työvoima melkein ilmaista mutta ei siellä sitten ole kovin isoja tuottojakaan odotettavissa jos ei ole sitten kamalan rikas ja ison firman omistaja ja tee ulkomaille.
Click to expand...
Mä väitän, että juuri nuo korkeat sivukulut vaikuttavat PK-yritysten työllistämishalukkuuteen suoraan. Esitin jossain aikaisemmassa ketjussa ratkaisuksi sitä, että yritystuet kanavoitaisiin suoraan PK-yritysten sivukulujen poistoon ekoiksi kolmeksi vuodeksi/ uusi palkattu työntekijä. Mulle kun ei mahdu päähän se, että miksi valtio maksaa ulkomaalaisomisteisten voittoa tuottavien pörssiyrityksien ulkomaille valuviin voittoihin saamatta siitä edes verotuloja?
 
Jorma Bulkkinen sanoi:
Mä väitän, että juuri nuo korkeat sivukulut vaikuttavat PK-yritysten työllistämishalukkuuteen suoraan. Esitin jossain aikaisemmassa ketjussa ratkaisuksi sitä, että yritystuet kanavoitaisiin suoraan PK-yritysten sivukulujen poistoon ekoiksi kolmeksi vuodeksi/ uusi palkattu työntekijä. Mulle kun ei mahdu päähän se, että miksi valtio maksaa ulkomaalaisomisteisten voittoa tuottavien pörssiyrityksien ulkomaille valuviin voittoihin saamatta siitä edes verotuloja?
Click to expand...

Miten muistaisin että Nokiakin loistovuosinaan kekkui aina kaikenlaisten tukien listalla. Minkähän hiton takia sille piti mitään tukia maksaa enää kun menestyi? Vai muistanko väärin? Epäilen että en muista väärin...

Tuke tarvitaan alkuun, ei enää sitten kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
 
Timba79 sanoi:
Miten muistaisin että Nokiakin loistovuosinaan kekkui aina kaikenlaisten tukien listalla. Minkähän hiton takia sille piti mitään tukia maksaa enää kun menestyi? Vai muistanko väärin? Epäilen että en muista väärin...

Tuke tarvitaan alkuun, ei enää sitten kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
Click to expand...

Muistan jonkun laskelman nähneeni Nokiasta jossa se tilitti suomeen tuloveroa joku 5milj euroa vuodessa ja sai yritystukia useamman kymmenen miljoonaa. Luonnollisesti voitto oli jotain ihan muuta kuin mitä tuo maksettu vero antoi ymmärtää.
 
Et muista. Tukea maksetaan sen takia että konsultti- ja kehitysyhtiöt (jota kautta tuki kanavoidaan) pyörivät paljon mieluummin isojen kansainvälisten yrityksien kanssa jossa asioita tehdään isosti rahaa säästämättä ja ties vaikka ulkomailla käyden kuin joidenkin hikisten pk yrityksien kautta.

Pitää muistaa että tuessa yritys maksaa minimissään puolet ja toisen puolen valtio, muttei monesti yritykselle vaan esim konsulttiyritykselle joka sitten kanavoi selvityksiä ja tutkimuksia jne. Kyllä rahamies (konsultit) rahan haistaa ja ison yrityksen isossa projektissa saa yhdestä projektista laskuttaa ihan eritavoin kuin pk yrityksen muutaman tonnin projektista jossa vielä köyhät pk firmat haluaisivat tuloksiakin omalle 50 prosentille.
 
Selkeästi siis tuolla yritystukipuolella on perattavaa enemmin kuin Norjan kalatehtaalla sesonkiaikana.

Yleisesti ottaen kaikenlainen tuollainen markkinatalouden häirintä on ihan vehkeestä olevaa toimintaa.
 
Timba79 sanoi:
Miten muistaisin että Nokiakin loistovuosinaan kekkui aina kaikenlaisten tukien listalla. Minkähän hiton takia sille piti mitään tukia maksaa enää kun menestyi?
Click to expand...
Jos sulla on 10M tukea jaettavana, on pirun paljon pienempi riesa tunkea se kokonaan parille isolle firmalle, kuin ripotella sitä sata tonnia kerrallaan sinne-tänne. Toisekseen odotat hakijalta tietynlaista paperipumaskaa vittumaisen pomon ja auditoijien takia, ja laittamalla samaan firmaan joka vuosi ison köntän rahaa sinne syntyy ammattaitaitoinen organisaatio kirjoittamaan ne laput sulle valmiiksi juuri sellaisina kuin mitä sulta odotetaan.

Jami2003 sanoi:
Pitää muistaa että tuessa yritys maksaa minimissään puolet ja toisen puolen valtio, muttei monesti yritykselle vaan esim konsulttiyritykselle joka sitten kanavoi selvityksiä ja tutkimuksia jne.
Click to expand...
Isolla yrityksillä yleensä kuitenkin hankkeet on markkinaehtoisia, joista sitten joku jengi runoilee tukilafkan odottamat liirumlaarumit. Pk-yrityksiä taas on monia, jotka kehittää hankkeita vain saadakseen kansallista ja EU-tukea taas parin vuoden nollatutkimuksiin.
 
varjoton sanoi:
Et siis ole lukenut ollenkaan mistä on keskusteltu. Juuri näinhän se on vastuun siirtoa, teen huonot kaupat ja otankin katteen palkkakustannuksista. siinähän on se riski että sen jälkeen tehdään lisää "huonoja" kauppoja.
Hetkinen, siis nyt ne palkat onkin huonot suomessa. No, sitten ei niitä työnkustannuksia tarvitse yrittää palkansaajien työaikaa lisäämällä karsia. Täähän on ollut ihan turhaa keskustelua:rolleyes:
Click to expand...
Siis mielestäsi työntekijän riski on se, johto tekee huonoja kauppoja. Ei kyllä heti avaudu logiikkasi. Tuskin pienemmät valmistuskulut nyt ainakaan lisäävät huonojen kauppojen riskiä. Eipä ne työntekijät muutenkaa maksa huonojen kauppojen puuttuvia katteita. Huonokin kauppa yleensä tarkoittaa työtä eli edelleen duunarin olennaisin riski on joutua töihin.

Joidenkin muiden maiden Suomea parempi palkkakehitys ei tarkoita sitä, että Suomessa on huonot palkat. Taas kirjoittelet älyttömiä.
 
Dopey sanoi:
Isolla yrityksillä yleensä kuitenkin hankkeet on markkinaehtoisia, joista sitten joku jengi runoilee tukilafkan odottamat liirumlaarumit. Pk-yrityksiä taas on monia, jotka kehittää hankkeita vain saadakseen kansallista ja EU-tukea taas parin vuoden nollatutkimuksiin.
Click to expand...

Yritystuissa juuri pahiten menee metsään se että koko palettia pyörittää käytännössä konsulttiyritykset (=isot lafkat) ja kuntien/kaupunkien kehittämisyhtiöt (=paikalliset lafkat). Kumpiakin kiinnostaa yritystukien maksimaalinen imurointi täysin muista kuin itse projektillisista syistä.
 
Olikos jopa niin että yritystuet = yhteisöverotulot? Eli yhteisöverosta voitaisiin luopua jos yritystuet lopetettaisiin. Profit.
 
Back
Ylös Bottom