Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[John Galt]

Tilapäistä työn tarvetta varten on määräaikaiset työsopimukset. Nollatuntisopimuksia tehdään toistaiseksi voimassaolevana. Jos työn tarve on tilapäinen, otetaan tilapäinen työntekijä. Jos työn tarve on jatkuva, otetaan vakituinen työntekijä, ja taataan tälle se tuntimäärä, joka vastaa työn tarvetta. Kyse on siitä, että tehdään sellainen työsopimus, joka vastaa todellista tilannetta.

Nollasopimuksilla on varmaan vähän kahdenlaista porukkaa. Niitä, jotka ovat oikeasti tarvittaessa töihin kutsuttavia, mutta myös niitä, jotka tekevät tosiasiallisesti töitä niin, ettei tuo nollasopimus ole perusteltavissa. Käytännössä tilanne on tällä hetkellä esim. MaRa:n TES:n mukaan sellainen, että nollasopimuksia voi tehdä, mutta sopimuksen tuntimäärän tulee vastata tehtyä tuntimäärää. Jos tekee töitä säännöllisesti tuntimäärän X jonain tarkasteluajanjaksona, ei sopimus voi olla nollasopimus, koska se ei vastaa todellista työn tarvetta.

Käsitykseni mukaan nollasopimusten kieltäminen vähentäisi vaan työnantajapuolen keplottelua noilla sopimuksilla. En osaa nähdä noita nollasopimuksia sellaisena asiana, että ne mitenkään kannustaisivat työllistämään. Jos työn tarve on tilapäinen, voit palkata määräaikaisen työntekijän. Jos työn tarve on jatkuva, mutta epämääräinen, voit palkata työntekijän maltillisella tuntisopimuksella ja kasvattaa tätä tarpeen vaatiessa tilanteesta ja työntekijän kyvyistä riippuen. Ei tähän tarvitse mitään nollasopimuksia, joilla on vaan tarkoitus pohjimmiltaan kiertää työnantajavelvoitteita. Niin ei voi olla, että työntekijää pidetään löysässä hirressä työsopimuksen kanssa. Työnantaja kantaa liiketoiminnan riskit, ei työntekijä.

---

Täysin satunnaisessa työn tarpeessa voi käyttää ekstrafirmoja tai maksaa vaikka palkan kertaluontoisesti. Tähänkään ei tarvitse väliin mitään sellaisia sopimusjärjestelyjä, jotka eivät vastaa todellista tilannetta.

Voihan sitä tehdä joka kerta erillisen määräaikaisen työsopimuksen, mutta siinä menee aina oma aikansa. Tuollaisen määräaikaisen työsopimuksen voi toki tehdä hyvin kevyelläkin menettelyllä, mutta on kaikkien kannalta parempi, että se on tehty huolellisesti ja kirjallisesti. Esim. itse palkkaan ihmisiä välillä 2 viikon projekteihin, välillä taas 2 tunnin tarpeeseen. Säännöllisen epäsäännöllisesti, täysin perustuen asiakastarpeeseen ja saatuihin tilauksiin. Mitkään ekstraajat eivät tule kysymykseen, koska heillä ei ole vaadittua osaamista ja ammattitaitoa.
Jos joutuisin tuollaiselle 2 tunnin keikalle väsäämään joka kerta erillisen määräaikaisen työsopimuksen, eivät katteet välttämättä kestäisi ja myisin asiakkaalle "ei oota". Jos nostaisin hinnat sellaisiksi, että katteet kestäisivät, jättäisi asiakas tilauksen tekemättä. Kuvailemani tilanne ei ole kaikille aloille tyypillinen ja jossain saatetaan hyvinkin pärjätä ilman nollasopimuksia. Ymmärrän sinänsä hyvin ongelmat, joita nollasopimuksiin liittyy työntekijän kannalta. Itse pyrin aina valitsemaan näihin sellaiset tekijät, joiden elämäntilanteeseen tuo sopii, enkä pyri ketään systemaattisesti kusettamaan. Asiakaskunnan ja tilauskannan kasvaessa työsuhteet myös vakinaistetaan, etusijalla entuudestaan tutut, ammattitaitoiset ja joustavat kaverit.

 

[Max131]

Okei, en tunne alaa, mutta voisin veikata, että rakennus? En ihan ymmärrä, että mitä tekemistä tolla sopimusasialla on sun katteiden kanssa. Eikö se olisi ihan sama käyttää jotain valmista sopimuspohjaa noihin keikkaduuneihin? Lisää paperityötä se toki teettää.

Mutta joo, tällainen järjestely helpottaa toki tietyissä tilanteissa, eikä siinä mitään ongelmaa ole, kun asia on molemmille osapuolille ok. Ongelma on tuollaisten sopimusten käyttäminen tilanteissa, joihin se ei sovi, ja joissa on tarkoitus kiertää työnantajan velvoitteita. En osaa tältä istumalta sanoa, että onko varsinainen nollasopimusten kieltäminen perusteltua, koska ne tuo joustavuutta mm. edelläkuvatuissa tilanteissa, mutta niiden väärinkäyttö on joka tapauksessa tuomittavaa, ja siihen pitää pystyä puuttumaan tehokkaasti.

---

Vähän lukaisin ja tuumasin, niin kyllä se on parempi niin, että tuollaiset keikkahommatkin hoidetaan muuten, kuin nollasopimuksilla. Noista voi seurata kaikenlaisia työntekijän kannalta ikäviä tilanteita, sopimuksen sitovuus on yksipuolista ja nuo on järjestettävissä muutenkin.

 

[John Galt]

Okei, en tunne alaa, mutta voisin veikata, että rakennus? En ihan ymmärrä, että mitä tekemistä tolla sopimusasialla on sun katteiden kanssa. Eikö se olisi ihan sama käyttää jotain valmista sopimuspohjaa noihin keikkaduuneihin? Lisää paperityötä se toki teettää.

Mutta joo, tällainen järjestely helpottaa toki tietyissä tilanteissa, eikä siinä mitään ongelmaa ole, kun asia on molemmille osapuolille ok. Ongelma on tuollaisten sopimusten käyttäminen tilanteissa, joihin se ei sovi, ja joissa on tarkoitus kiertää työnantajan velvoitteita. En osaa tältä istumalta sanoa, että onko varsinainen nollasopimusten kieltäminen perusteltua, koska ne tuo joustavuutta mm. edelläkuvatuissa tilanteissa, mutta niiden väärinkäyttö on joka tapauksessa tuomittavaa, ja siihen pitää pystyä puuttumaan tehokkaasti.

Paperitöitä se nimenomaan teettää lisää, ja sitä kautta vaikuttaa katteeseen. Jos 2 tunnin keikan myymisestä koituu minulle tunti ylimääräisiä paperihommia ja sähköpostien kirjoittamista, niin se on katteesta pois tai voin yhtä hyvin hoitaa homman itse. Tarkoituksena on kuitenkin purkaa työjonoa. Toki valmiita sopimuspohjia käytetäänkin, mutta kun homma tehdään joka kerta asiakkaan tarpeiden mukaan, niin valmiit pohjat eivät taivu kaikkeen muokkaamatta. Eri projekteihin vaaditaan myös erilaista osaamista.
Lisäksi tulee kaikkia sellaisia käytännön asioita, kuin miten järjestää sähköpostit, työläppärit ja kulkuoikeudet joka kerta erikseen. Jos määräaikainen työsuhde päättyy, niin henkilölle ei voi jättää kulkuoikeuksia, pääsyä firman verkkoon jne.

Ja ei rakennusalaa. B2B-palveluita.

 

[Max131]

Ja ei rakennusalaa. B2B-palveluita.

Oolrait. Henkilökohtaisesti mun asenne on tuo mainittu, että ei sinällään mitään vikaa, kun homma toimii molemmin puolin. Yleisestihän tässä on kyse ihan perinteisistä työnantaja- ja työntekijäpuolen näkemyseroista. Tuollaiset sopimukset asettaa työntekijän monessa suhteessa hankalaan asemaan, ja se mitä hävitään tietyssä joustavuudessa, voitetaan työntekijän turvassa.

 

[Deleted member 20129]

Oolrait. Henkilökohtaisesti mun asenne on tuo mainittu, että ei sinällään mitään vikaa, kun homma toimii molemmin puolin. Yleisestihän tässä on kyse ihan perinteisistä työnantaja- ja työntekijäpuolen näkemyseroista. Tuollaiset sopimukset asettaa työntekijän monessa suhteessa hankalaan asemaan, ja se mitä hävitään tietyssä joustavuudessa, voitetaan työntekijän turvassa.

En tiedä mutta voisin veikata, että tämä nollasopimushässäkkä juontaa juurensa lähinnä kauppa-, hoito- ja siivousalan kautta.

aihetta löyhästi sivuten (maamme taloutta): Kassatyöntekijä pettyi päätökseen: "Tässä maassa ei ole oikeutta"

 

[Deleted member 96894]

Edit. muistin virkistämiseksi: Sääntö-Suomi iskee - Yle: Työsuojelutarkastaja puuttui vesipulloon

Ihana otsikko saatu aikaiseksi siitä, että työsuojelutarkastajan mielestä pullon säilyttäminen tehdastyöpisteellä ei ole SUOTAVAA, kukaan ei kieltänyt mitään. Itseään kunnioittavan journalistinhan ei tarvitse uutisoidakseen tietää asiasta tämän enempää, eikä taustoittaa oliko kyseessä kontaminoitumisriski vai riski irtoroinan joutumisesta koneisiin vai mistä puhutaan. Meidänhän ei tarvitse tietää millainen työpiste on kyseessä ja missä pulloa on säilytetty, maailmassa ei ole tehtäviä tai tiloja joissa pullon säilyttäminen ei ole hyvä idea, riittää että tiedämme että kyseessä on työsuojelutarkastaja, jolloin tuo suositus on täydellisen typerää paskaa, ja ainakin minä toimistotyöläisenä aion perustaa nettikapinan ja ottaa kuvia vesipullostani toimistotyöpöydällä. Mahdollistahan ei esimerkiksi ole se, jos vaikka kemianteollisuudessa työpisteellä käsitellään jotain jonka käsittelemisen jälkeen käsissä on terveydelle haitallisia aineita, joten pulloon ei kannata koskea, tai ylipäätään kyseisessä työpisteessä avoimena olleesta pullosta ei kannata juoda.

 

[pååtta]

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti vääntää rautalangasta miksei suhdanneautomatiikka ole elvystä

Kun julkisuudessa on paljon puhuttu elvytyksestä tälläkin vaalikaudella, voi monelle tulla yllätyksenä se, että elvytystä ei ole todellisuudessa harjoitettu vuosiin. Päinvastoin, finanssipolitiikka on ollut kiristävää. Verotuksen osalta kiristykset alkoivat jo ennen nykyistä vaalikautta.

Finanssipolitiikan huomattavasta kiristyksestä suuntaa antaa verotuksen osalta kokonaisveroasteen nousu. Kansantalouden kokonaisveroaste on tänä vuonna peräti kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin mitä se oli ennen finanssikriisiä vuonna 2007. Finanssikriisin iskiessä veroelvytystä ensin toteutettiin, minkä johdosta myös veroaste laski vuodesta 2007 vuoteen 2010. Tämän jälkeen finanssipolitiikan linja muuttui huomattavan kiristäväksi, mistä kertoo veroasteen nousu jo siis kriisiä edeltäneeseen vuoteen 2007 nähden.

Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen mukaan käänteistä elvytystä, eli julkisen talouden sopeutustoimia on pelkästään tällä vaalikaudella tehty vuoden 2015 tasolla kuudella miljardilla eurolla. Kun tämä summa on poissa ihmisten taskuista, on sillä varmasti kaikkea muuta kuin elvyttävä vaikutus kansantalouteen.

Taloustaito.fi - Elvytetty vai kiristetty?

 

[higher physics]

... Meidänhän ei tarvitse tietää millainen työpiste on kyseessä ja missä pulloa on säilytetty, maailmassa ei ole tehtäviä tai tiloja joissa pullon säilyttäminen ei ole hyvä idea, riittää että tiedämme että kyseessä on työsuojelutarkastaja, jolloin tuo suositus on täydellisen typerää paskaa, ja ainakin minä toimistotyöläisenä aion perustaa nettikapinan ja ottaa kuvia vesipullostani toimistotyöpöydällä. Mahdollistahan ei esimerkiksi ole se, jos vaikka kemianteollisuudessa työpisteellä käsitellään jotain jonka käsittelemisen jälkeen käsissä on terveydelle haitallisia aineita, joten pulloon ei kannata koskea, tai ylipäätään kyseisessä työpisteessä avoimena olleesta pullosta ei kannata juoda.

Kieltämättä uutisella on enemmän huumori- kuin uutisarvoa ja varmasti kemianteollisuudessa asia on juuri niin kuin sanoit. Muissa tapauksissa taas tulee mieleen että eiköhän normaali arkijärjellä varustettu duunarismies tai nainen asian ymmärrä ihan itsestäänkin. Tai mistä sitä tietää. Hyvähän se on varmuuden varalta olla yksi holhoava viranomainen pitämässä huolen, ettei mitään pahaa pääse koskaan tapahtumaan.

 

[higher physics]

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti vääntää rautalangasta miksei suhdanneautomatiikka ole elvystä



Taloustaito.fi - Elvytetty vai kiristetty?

Tuosta linkistä:

Yksi harvinaisen yleinen käsitys tuntuu olevan, että taloutta on viime vuosina elvytetty kotimaisin päätöksin.

En tiedä olenko tosiaan harvinaisuus, mutta minun näkemys on, että päinvastoin kuin elvytetty niin täällä on a) kiristetty verotusta b) leikattu tukia, joilla siis perustellaan korkea verotus. Tämä on oireilua siitä, että tämä meidän iki-ihana sosiaalidemokratiamme on rakentunut kahden toimialan, tai siis yhden toimialan (paperiteollisuus) ja yhden yrityksen (Nokia) varaan. Ei siis olla kovin kestävällä pohjalla koskaan oltu.

 

[mskomu]

En tiedä mitä graafia olet katsonut, mutta postaa toki tännekin. Näyttäähän tuo nousevan hyvin samaa tahtia Ruotsin kanssa kunnes taantuman jälkeen Tanska jäi selkeästi jälkeen. Ruotsi on ainakin Heritagen listalla 2012 sijalla 21. ja Tanska 11.

Suomesta on hyvä muistaa, että koko 90-luvun keskivälistä 2009 vuoteen asti oikeastaan toivuttiin silloisesta maailmanennätys lamasta.

Tanskassa reformoitiin työmarkkinoita voimakkaasti vuosina 94-96, jolloin ymmärtääkseni myös irtisanomissuojasta luovuttiin. Työttömyyden väheneminen ei tietenkään ole yksin kyseisen reformin ansiota, sillä maailmantalous koheni muutenkin noihin aikoihin, kuten nähdään katsomalla muiden maiden tilastoja. Annoit kuitenkin ymmärtää (vai ymmärsinkö väärin), että yleinen, lakisääteinen ja neuvottelemattomissa oleva irtisanomissuoja on työllisyyden kannalta hyvä asia ja vastaavasti em. irtisanomissuojan poistaminen huono asia. Tanskan kehitystä on hyvin hankala selittää, mikäli tuo oletus pitäisi paikkansa.

Otanta on tosiaan valitettavasti sen verran pieni, että tilastoanalyysin tekeminen on mahdotonta. Joskin pitäisin omituisena sitä, että irtisanomissuojalla olisi negatiivinen vaikutus työllisyyteen, koska Tanska on yhä Euroopan kärkeä työllisyystilastoissa ja työllisyystilanteen voimakas parantuminen on osunut juuri reformin kohdille.

 

[pååtta]

Tanskassa reformoitiin työmarkkinoita voimakkaasti vuosina 94-96, jolloin ymmärtääkseni myös irtisanomissuojasta luovuttiin. Työttömyyden väheneminen ei tietenkään ole yksin kyseisen reformin ansiota, sillä maailmantalous koheni muutenkin noihin aikoihin, kuten nähdään katsomalla muiden maiden tilastoja. Annoit kuitenkin ymmärtää (vai ymmärsinkö väärin), että yleinen, lakisääteinen ja neuvottelemattomissa oleva irtisanomissuoja on työllisyyden kannalta hyvä asia ja vastaavasti em. irtisanomissuojan poistaminen huono asia. Tanskan kehitystä on hyvin hankala selittää, mikäli tuo oletus pitäisi paikkansa.

Riippuen suhdanteesta se on hyvä tai huono. Taantumassa jengi lentää helpommin pihalle noususuhdanteessa päinvastoin. Paska irtisanomissuoja taantumassa myös hillitsee kulutusta kun jengi pelkää potkuja eikä uudesta työstä ole välttämättä takuuta. Vaikea sanoa mikä on optimaalinen irtisanomissuoja, riippuu tilanteesta.

 

[Timba79]

Ei ainakaan tätä kaveria päättämään kaikesta:

Nordean pääekonomisti: lomarahat pois | Kauppalehti.fi

Miten meinaatte että kävisin palveluiden kulutuksen jos lomarahat leikattaisiin pois? Varmasti se olisi kiva juttu yritysten kannalta, saisi lisää voittoja. Siihen en usko että se toisi lisää työpaikkoja.

Olisiko herra Norden pomo valmis leikkaamaan omat lomrahansa ja vaikka kultaiset kädenpuristukset? Tuskin...

Niinkauan kun palkan sivukulut on sitä mitä on ja tämän maan ostovoima palkansaajalla on näin surkea, on aika absurdi ajatus isosti vielä sitä leikata.

Jos vaikka lomaraha poistetaan, sitten pitäisi pudottaa verotusta tai sivukuluja palkasta niin että suurempi osa siitä tulisi työntekijälle ettei ostovoima ihan romahtaisi.

Aikasta moni kutenkin ne lomarahat tuhlaa eli siis ylläpitää kulutusta.

 

[Jerkko]

No onhan lomaraha konseptina ihan vanhentunut ja suht järjetön. Miksi ihmisille pitäisi maksaa extraa vaan siitä hyvästä, että lähtevät lomalle? Ulkomailla tuota kutsutaan bonukseksi ja se maksetaan joulun tienoilla, suurin ero on vaan siinä, että sen määrään vaikuttaa oma ja firman suoritus kuluneelta vuodelta.

 

[D.Yates]

Sitä onkin aikoinaan maksettu loman jälkeen jotta saataisiin jengi tulemaan takaisin duuniin eivätkä jäisi Göteborgiin tekemään Volvoja. Sinänsä vanhentunut käytäntö toki.

 

[iivili]

Ei mua harmittaisi, jos loma-ajan palkka siirrettäisiin muuhun palkkaan. Sitten taas lomaraha, eli lomaltapaluuraha onkin tesin mukainen ekstra, ei laissa säädetty pakollinen erä. Täten sen olemassaolosta voitaneen neuvotella vähän eri lailla kuin laissa säädetyistä asioista. En kumminkaan usko, että lomarahan poistaminen olisi mahdollista, eikä järkevääkään, koska se leikkaisi ison osan työläisistä ostovoimaa. Mutta voisi lomarahankin mielestäni ihan hyvin siirtää muuhun palkkaan, en vastustaisi. Sittenpähän työläisillä olisi piirun verran lisää omaa valtaa ja vastuuta siitä, milloin ja miten rahansa käyttäisivät. Jos haluaisi, että loma-ajalle jäisi rahaa, se pitäisi ihan itse pistää sivuun/säästöön.

Toisaalta, onpa näidenkin rahaerien erittelyyn ja tietynlaiseen maksuaikatauluun ollut aikanaan hyvät perustelut. Eli aika pikkuasia on mielestäni kyseessä ja Kangasharjulta siten tuo lausunto kuulostaa lähinnä poliittiselta lausunnolta, eli olen varma, että on ylemmän johdon ohjeistamana noin lausunut.

 

[mskomu]

Riippuen suhdanteesta se on hyvä tai huono. Taantumassa jengi lentää helpommin pihalle noususuhdanteessa päinvastoin. Paska irtisanomissuoja taantumassa myös hillitsee kulutusta kun jengi pelkää potkuja eikä uudesta työstä ole välttämättä takuuta. Vaikea sanoa mikä on optimaalinen irtisanomissuoja, riippuu tilanteesta.

Ja mitä tapahtuu, kun laskusuhdanteessa jengiä ei voi lennättää pihalle? Firma tekee tappiota, menee lopulta konkurssiin ja kaikki pääsevät ansiosidonnaiselle (paitsi yrittäjä itse, mokoma riistäjä). Vai onko niin, ettei laskusuhdannetta tule, jos irtisanomissuoja on vahva? Vai onko yrityksillä aina sen verran rahaa kassassa, että toimintaa voidaan pyörittää tappiollisena ja jos ei ole, niin sietävätkin mennä konkurssiin?

Yrityksillä on syitä palkata ja olla palkkaamatta työntekijöitä. Nämä syyt eivät muutu miksikään lainsäädännöllisillä kikoilla, mutta tilanteesta voidaan tehdä monimutkaisempi ja syitä olla palkkaamatta, voidaan luoda lisää. Tämä johtaa lopputulokseen, jossa on järkevää käyttää ylimääräistä rahaa ja vaivaa kikkailuun (esim. vuokratyöfirmat). Tätä taas voidaan muuttaa entistä huonompaan suuntaan kieltämällä nekin, jolloin saadaan yhä lisää syitä olla palkkaamatta työntekijää... tai siirtää yritys Suomenlahden eteläpuolelle.

 

[pååtta]

Ja mitä tapahtuu, kun laskusuhdanteessa jengiä ei voi lennättää pihalle? Firma tekee tappiota, menee lopulta konkurssiin ja kaikki pääsevät ansiosidonnaiselle (paitsi yrittäjä itse, mokoma riistäjä). Vai onko niin, ettei laskusuhdannetta tule, jos irtisanomissuoja on vahva? Vai onko yrityksillä aina sen verran rahaa kassassa, että toimintaa voidaan pyörittää tappiollisena ja jos ei ole, niin sietävätkin mennä konkurssiin?

Yrityksillä on syitä palkata ja olla palkkaamatta työntekijöitä. Nämä syyt eivät muutu miksikään lainsäädännöllisillä kikoilla, mutta tilanteesta voidaan tehdä monimutkaisempi ja syitä olla palkkaamatta, voidaan luoda lisää. Tämä johtaa lopputulokseen, jossa on järkevää käyttää ylimääräistä rahaa ja vaivaa kikkailuun (esim. vuokratyöfirmat). Tätä taas voidaan muuttaa entistä huonompaan suuntaan kieltämällä nekin, jolloin saadaan yhä lisää syitä olla palkkaamatta työntekijää... tai siirtää yritys Suomenlahden eteläpuolelle.

Joo vastaukseni oli hieman puutteellinen. Muotoillaan uusiksi. Kun huolehditaan, että työttömäksi jäävällä on heti jokin uusi työ, onko se sitten yksityisen sektorin tai vaikka julkinen takuutyö, niin voidaan ottaa se huomioon kun arvioidaan irtisanomissuojaa. Eli jos tilanne on sellainen, että työttömäksi jäävä saa heti relevantin työ niin silloin voi irtisanomissuojaa alentaa.

Vaikka itse aina tuppaa kysyntää painottamaan niin toki tarjonta on yhtälön toinen puoli, joka tulee ottaa huomioon osaltaan.

 

[Mattih3]

Joo vastaukseni oli hieman puutteellinen. Muotoillaan uusiksi. Kun huolehditaan, että työttömäksi jäävällä on heti jokin uusi työ, onko se sitten yksityisen sektorin tai vaikka julkinen takuutyö, niin voidaan ottaa se huomioon kun arvioidaan irtisanomissuojaa. Eli jos tilanne on sellainen, että työttömäksi jäävä saa heti relevantin työ niin silloin voi irtisanomissuojaa alentaa.

Vaikka itse aina tuppaa kysyntää painottamaan niin toki tarjonta on yhtälön toinen puoli, joka tulee ottaa huomioon osaltaan.

Siis jokin julkisen puolen takaama suojatyöpaikka automaattisesti kaikille jotka jäävät työttömäksi? Varmasti olisi todella tuottavaa työtä.

Eikö parempi olisi jonkinlainen perustulo, jonka päälle toki itse työssäkäyntiaikana hankitut työttömyysvakuutukset? Näiden turvin voisi sitten etsiä ihan oikeaa työtä, eikä passivoitua johonkin mitään tuottamattomaan suojatyöhön?

Edit: Eli siis tällaisessa perustulomallissa voisi mielestäni irtisanomissuoja olla käytännössä olematon, kunhan kiellettäisiin selvästi asiaton syrjintä ja esim poliittisen mielipiteen tms perusteella irtisanominen.

 

[pååtta]

Siis jokin julkisen puolen takaama suojatyöpaikka automaattisesti kaikille jotka jäävät työttömäksi? Varmasti olisi todella tuottavaa työtä.

Eikö parempi olisi jonkinlainen perustulo, jonka päälle toki itse työssäkäyntiaikana hankitut työttömyysvakuutukset? Näiden turvin voisi sitten etsiä ihan oikeaa työtä, eikä passivoitua johonkin mitään tuottamattomaan suojatyöhön?

Edit: Eli siis tällaisessa perustulomallissa voisi mielestäni irtisanomissuoja olla käytännössä olematon, kunhan kiellettäisiin selvästi asiaton syrjintä ja esim poliittisen mielipiteen tms perusteella irtisanominen.

Mallista voidaan keskustella, mutta työtön on julkisella sektorilla jokatapauksessa. Suomessahan oli ennen 90-luvun lamaa Lex Leppänen missä kunnan oli velvollisuus järjestää töitä tarpeeksi pitkään työttömänä olleelle henkilölle, jos työnhaku ei tuota tulosta tietyn ajan jälkeen niin pitäisin ollennaisena, että voisi tehdä töitä josta saisi jonkinverran enemmän rahaa käteen kuin työttömänä työnhakijana. Työttömyys on melkoisen tuhoisaa ihmisen itsetunnolle ja työkyvylle, pitäisi keksiä malli missä kukin voisi tehdä kehittävää hommaa. Onhan se vaikeata varmasti, mutta kuussakin on käyty.

 

[Mattih3]

Mielestäni perustulomalli olisi jo hyvä lähtökohta siinä mielessä, että se ei rankaisisi omaehtoisesta pienimuotoisesta yritystoiminnasta ja pätkätöistä samalla tavalla kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä. Julkinen sektori voisi sitten pyrkiä tukemaan työttömien omatoimista työllistymistä kouluttamalla jne. Mutta siinä en näe järkeä että ihmiselle maksettaisiin jotain näennäistä palkkaa jostain näennäisestä työstä jonka tekemisestä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Enkä usko että sellaisen keinotekoisen työn tekeminen myöskään on kovin hyvä keino kohottaa ihmisen itsetuntoa.