Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Rakenteellisista uudistuksista (eli palkkojen heikennyksistä):
Kuinka moni teistä olisi valmis heikentämään omia etuja ?
Jotka siis puhutte tarpeesta uudistuksiin.

Velanotosta: mitä jos kaikesta velanotosta huolimatta talous ei kasva eikä lähde liikkeelle, ja luottoluokitukset alkaa putoamaan velan räjähtäessä käsiin mitä sitten tehdään?

Minne vetäisitte rajan? Eikö kreikka-kohtalo ole mahdollinen maassamme? Miksei olisi?

T: en nyt tässä tilanteessa itsekään leikkaisi. En myöskään ala siihen että tulevaisuudessa se on se kymppi tunnissa max olit sitten ihan missä asemassa vaan.

Ei se rakenteiden uudistaminen tarkoittaisi mitään leikkauksia ja palkan alennuksia välttämättä. Esimerkiksi palkkojen jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi, eläkeiän alarajan nosto parilla vuodella, hoitotakuu-lain lieventäminen kolmeksi vuodeksi ja yritysveron lasku yhdistettynä yritystukien leikkaamiseen voisivat olla hyviä ideoita tässä tilanteessa. Yksikään noista ei mene läpi eduskunnassa/tupossa ilman taloudellista pelotetta eli laman pelkoa.

Lisäisin tuohon vielä pääkaupunkiseudun tonttien pakkolunastuksen ja kaavoituksen lisäämisen, sillä nykyisessä tilanteessa PK-seudusta pitää rakentaa vetovoimainen talousalue ihan eurooppalaisessa mittakaavassakin.
 
Jos turvaudutaan aina kasvuun, niin rakenteellisia uudistuksia ei tarvitse tehdä koskaan. Sehän tässä on ollutkin ongelmana. Jos kasvetaan niin uudistuksia ei tehdä, koska niille ei ole tarvetta. Ja jos ei kasveta, niin uudistuksia ei voida tehdä, koska se muka vaarantaisi kasvun.

Minusta nyt tulisi tehdä ne kipeät päätökset, koska on se poliittisesti mahdollista tehdä. Sitten voidaan taas elvyttää yms. Ei tämä täydellinen skenaario ole, mutta minkäs teet kun kukaan ei ole valmis mistään luopumaan vaikka laiva uppoaa.

Olisitko itse valmis irtisanoutumaan kansakunnan tähden?

Nää on oikeasti aika vaikeita kysymyksiä. Kuka sitä haluaa elintasosta luopua vaoaaehtoisesti.

Eli duunareiden palkkojen alentamista on helppo huudella jos ei ole duunari
Julkkarin pienentämistä jos ei ole julkisella
Työttömien laittoa ilmaistöihin jos ei itse ole työtön

Kuka taas on valmis luopumaan mistään omasta. Ei kovin moni..
 
Onhan rakenteelliset uudistukset ihan hyvä tehdä, mutta miten ne saavat aikaan talouskasvua?

Rakenteiden tehostaminen tekee työstä houkuttelevampaa. Se tuo maahan työtä, joka luo ostovoimaa ja kysyntää. Rakenteiden tehokkuuden heikentäminen taasen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Silloin kysyntää voi yrittää luoda raharuiskeilla, mutta niiden apu on hetkellinen.
 
Ei se rakenteiden uudistaminen tarkoittaisi mitään leikkauksia ja palkan alennuksia välttämättä. Esimerkiksi palkkojen jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi, eläkeiän alarajan nosto parilla vuodella, hoitotakuu-lain lieventäminen kolmeksi vuodeksi ja yritysveron lasku yhdistettynä yritystukien leikkaamiseen voisivat olla hyviä ideoita tässä tilanteessa. Yksikään noista ei mene läpi eduskunnassa/tupossa ilman taloudellista pelotetta eli laman pelkoa.

Lisäisin tuohon vielä pääkaupunkiseudun tonttien pakkolunastuksen ja kaavoituksen lisäämisen, sillä nykyisessä tilanteessa PK-seudusta pitää rakentaa vetovoimainen talousalue ihan eurooppalaisessa mittakaavassakin.

Puhumattakaan siite, että joskus voitaisiin miettiä, mitä toimia julkisen tarvitsee toteutta - millä resursseilla ja kenen valvomana. Tarvitaanko esimerkiksi sotahevosten jalostuskeskusta tai ylitarkastajia, joiden tehtävänä on kytätä väkeviin alkoholijuomiin viittaavien sanojen käyttöä blogeissa?

- - - Updated - - -

Olisitko itse valmis irtisanoutumaan kansakunnan tähden?

Nää on oikeasti aika vaikeita kysymyksiä. Kuka sitä haluaa elintasosta luopua vaoaaehtoisesti.

Eli duunareiden palkkojen alentamista on helppo huudella jos ei ole duunari
Julkkarin pienentämistä jos ei ole julkisella
Työttömien laittoa ilmaistöihin jos ei itse ole työtön

Kuka taas on valmis luopumaan mistään omasta. Ei kovin moni..


Itse irtisanoutuisin välittömästi, jos työ muuttuisi hödyttömän ja haitallisen byrokratian pyörittämiseksi. Työpaikkoja on maailma täynnä. Pieni lomakin on elintasoa. Suomessa onnettomalla ostovoimalla työskentely ei ole elintasoa.
 
Rakenteiden tehostaminen tekee työstä houkuttelevampaa. Se tuo maahan työtä, joka luo ostovoimaa ja kysyntää. Rakenteiden tehokkuuden heikentäminen taasen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Silloin kysyntää voi yrittää luoda raharuiskeilla, mutta niiden apu on hetkellinen.

Eli siis kasvava työttömyys johtuu siitä, että ihmisiä ei huvita käydä töissä enää tai yrittää? Ei suinkaan niin, että tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää.
 
Olisitko itse valmis irtisanoutumaan kansakunnan tähden?

Nää on oikeasti aika vaikeita kysymyksiä. Kuka sitä haluaa elintasosta luopua vaoaaehtoisesti.

Olet oikessa vaikka varmasti kärjistitkin tässä tahallasi. Omasta on todella vaikea luopua, mutta jos päätös olisi kollektiivinen eli kaikki sitoutuisivat palkkojen jäädytykseen kolmeksi vuodeksi (mikä toki olisi inflaation vuoksi käytännössä alentaminen), niin se olisi varmasti helpompi hyväksyä. Varsinkin kun vaakakupin toisella puolella on eriarvoistuminen (eli käytännössä osan irtisanominen toisten jatkaessa vanhoilla eduilla).

Tavallaan olen kerran irtisanottu yhteisen hyvän vuoksi eli muutama vuosi sitten sain paperit käteen yt-neuvotteluiden jälkeen. Silloin vitutti, mutta jälkikäteen ajateltuna se oli parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut työelämässä. Sitä se ei kuitenkaan suurimmalle osalle irtisanotuista ole. Jos laajamittaisia irtisanomisia alkaa putkahdella, niin se on paljon huonompi juttu kuin tiukka palkkamaltti ja jopa pienet alennuksetkin.

- - - Updated - - -

Eli siis kasvava työttömyys johtuu siitä, että ihmisiä ei huvita käydä töissä enää tai yrittää? Ei suinkaan niin, että tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää.

Miksi tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää?
 
Eli siis kasvava työttömyys johtuu siitä, että ihmisiä ei huvita käydä töissä enää tai yrittää? Ei suinkaan niin, että tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää.

Kyllä ja ei. Kysntää on kyllä yhden Suomen tarpeisiin aivan riittävästi. Monilla aloilla tehdään koko ajan myyntiennätyksiä. Suomalainen työ on vain menettänyt kilpailukykyään ja ei käy siksi kaupaksi totuttuun tapaan. Toisaalta totta on sekin, ettei työnteko ja yrittäminen huvita järjestelmässä, joka ei arvosta työn tekemistä ja yrittämistä. Siihen kun yhdistetään maailman mittakaavassa hyvä korvaus työn tekemättömyydestä, niin loppu on helppo arvata.
 
Kyllä ja ei. Kysntää on kyllä yhden Suomen tarpeisiin aivan riittävästi. Monilla aloilla tehdään koko ajan myyntiennätyksiä. Suomalainen työ on vain menettänyt kilpailukykyään ja ei käy siksi kaupaksi totuttuun tapaan. Toisaalta totta on sekin, ettei työnteko ja yrittäminen huvita järjestelmässä, joka ei arvosta työn tekemistä ja yrittämistä. Siihen kun yhdistetään maailman mittakaavassa hyvä korvaus työn tekemättömyydestä, niin loppu on helppo arvata.

Kuvastaako tätä kysynnän määrää euroalueen nollassa oleva inflaatio ja jättityöttömyys? Eipä kovin kaksista kasvua ole oikein missään. USA kasvaa nyt, 2 neljännes oli miinuksella. Japani kävi pakkasella oikein urakalla yms.

En tosin ole ihan täysin eri mieltä siitä, että kysyntää riittäisi suhteessa Suomen tuotankoon. Omat keinoni ovat rahapoliittiset, eli oma raha ja runsas devalvaatio. Tosin näin voi toimia Suomen kaltainen pieni maa, kaikki kun koettavat beggar thy neighbour-politiikkaa soveltaa niin ei se vaan toimi. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä.
 
Eli tuetaan kannattamatonta yritystoimintaa, huonoja investointeja ja ylituotantoa vääristäen markkinoita?

Mikäli julkinen talous todellakin toimii omalla kirjanpidollaan ja valtion velasta ei tarvitse välittää, niin miksei oteta samalla 10 miljardia lisävelkaa jolla luodaan 200000 uutta työpaikkaa julkiselle sektorille? Talous elpyy, työttömyys poistuu ja kaikilla on kivaa.
Varmaan kärjistäen ehdotuksesi on ihan hyvä. EKP:n mandaatti uusiksi tarvittaessa ja ekspansiivista finanssipolitiikkaa. Katso sinäkin ja muut ennemmin niitä efektiivisiä vaikutuksia velkaantumiseen liittyen. Mitä väliä sillä on, onko velkaa kaksi vai kymmenen numeroinen luku, kun velkakirjat hoidetaan sovitusti, inflaatio ei ole haitallisen suurta (talousjärjetelmä tarvitsee inflaatiota, btw), talous kasvaa ja työttömyys on matala. Ihmeellinen fiksaatio kaikkiin tarkkoihin velkamäärä ja -suhdelukuihin. :)

Käytännössä Suomessa pitää tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia. Niitä ei pystytä tekemään hyvän sään aikaan tässä poliittisessa tilanteessa. Näin se vaan on.
Näin se vain on? Ok. Ollaanhan taloutta uudistettu nousukausillakin joka suhteessa parempaan suuntaan. Jos pakolliseksi rakenteelliseksi uudistukseksi ihan poliittiselta näkökannalta halutaan esimerkiksi pienempi julkinen palvelutarjonta, niin ehkäpä on vähemmän haitallista, että muu kysyntä vetää imussaan talouskasvua, kun julkisia menovirtoja supistetaan taloudesta. Miten vaikka ihan yksityisten palvelu- ja kaupan alojen irtisanomiset voisivat liittyä julkisen kysynnän supistamiseen? Ovatko esimerkiksi rakennuspalvelut ja elintarvikkeet ''kilpailukyvyttömiä''?

Rakenteiden tehostaminen tekee työstä houkuttelevampaa. Se tuo maahan työtä, joka luo ostovoimaa ja kysyntää. Rakenteiden tehokkuuden heikentäminen taasen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Silloin kysyntää voi yrittää luoda raharuiskeilla, mutta niiden apu on hetkellinen.
Argumentoit Sayn -lain puolesta, minkä tiedetään olevan bullshittiä, koska raha on endogeenistä ja kokonaiskysyntä samoin. Investoinnit - ja sen kautta talouskasvu - tapahtuvat vain, kun velkakomponentti on luotu aiemmin. Velkakomponenttia ei taas tule, jos rahavirrat supistuvat, mikä on ihan havaittu ja tiedetty asia. Tarjonta ei luo omaa tarjontaansa. Jossain hypoteettisessa ja harvoissa tilanteissa yksi maa voi sisäisellä devalvaatiolla kikkailla omille vientituotteilleen lisää kysyntää, mutta tämä ei ole ensinnäkään kovin kauaskantoista ja useimmiten se ei riitä korvaamaan kotimarkkinoiden kysynnän hiipumista.
 
Kuvastaako tätä kysynnän määrää euroalueen nollassa oleva inflaatio ja jättityöttömyys? Eipä kovin kaksista kasvua ole oikein missään. USA kasvaa nyt, 2 neljännes oli miinuksella. Japani kävi pakkasella oikein urakalla yms.

En tosin ole ihan täysin eri mieltä siitä, että kysyntää riittäisi suhteessa Suomen tuotankoon. Omat keinoni ovat rahapoliittiset, eli oma raha ja runsas devalvaatio. Tosin näin voi toimia Suomen kaltainen pieni maa, kaikki kun koettavat beggar thy neighbour-politiikkaa soveltaa niin ei se vaan toimi. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä.
Mitä jos joiden asian vierestä peräisin olevien lukujen sijaan kertoisit, että miten paljon roinaa menee kaupaksi? Itse jo tuosta kirjoitinkin, mutta silloin eivät nuo luvut herättäneet mitään keskustelua.

Minä näen tehokkuuden hyvinvoinnin lähteenä ja kilpailun tehokkaimpana tapana motivoida kohti tehokkuutta. Sinä näet nuo asiat ryöstämisenä. Siinä on hienoinen näkemysero. Ne, jotka ovat tehokkaita, ovat ansainneet hyvinvointinsa. Niillä joilla on ongelmia, kannattaa ottaa mallia paremmin menestyneistä ja parantaa juoksuaan. Rahapolitiikallakin on vaikutuksensa, mutta kilpailukyvyttömän työn tekohengittäminen jakamalla rahaa ei vie eteenpäin. Tuostahan on ihan tuoreitakin esimerkkejä.
 
Kuvastaako tätä kysynnän määrää euroalueen nollassa oleva inflaatio ja jättityöttömyys? Eipä kovin kaksista kasvua ole oikein missään. USA kasvaa nyt, 2 neljännes oli miinuksella. Japani kävi pakkasella oikein urakalla yms.

En tosin ole ihan täysin eri mieltä siitä, että kysyntää riittäisi suhteessa Suomen tuotankoon. Omat keinoni ovat rahapoliittiset, eli oma raha ja runsas devalvaatio. Tosin näin voi toimia Suomen kaltainen pieni maa, kaikki kun koettavat beggar thy neighbour-politiikkaa soveltaa niin ei se vaan toimi. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä.

Eli tapetaan toisin sanoen ostovoima koska nykyisin ei ole kovin laajaa kotimaista tuotantoa kulutushyödykkeissä tai edes ruuissa. Suomessa kun ei kasva appelsiineja eikä valmisteta bemareita.
Tulonsiirto vientiteollisuudelle. Tosin Suomessa ei ole enää takavuosien tapaan vientiteollisuutta.'vasta oli lehdessä että teollisuustyöpaikat vähentyneet yli 70 000 viiteen vuoteen.


Mun mielestä pitäisi ehdottomasti pitää kiinni kotimaisesta ostovoimasta, mieluiten toki verotusta alentamalla alentaa hintatasoa jotta kotimainen kysyntä vahvistuisi. Toinen on se että suomalaisen tuotannon kansainvälinen kilpailukyky on tärkeä asia. Kustannuksissa ei ole mahdollista voittaa Kiinaa ja muita halpamaita, pitää pyrkiä kyllä kilpailemaan laadulla josta voi pyytää hintaa. Vrt kellot Sveitsissä.

Kuka kirjoitti että pk-seudusta pitäisi tehdä kansainvälisesti houkutteleva alue.. Mä en uskon että se on mitenkään mahdollista. Vaikka värtsilä tekee kuinka vahvoja merimoottoreita ei niin rankkoja olekaan joiden avulla pk-seutu voitaisiin hinata vaikkapa biskajanlahdelle Pohjois-Espanjan ja etelä-Ranskan kulmaan parempaan ilmastoon ja lähemmäs muuta maailmaa.
Houkuttelevat alueet maailmassa on aivan eri leveysasteilla, ihan eri historialla olevia vanhoja kaupunkeja ja monet sijaitsevat vapaamielisemmissä kulttuureissa ja elintasokin on parempi osaajilla. Sveitsi nyt tulee esimerkkinä mieleen..

Ellei ihmeellisesti Helsingissä ala olemaan 100 000 e / vuosi ihan normiliksa insinööreille niin ei se houkuttele ulkomailta..

Kyllä mun mielestä tärkeimmät on: asumisen hintaa alas, liikkumista halvemmaksi, enemmän käteen jääviä tuloja "tuhlaukseen" ja sitten sitä maltillista palkkapolitiikkaa jos ei ole mahdollista palkkoja nostaa. Mitä paremmat tulot on mahdollista saada sitä tärkeämpi. En käy kiistämään etteikö ainakin itselle raha olisi aika tärkeää. Ja on se varmasti useimmille muillekin.
 
Mitä jos joiden asian vierestä peräisin olevien lukujen sijaan kertoisit, että miten paljon roinaa menee kaupaksi? Itse jo tuosta kirjoitinkin, mutta silloin eivät nuo luvut herättäneet mitään keskustelua.

Minä näen tehokkuuden hyvinvoinnin lähteenä ja kilpailun tehokkaimpana tapana motivoida kohti tehokkuutta. Sinä näet nuo asiat ryöstämisenä. Siinä on hienoinen näkemysero. Ne, jotka ovat tehokkaita, ovat ansainneet hyvinvointinsa. Niillä joilla on ongelmia, kannattaa ottaa mallia paremmin menestyneistä ja parantaa juoksuaan. Rahapolitiikallakin on vaikutuksensa, mutta kilpailukyvyttömän työn tekohengittäminen jakamalla rahaa ei vie eteenpäin. Tuostahan on ihan tuoreitakin esimerkkejä.

Kyllähän joku tavaraa menee enemmän kaupaksi kun jossain pimeässä Afrikassa hommataan eka kännykkä. Silti suuret talousalueet ovat aika aneemisia, varsinkin euroalue on kriisissä.

Miten tuo viimeinen kappale tekee tyhjäksi sen, että vientivetoiset maat tarvitsevat jonkun joka ostaa niiden tuotteita (=velkaantuu). Rahapolitiikka vaikuttaa nimenomaan kilpailukykyyn, ulkopuolisen näkövinkkelistä aivan sama miten se halpa hinta tehty, valuuttaa vai palkkoja polkemalla. Rahapolitiikkaan tosin vaikuttaa yleinen kysyntätilanne, 90-luvun lamasta toipuessa se toimi loistavasti.
 
Kyllähän joku tavaraa menee enemmän kaupaksi kun jossain pimeässä Afrikassa hommataan eka kännykkä. Silti suuret talousalueet ovat aika aneemisia, varsinkin euroalue on kriisissä.

Miten tuo viimeinen kappale tekee tyhjäksi sen, että vientivetoiset maat tarvitsevat jonkun joka ostaa niiden tuotteita (=velkaantuu). Rahapolitiikka vaikuttaa nimenomaan kilpailukykyyn, ulkopuolisen näkövinkkelistä aivan sama miten se halpa hinta tehty, valuuttaa vai palkkoja polkemalla. Rahapolitiikkaan tosin vaikuttaa yleinen kysyntätilanne, 90-luvun lamasta toipuessa se toimi loistavasti.

Veikkaanpa, ettei esimerkiksi Applen tuotteet ole ihan jokaisen Kongon katulapsen valinta, mutta ihan hyvin Applekin näyttää kauppaa tekevän. Autot tietenkin sivuutit, mutta mun mielestä autojen myynti kuvaa varsin hyvin tilannetta. Ja jos niitäkin myydään liikaa pimeään Afrikkaan, niin näyttääpä nousua olevan myös luksustuotteiden myynnissä:
Worldwide sales of personal luxury goods are set to rise 4-6 percent this year at constant exchange rates compared with a 6.5 percent increase in 2013, Bain & Co said in the study presented with Italian luxury industry association Altagamma.

Mitä pahaa siinä on, että myyntitapahtuma tarvitsee ostajan? Oletko valmis hyväksymään Jamin kirjoittaman idean hyvinvoinnin tasaamisesta tuon pimeän Afrikan kanssa? Tehokkuus käy kaupaksi niin kotona kuin muuallakin. Vaikka rajat olisivat totaalisen suljettuja, niin tehokkuus tuo hyvinvointia. Samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaiseksi. Nykytilanteessa ei varmaan pahaa tekisi sekään, että kotimaiset tuotteet kävisivät paremmin kaupaksi. On muuten aivan pirun pelottavaa huomata, kuinka pari nimimerkkiä suorastaan demonisoi tehokkuutta. Toivottavasti ette toimi tai tule ikinä toimimaan koneiston merkittävissä asemissa.

Miksi muuten tehokuus on mielestäsi ryöstämistä ja pahasti väärin, mutta devalvaatio on suositelva tapa nostaa kilpailukykyä? Devalvaatio ei kehitä mitään eikä vie asioita eteenpäin.
 
Veikkaanpa, ettei esimerkiksi Applen tuotteet ole ihan jokaisen Kongon katulapsen valinta, mutta ihan hyvin Applekin näyttää kauppaa tekevän. Autot tietenkin sivuutit, mutta mun mielestä autojen myynti kuvaa varsin hyvin tilannetta. Ja jos niitäkin myydään liikaa pimeään Afrikkaan, niin näyttääpä nousua olevan myös luksustuotteiden myynnissä:
Worldwide sales of personal luxury goods are set to rise 4-6 percent this year at constant exchange rates compared with a 6.5 percent increase in 2013, Bain & Co said in the study presented with Italian luxury industry association Altagamma.

Mitä pahaa siinä on, että myyntitapahtuma tarvitsee ostajan? Oletko valmis hyväksymään Jamin kirjoittaman idean hyvinvoinnin tasaamisesta tuon pimeän Afrikan kanssa? Tehokkuus käy kaupaksi niin kotona kuin muuallakin. Vaikka rajat olisivat totaalisen suljettuja, niin tehokkuus tuo hyvinvointia. Samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaiseksi. Nykytilanteessa ei varmaan pahaa tekisi sekään, että kotimaiset tuotteet kävisivät paremmin kaupaksi. On muuten aivan pirun pelottavaa huomata, kuinka pari nimimerkkiä suorastaan demonisoi tehokkuutta. Toivottavasti ette toimi tai tule ikinä toimimaan koneiston merkittävissä asemissa.

Miksi muuten tehokuus on mielestäsi ryöstämistä ja pahasti väärin, mutta devalvaatio on suositelva tapa nostaa kilpailukykyä? Devalvaatio ei kehitä mitään eikä vie asioita eteenpäin.

Maailman isot taloudet varsinkin Eurooppa on kaukana normaalista. Tätä tuskin kieltää kukaan.

Devalvaatio on haitallista samalla tapaa kuin tuottavuuden kasvua pienemmät palkankorotukset. Vientivetoiset taloudet on siinä mielessä vapaamatkustajia kun ne luottavat toisten kysyntään (=velkaantumiseen). Kapitalismi on kysyntävetoinen järjestelmä, jos maat eivät itse huolehdi siitä niin sitten ne ulkoistavat muille maille kysynnän synnyttämisen (=vapaamatkustavat).
 
Asiasta kukkaruukkuun ja sillälaillatällälailla.
Onko täällä ollut jo tämmöinen näkökulma Suomen kalleuteen ja veroihin?

Suomen kalleus on harhaluulo ? halvat maat vasta kalliita ovatkin | Yle Uutiset | yle.fi
En ole ainakaan huomannut, että joku olisi postannut tätä aivopierua vielä tänne. Artikkelissa puhutaan ostovoimasta, mutta verrataan keskenään joidenkin (lähinnä tuonti-) tuotteiden hintoja ja bruttotuloja.

Vertailu tietysti imartelee Suomea, koska täällä on korkeat bruttotulot ja korkeat verot. Ennenkuin Veijo Kuluttaja on ostamassa kaupasta ruokaa tai viinaa, hän on myöskin maksanut maailman huippua olevat asumiskustannukset nettopalkastaan.

Ei taida K-kaupastakaan saada sapuskaa bruttotuloilla.
 
En ole ainakaan huomannut, että joku olisi postannut tätä aivopierua vielä tänne. Artikkelissa puhutaan ostovoimasta, mutta verrataan keskenään joidenkin (lähinnä tuonti-) tuotteiden hintoja ja bruttotuloja.

Vertailu tietysti imartelee Suomea, koska täällä on korkeat bruttotulot ja korkeat verot. Ennenkuin Veijo Kuluttaja on ostamassa kaupasta ruokaa tai viinaa, hän on myöskin maksanut maailman huippua olevat asumiskustannukset nettopalkastaan.

Ei taida K-kaupastakaan saada sapuskaa bruttotuloilla.

lainaus: "Suomessa esimerkiksi ruokaan kuluu noin 12 prosenttia palkasta. Niin se kuluu muissakin kehittyneissä maissa. Jos haluaa Saksan hinnat, pitää haluta myös Saksan palkat. "

Mä en oikein ymmärrä missä fantasiamaailmassa pitää elää, jos luulee että Suomesta saisi millään tavoin vertailuissa maailman halvinta, pieniveroisinta, iloisinta, parhaan koulutuksen omaavaa, suurta, jne. jne. iloista maata jolla menee tämän maapallon parhaiten jokaisella maailmaan liittyvällä osa-aluella?

Ellei edusta siis perisuomalaista. :D Kaikki on paskaa ja naapurilla on isompi auto jne. :D
 
Maailman isot taloudet varsinkin Eurooppa on kaukana normaalista. Tätä tuskin kieltää kukaan.

Devalvaatio on haitallista samalla tapaa kuin tuottavuuden kasvua pienemmät palkankorotukset. Vientivetoiset taloudet on siinä mielessä vapaamatkustajia kun ne luottavat toisten kysyntään (=velkaantumiseen). Kapitalismi on kysyntävetoinen järjestelmä, jos maat eivät itse huolehdi siitä niin sitten ne ulkoistavat muille maille kysynnän synnyttämisen (=vapaamatkustavat).

Mielestäsi talous on surkeassa jamassa, mutta kauppa silti käy. Joku ei nyt täsmää. Eikä tuo Eurooppakaan nyt aivan pohjalla ole: Passenger car registrations: +6.0% over eight months; +2.1% in August

Miten kysyntä ulkoistetaan? Miten esimerkiksi Suomi ulkoistaisi kysynnän esimerkiksi Ruotsille? Onko tämä ihan vain ilmoitusluontoinen asia Ruotsin valtionkonttoriin? Ei se noin mene. Kysyntää täyttää eniten se, joka sen parhaiten tekee. Näin pitääkin olla, jotta homma ohjautuu oikeaan suuntaan. Tokihan voitaisiin pyrkiä olemaan kilpailukyvyttömiäkin sen vuoksi, ettei oltaisi vapaamatkustajia...

Jos halutaan pitää yllä korkeata elintasoa, niin Suomen kaltaisen köyhän harvaan asutun maan on vietävä tavaraa. Toki kannattaisi pyrkiä olemaan tehokas myös siksi, että kotimarkkinoilla kaupaksi menisi paljon kotimaassa tuotettua tavaraa. Ja mitä tulee vapaamatkustamiseen, niin tällä palstalla moneen kertaan parjatut Sveitsi, Itävalta ja Saksa näyttävät oleva top-5:ssa tällä listalla:
Registrations_per_capita.jpg
 
Koska joku on tehnyt melkoisen määrän taustatyötä korruptiovyhdin (tai hyvä veli, miksi sitä sitten haluaa kutsua) selvittämiseen, niin ajattelin linkata tännekin. Korruptio Nuorisosäätiössä ja EHYT ry:ssä - MuroBBS

Tällä kertaa syyllisenä on ollut lähinnä SDP ja Vasemmistoliitto, mutta aivan samalla tavalla muut valta-asemassa olevat ja olleet puolueet harrastavat tuota. Luultavasti löytyy esim. useampi kokkareiden miehittämä järjestö, jonka toiminta perustuu valtiolta tulevaan rahoitukseen ja joka käyttää varojaan mm. kokoomuslaisten vaalikampanjoihin. Maan tapa on melko kuvaava fraasi, mutta mielestäni hieman harhaanjohtava. Tämä on nimittäin yleinen ilmiö muuallakin eikä todellakaan rajoitu Suomeen.

Niin ja jokainen voi miettiä, millaisia palkkoja esimerkissä mainituille johtajille ja asiantuntijoille maksetaan, joilla ei ole vaadittavaa koulutusta tai työkokemusta. Joku voisi sanoa, että kyseessä on suojatyöpaikkoja hyvin persettä nuolleille.
 
Back
Ylös Bottom