Hahhah! Et selvästikään ole ainakaan yhteiskuntatieteilijä. Anteeksi ylimielisyyteni, mutta tuo korrelaatioesimerkkisi on esimerkki klassisesta virhepäättelystä. Hyvinvoinnin ja syntyvyyden kanssa on tietenkin negatiivinen korrelaatio, mutta siitä et voi vetää johtopäätöstä, että korkea syntyvyys johtaa huonompaan talouden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Kausaatio eli syy-yhteys toimii tuossa niin, että yhteiskuntien vaurastuessa lasten(ihmisten) todennäköisyys selviytyä hengissä on lisääntynyt ja ei enää tarvitse tehdä kuutta lasta jotta varmistat sen että joku sinusta vanhana huolehtii. Samalla yhteiskuntien vähitellen vaurastuessa 1900-luvun mittaan hyvinvointivaltiot kehittyivät eläkejärjestelmineen ja vanhusten hoivapalveluineen, mikä on lapsikuolleisuuden vähenemisen ohella toinen merkittävä selittävä tekijä pienenevien lapsimäärien takana.
Tuo ajattelusi on vähän kuin joku katsoisi tilastoista että jäätelömyynti ja lämmin sää korreloivat keskenään; joten saadaksemme lämpimämmät kelit talveksi, ihmisten pitäisi alkaa ostaa enemmän jäätelöä.
Lisäksi yrität saada keskustelua outoon suuntaan maalailemalla lapsettomista työteliästä kuvaa ja lapsen hankkivista sossupummikuvaa. Miten olisi mielikuva lapsia hankkivista ihmisistä jotka lisäksi käyvät töissä? Maalailusi muuten poikkeaa todellisuudesta: lapselliset aikuiset käyvät töissä lapsettomia useammin.
Tilastokeskus - Työ vai perhe? Usein molemmat!