Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Minusta tuo kertoo, että EU-hallinnosta on tulossa hyvää vauhtia uusi jonkinlainen keskiajan aatelisiin verrattava rälssi, jota koskee tyystin eri säännöt kuin tavallisia kansalaisia.

Ihan vastaavia etuuksia on esim. YK:n permanent staffeille maksettu jo vuosikymmenia, jos on manageri tasolla. Syyna tuolle on ihan puhtaasti se, etta kansainvalisesti huippuasiantuntijat repivat helposti vastaavia rahoja yksityiselta sektorilta ja vastaavat organisaatiot haluavat pitaa palkkansa kilpailukykyisena. Toki tuo nayttaa sitten vahan kornilta kun poliittiset broilerit kontakteillaan nostetaan tuollaisiin asemiin, mutta ehka sita voi odottaa Kataisellekin jotain arvokasta kokemusta jaaneen kateen paaministerivuosiltaan.

Suomalaisesta nakokulmasta homma tosin nayttaa harvinaisen pahalta, koska Suomessa korkeasti koulutetun vaestonosan palkka on erittain alhainen kansainvalisesti mitattuna.
 
Uusia työttömyystilastoja:

Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun
lopussa 350 400 työtöntä työnhakijaa, mikä on 31 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö - Työllisyyskatsaus

Samaan aikaan finanssipolitiikkaa kiristetään (leikataan ja korotetaan veroja) vajaaälyisen budjetin tasapainottamispyrkimyksen vuoksi. Paino sanalla pyrkimys.

Itse asiassa, tästä tulee suurella todennäköisyydellä katastrofi ellei linja muutu radikaalisti elvyttävämpään suuntaan. 400 000 menee ensi vuonna aivan varmasti rikki.

Ihmismieli käsittelee huonosti suuria lukuja, joten tämän verran (31 800) suunnilleen tuli työttömiä vuodessa lisää...
9fsgao.jpg
 
Onneksi valtion virallinen työttömyysprosentti on yli 5 prosenttiyksikköä matalampi tai jos puhutaan absoluuttisista määristä, niin työttömiä on alle 200 000. Ei siis mitään hätää, voidaan jatkaa samalla linjalla tekemättä mitään. Esimerkiksi kuntien yli 500 lakisääteistä velvoitetta ei tarvitse karsia. Puolet on vesittynyt jo nyt ja kuinkahan moni jäljelle jäävistäkään realisoituu? Onneksi sentään veronkorotukset onnistutaan aina toteuttamaan. Ei muuta kuin lisää pelivaraa asiantuntevalle ja vastuuntuntoisella hallituksellemme, sillä tästä selvitään. He, jos ketkä, osaavat käyttää valtuuksiaan juuri oikein ja suunnata elvytystoimet oikeisiin kohteisiin.[/sarkasmi]
 
Mutta odottakaas vaan kun kaikkien Euroopan maiden budjetit on tasapainossa. Sitten on hyvä. Johan sen sanoo järkikin, että tasapaino on parempi kuin epätasapaino. Tällä ne kasvun siemenet luodaan. Tulevalla jättityöttömyydellä siis nähtävästi. No kai se pitää vaan uskoa viisaampiaan. Tasapainoon siis.

Ja tuosta akateemisten alhaisista palkoista. Eikö se luo kustannuskilpailukykyä kansainvälisesti kyseistä työvoimaa käyttäville yrityksille? Siis korkeasti koulutettujen matalahkot palkat Suomessa. Vai tuovatko matalat palkat kustannuskilpailukykyä vain matalan tuottavuuden töissä. Suurin osa korkeasti koulutetuistakin on aika keskinkertaista väkeä, eikä mitään huippuasiantuntijoita.
 
Uusia työttömyystilastoja:
Eivätkä nämä lukemat edes sisällä "työkyvyttömyyseläkkeellä" olevia, joiden määrä kasvaa koko ajan. Todennäköisesti ongelma ratkaistaan korottamalla työttömyystukia ja kiristämällä tuloveroa sekä energiaveroja ym. Täytyy ottaa sieltä, mistä saa...
 
Mutta odottakaas vaan kun kaikkien Euroopan maiden budjetit on tasapainossa. Sitten on hyvä. Johan sen sanoo järkikin, että tasapaino on parempi kuin epätasapaino. Tällä ne kasvun siemenet luodaan. Tulevalla jättityöttömyydellä siis nähtävästi. No kai se pitää vaan uskoa viisaampiaan. Tasapainoon siis.

Ja tuosta akateemisten alhaisista palkoista. Eikö se luo kustannuskilpailukykyä kansainvälisesti kyseistä työvoimaa käyttäville yrityksille? Siis korkeasti koulutettujen matalahkot palkat Suomessa. Vai tuovatko matalat palkat kustannuskilpailukykyä vain matalan tuottavuuden töissä. Suurin osa korkeasti koulutetuistakin on aika keskinkertaista väkeä, eikä mitään huippuasiantuntijoita.

Tietenkin tuo. Suomessa ei olisi tätäkään vertaa töitä jos maksettaisiin Sveitsin palkkoja..

Mutta ei ne ulkomaidenkaan korkeasti koulutetut ole kaikki hirveitä huippuyksilöitä. Sama se on autoalallakin. Useimmat kuljettajat ajaa bussia 2000 euroa kuussa ja erittäin harvat F1- autoa 10 m e vuodessa. ;)
 
Onneksi valtion virallinen työttömyysprosentti on yli 5 prosenttiyksikköä matalampi tai jos puhutaan absoluuttisista määristä, niin työttömiä on alle 200 000. Ei siis mitään hätää, voidaan jatkaa samalla linjalla tekemättä mitään. Esimerkiksi kuntien yli 500 lakisääteistä velvoitetta ei tarvitse karsia. Puolet on vesittynyt jo nyt ja kuinkahan moni jäljelle jäävistäkään realisoituu? Onneksi sentään veronkorotukset onnistutaan aina toteuttamaan. Ei muuta kuin lisää pelivaraa asiantuntevalle ja vastuuntuntoisella hallituksellemme, sillä tästä selvitään. He, jos ketkä, osaavat käyttää valtuuksiaan juuri oikein ja suunnata elvytystoimet oikeisiin kohteisiin.[/sarkasmi]

Tarkalleen ottaen alhaisemmat lukemat tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat siitä, että tilastokeskus laskee työttömäksi vain sellaiset, jotka ovat 4 viikon sisällä hakeneet töitä. Samoin kun Kreikan työttömyystilastoja on uutisissa niin niissä mitataan juuri tuota tilastokeskuksen määritelmän (yhteinen eurooppalainen tapa) työttömyyttä, oikeasti Kreikassa ei ole työttömänä 1/4 työvoimasta vaan paljon enemmän. Jos suhdeluku on Suomen kaltainen niin eiköhän 50% työttömyys oli hyvinkin lähellä totta. Virallinen nuorisotyöttömyys onkin jo sen yli.
 
Siihen suuntaan joo mut mä kyllä sanoisin että enemmän Suomessa kusetetaan 9e/päivä kursseilla. Kreikassa tuskin on a. Kiinnostusta ja b. Rahaa.

Kreikkalaiset tuskin hyötyisi jos työttömyys 35% "tiputettaisiin" 25%.. Ihanvitun korkea se on silti + luottoluokitukset aikaa sitten menneet.

Sen sijaan Suomessa motivaatio on selkeä: pitää AAA-luokitus ja tosiaan: 7% työttömyys on mukavan alhainen ja todellinen ~15% ei.

Rahaa toistaiseksi myös kurssittamiseen riittää..

Toki: tuskin missään työttömyysaste on kovin relevanttia luettavaa.
 
Samaan aikaan finanssipolitiikkaa kiristetään (leikataan ja korotetaan veroja) vajaaälyisen budjetin tasapainottamispyrkimyksen vuoksi. Paino sanalla pyrkimys.
Miten budjetin tasapainottamisen yrittäminen voi olla vakaus- ja kasvusopimuksen allekirjoittaneelle euromaalle vajaaälyistä toimintaa? Eikös noin ole pakko tehdä? Työttömyyden kasvaminen tämän seurauksena on euron ominaisuus, ei bugi.
 
Samaan aikaan finanssipolitiikkaa kiristetään (leikataan ja korotetaan veroja) vajaaälyisen budjetin tasapainottamispyrkimyksen vuoksi. Paino sanalla pyrkimys.

Veronkorotukset ovat nykyään kireää finanssipolitiikkaa? Typerää (finanssi)politiikkaa kyllä, mutta jotenkin olen itse mieltänyt, että "kireä" finanssipolitiikka on menojen karsimista. Löpsy on sitten sitä, että ei edes yritetä, vaan paikataan alijäämä velalla sekä lisäveroilla ja siirretään ongelmat tulevien hallitusten mietittäväksi samalla, kun itse siirrytään muihin hommiin nostamaan verovaroja omaan taskuun. Tuo on tietenkin omalla tavallaan perin ovelaa, että niputetaan kaksi vastakkaista asiaa samaksi, niin voidaan todeta, kuinka: "oikeistolainen kireä finanssipolitiikka tuhoaa maailman". Määritellään vain termit siten, että valtion roolin lisääminen (enemmän veroja) ja valtion roolin vähentäminen (vähemmän menoja) on yhtäkkiä kireää talouspolitiikkaa.
 
Veronkorotukset ovat nykyään kireää finanssipolitiikkaa? Typerää (finanssi)politiikkaa kyllä, mutta jotenkin olen itse mieltänyt, että "kireä" finanssipolitiikka on menojen karsimista.

Kyllä se vaan niin taitaa olla, että verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminenovat yhdessä ovat hyvin kireää finanssipolitiikkaa. Molemmat leikkaavat kysyntää.

Sillä voi ehkä olla Suomen tilanteessa ole väliä, leikataanko kysyntää nyt vai myöhemmin. Suomen taloutta voidaan yrittää elvyttää velalla ja veronalennuksilla vaikkapa seuraavat viisi vuotta. Minusta se ei ratkaise itse perusongelmaa, eli kilpailukyvyn puutetta, liian suurta julkisten palvelujen tasoa ja yksityissektorin velkaantumista.

Mitä sitten viiden vuoden tekohengityksen jälkeen aiotaan tehdä? Kilpailukyky ei silloinkaan ole lisääntynyt, joten teollisuus ei investoi Suomeen. Julkisen sektorin palvelutuotanto on yhä kallis ja tehoton, joten sen tyhjänpäiväisen puuhastelun rahoittaminen syö voimavaroja investoinneilta. Yksityisen sektorin velat tulevat olemaan yhä tapissaan, ja työttömyys hyppää ylös heti kun elvytys lopetetaan.

Ongelma tulee olemaan tismalleen sama kun nyt. Velkaa on vain 40 miljardia enemmän. Se mitä elvytyksella on saavutettu on, että nykyinen julkisen sektorin työntekijäkunta pääsee mukavasti eläkkeelle ja poliitikot saavat puuhastella yhden vaalikauden enemmän.
 
40 miljardia velkaa on 40 miljardia varallisuutta yksityisellä sektorilla. Kovat leikkaukset nyt kyllä lähinnä haittaavat kilpailukykyä kun velkaantuminen kasvaa entisesti (käynyt jokaisessa maassa missä on leikattu) ja jengi joutuu kortistoon alkoholisoitumaan. Pelkästään 90-luvun leikkauksista tuli aikamoinen rakenteellinen työttömyys Suomeen.
 
Ei tarvitse, mutta koska tavoitteeksi on selkeästi esiintuotu ylijäämän saavuttaminen, ei tulovirran leikkaus tarkoita vastaavaan tai suuremman tulovirran lisäystä.

Nyt menee jo tosi monta käsitettä ristiin. Rakennemuutos, ylijäämä ja tulovirran leikkaus tarkoittavat kaikki eri asiaa.


Korulauseita, julistuksia ja todellisuudesta eroava käsitystä ulkopuolisesta tilanteesta. Julkisesta sektorista tuli silloin liian iso, kun talous sakkasi 2008 ja automaattiset suhdannetta tasottavat menot nousivat ja verotulot vähenivät. Ja väitätkö tosiaan, että maailmantalous on ihan ok ja mitään luottamus- tai kysyntäpulaa ei ole? Ei edes Euroopan mittakaavassa?

Itse olen kyllä sitä mieltä, että julkinen sektori oli liian iso jo paljon tuota aikaisemmin. Nokian tähdenlento jaksoi toki kannatella tuota ylipaisunutta koneistoa pinnalla. Pinnalla pysyessään tuo tekijä kuitenkin veti Suomelle sellaiset suuntaviivat, että Nokian sukeltaessa ja Euroopan yskiessä Suomen mahdollisuudet kehittyä oli menetetty. Jos talous olisi ylijäämäinen kuumina kausina, niin sinun yli kaiken arvostama elvytys olisi paljon helpompi järjestää laskukaudella. Jos ollaan alijäämäisiä kuumallakin kaudella, niin elvytys ei vie pitkälle.

Väitän kyllä, että maailmantalous on ihan kunnossa. Ja se nyt on täysin selvää, että Suomen kokoiselle valtiolle riittäisi markkinoita helposti. Esimerkiksi automyynti on viidesosan vuoden 2007 lukujen yläpuolella. Ja näyttääpä nuo puhelimetkin käyvän kaupaksi:
KR_SMTPH0210.gif



Ongelmien lähde on aika rankkaa liioittelua kaikesta olemassaolevasta turhuudesta huolimatta. Oikeasti, tuota hallintokulujen ja turhien virkamiesten määrää on liioiteltu, vaikka niitä ei tarvitsekaan hyväksyä. Nyt talouskeskustelua hallitsee jokin pyhäviha julkista sektoria kohtaan, kun pitäisi nähdä, että julkiset menot ovat ainoa tie luoda kysyntää talouteen ja kääntää suhdanne. Huomiona vielä, että laaja julkinen sektori liittyy ihan demokratiaan ja siihen, että suomalaiset ovat halunneet julkisesti tuotettuja palveluita, turvallisuutta ja terveydenhoitoa. Tämä ketju tuskin edustaa keskiverto kansalaista, vaikka täälläkin osataan vaatia sitä ja tätä julkista palvelua ja veronalennusta, toisaalla taas vaaditaan muun julkisen subvention leikkaamista toiselta. En minäkään henkilökohtaisesti koe, että kaikki julkisen sektorin sääntelemät ja tuottamat asiat kuuluisi valtiolle tai kunnille.
Nykyaikana, jolloin rajat ovat joka suuntaan auki, pieneltäkin tuntuvat ongelmat järjestelmässä, ajavat investoinnit toisaalle. Ilman investointeja maa näivettyy. En voi kuin ihmetellä, miten voit olla näkemättä sen, ettei Suomen ongelmat rajoitu mihinkään suhdanteeseen. Jo pelkästään sen ajan pituuden, mitä tästä "suhdannekuopasta" nousemisesta on kirjoitettu, pitäisi soittaa jotain herätyskelloja.

Järjestelmässä on ihan pirusti sellaista järjetöntä höttöä, jota ei koskaan ole päätetty demokraattisesti. Poliisi, armeija, perusopetus ja terveydenhuolto todennäköisesti ideatasolla kestäisivät äänestyksen, mutta niitäkin voidaan toteuttaa monella tavalla. Lukemattomat asiat ovat ristissä kansan mielipiteen kanssa, mutta silti niihin vain poltetaan rahaa.
 
Päivän talousuutisten mukaan Danske suosittelee Suomelle elvytystä:
Danske Bank arvostelee menokuria – "väliaikaiseen veronlaskuun varaa | Taloussanomat

Varmasti kaikki täysijärkiset asioista perillä olevat älyllisesti rehelliset henkilöt tuon ymmärtävät:

Yksityisen sektorin rahoitusasema ei julkista sektoria leikkaamalla parane (eikä se kyllä veroja korottamallakaan toki tapahdu).

Tosin oliko se Nordean Kangasharju joka sitkeästi vaatii leikkauksia tai ylipäätään finanssipolitiikan kiristämistä? Taisi olla.

Tämän päivän TalSassa Hurrilta hyvä artikkeli aiheesta:
Hallitus tasapainoilee talouspolitiikan temppuradalla | Taloussanomat

Pelkästään 90-luvun leikkauksista tuli aikamoinen rakenteellinen työttömyys Suomeen.

Kaikesta päätellen tuosta 90-luvun lamasta ei ole Suomessa opittu yhtään mitään. Jos olisi, niin sitä Sailasta tuskin raahattaisiin TV:hen kertomaan kuinka nyt pitää leikata välittömästi ja/tai korottaa veroja, koska epätasapaino. Toimittaja vaan huolestunut ryppy otsallaan kuuntelee Sailasta ja nyökkäilee.
 
Nyt on muuten talousongelmiinkin löydetty ratkaisu! Palkataan hallintoon 2000 virkailijaa lisää.

Tämä oli muuten vissiin Turun Sanomilta valheellinen ja täysin virheellinen juttu.

Henkilöstömäärän muutos virastotyypissä ”Valtiovarainhoito, rahoitus ja vakuutuspalvelut” johtuu siis virastoluokituksessa tapahtuneista muutoksista ja on luonteeltaan puhtaasti tekninen.
...
Mitään todellista kasvua ei siis ollut tapahtunut. Pelkästään siirtymä tilaston yhdeltä riviltä toiselle.

Turun Sanomat ei reagoinut tiistai-iltaan mennessä korjauspyyntöön millään tavoin.

Kunnon paskalehti tuo TS.

Tämä sanomalehti nettosi mainosrahaa valheilla
 
Varmasti kaikki täysijärkiset asioista perillä olevat älyllisesti rehelliset henkilöt tuon ymmärtävät:

Yksityisen sektorin rahoitusasema ei julkista sektoria leikkaamalla parane (eikä se kyllä veroja korottamallakaan toki tapahdu).

Tosin oliko se Nordean Kangasharju joka sitkeästi vaatii leikkauksia tai ylipäätään finanssipolitiikan kiristämistä? Taisi olla.

Tämän päivän TalSassa Hurrilta hyvä artikkeli aiheesta:
Hallitus tasapainoilee talouspolitiikan temppuradalla | Taloussanomat



Kaikesta päätellen tuosta 90-luvun lamasta ei ole Suomessa opittu yhtään mitään. Jos olisi, niin sitä Sailasta tuskin raahattaisiin TV:hen kertomaan kuinka nyt pitää leikata välittömästi ja/tai korottaa veroja, koska epätasapaino. Toimittaja vaan huolestunut ryppy otsallaan kuuntelee Sailasta ja nyökkäilee.

Jep. Harva, joka messuaa siitä miten yksityinen sektori ei voi kannatella paisunutta julkista tajuaa tuota, käytännössä yksityisen sektorin kantokyvystä huolestuneet pahentavat leikkausilla yksityisen sektorin asemaa, eli juuri päinvastoin mihin pyrkivät.

Epätasapainosta saarnaaminen onnistutaan vielä tekemään mahdollisimman ärsyttävän moralisoivasti.
 
Back
Ylös Bottom