Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Useimmat ihmiset olisivat purkamassa sääntelyä, mutta kummasti vaan niitä kaivataan taas lisää ja syytetään viranomaisia välinpitämättömyydestä säädöksiä kohtaan, kun käykin se vahinko vaikkapa vain kerran kymmenessä vuodessa.
Paljastus: näin isossa maassa joku valittaa, syyttää tai muuten vaan jupisee joka tapauksessa. Kaikki eivät ole ikinä tyytyväisiä.

Suurin osa Suomen yrityselämän säännöstelystä tehty ihan aiheellisesti aikanaan voimassaolleeseen tilanteeseen ja säädetty hyvällä tarkoituksella. Työ- ja talouselämä ovat vain muuttuneet sellaisiksi, että säännösviidakon koko ja tiheys ehkäisee tehokkaasti uusien työpaikkojen syntymistä pienyrityksiin, mikä tällä hetkellä olisi varsin tärkeää koska isot firmat eivät investoi vaan lappaavat väkeä pihalle kaksin käsin.

Suomalaiset ovat pääsääntöisin varsin vastuullista ja järkevää porukkaa - myös yrittäjinä ja työllistäjinä. Moniko on sairastunut ravintolapäivänä?
 
Siis mikä tuossa on nyt vaikeaa? Onko viljelymaa liian halpaa?

Esimerkiksi Norjasta lohi saadaan Helsinkiin yhdellä rekalla ja sitä kauemmaksi tarvitaan kaksi rekkaa ja lentokone. Silti sen lohen hinta on Suomessa kova.

Heh. Tässäpä onkin hauska virheajatus sulla. Norjastahan saadaan lohi halvemmalla suomeen kuljettamalla se kiinaan pakattavaksi ja sitten takas suomeen. Siinä ei edes verot ole tiellä, vaan massatuotannossa pakkaaminen vain on niin paljon halvempaa kiinassa.
Onneksi tähänkin siis on suomessa panostettu ja saatu pakkauskoneita, joten suomessa pakattua on taasen enemmän. Silti se menee niin, että ensin se tuodaan suomeen ja täällä pakataan ja sitten kuljetetaan kauppoihin.
 
Sitten taas sun asenne mihin tahansa epäkohtaan missä tahansa asiassa on poikkeuksetta se, että parempi vaan antaa olla ja yrittää tulla toimeen sen epäkohdan kanssa. Silläkö tavalla sitä muutosta saadaan aikaiseksi?

Juuri siksi Suomalaisessa holhousyhteiskunnassa eläminen on niin rasittavaa, kun suuri osa ihmisistä ajattelee tuolla tavalla kuin sinä, että parempi vaan tyytyä siihen paskaan mitä on annettu, ihan turha yrittää muuttaa mitään. Säkin olet monta kertaa sen ihan eksplisiittisesti sanonut, että mielestäsi on vain helpompaa hyväksyä yhteiskunnan säännöt sellaisina kuin ne ovat, eikä edes pyrkiä miettimään miten niitä voisi parantaa. Ilmeisesti ainoat vaihtoehdot sun silmissä on joko olla ammattipoliitikko ja pyrkiä siten aktiivisesti kehittämään yhteiskuntaa, tai sitten hyväksyä kaikki täysin kritiikittä. Sellaista normaalia demokratiaan kuuluvaa osallistuvaa kansalaisuutta ei sinun maailmassasi taida olla ollenkaan.

No itseasiassa vaikka kirjoituksistani saisi minkä kuvan, niin täällä tosimaailmassa muutan sen minkä pystyn. En vain muuta sitä kitisemällä kokoajan, vaan teen jopa virheitä ja tyhmiä kysymyksiä.

Ja itse saan (toivottavasti virheellisesti) täältä sen ajatuksen, että tuntuu ettei oikein mikään ole suomessa hyvin ja jopa punaset valot pitäs "vapauteen viitaten" poistaa liikenteestä. (näin niinku kärjistettynä, ettei tartte siitä alkaa taas pilkkua nussimaan)

En tiedä tietääkö kukaan niitä savustettuja possuja mitä myytiin jonniaikaa sitten aika pajon? liekö niitä enään näkynyt missään?
Niiden tarina onkin aika veikeä. Eräs asiakas törmäsi tämmöiseen possuun jota sitten revittiin asiakkaalle. Asiakkaan mielestä se oli niin karmaisevan brutaali näky, että hän näki asiakseen nostaa siitä älyttömän hässäkän elintarvikeviranomaisen kanssa. No arvatahan saattaa, että possujen myynti loppui siihen. :( Hauskinta tässä on se, että kukaan ei oikein osannut olettaa että asiakaslähtöisesti pääosin mahtava juttu kääntyi sitten päälaelleen, koska kukaan ei osannut asiallisesti tätä asiaa alkaa hoitamaan viranomaisten kanssa.

- - - Updated - - -

Moniko on sairastunut ravintolapäivänä?

Tuskin kukaan ainakaan ripuliaan julki on tuonut...

- - - Updated - - -

Jotenki pakko tarttua tuohon, että "jos Helsingin keskustassa olisi vain korkeampia asuntoja". Miksihän näin on? Siis miksi sinne ei rakenneta korkeita rakennuksia? En nyt puhu siitä, että miksi vanhat kiinteistöt ovat sellaisia kuin ovat, vaan miksi uudetkin talot ovat yleensä vaikkapa 4-kerroksisia. Vastauksena tähänkin ongelmaan(?) on byrokratia, tarkemmin sanottuna kaavoitus.

Onko sulla linkkiä (tai selitystä), tuohon miksi kaavoitus olisi tiellä korkeuden suhteen? Kysyn koska en löydä itse.
 
Tässä taas yksi esimerkki siitä, miten valtio tietoiseti haittaa yrittämistä.


Voisin hyvinkin Tampereella liikkuessani ostaa kyseistä tuotetta, mutta jos se vaatii tilauksen tekemisen valtion virallisen kaupan kautta tolkuttomaan hintaan, niin sori vaan käsityöläinen: taitaa jäädä nekin rahat palautumatta Suomeen. Juon rahani sitten siellä, missä valtio ei ole tunkemassa kapuloita yrittäjän rattaisiin.
Niin, tilaviiniä saa tilalta myydä suoraan, olutta ei saa panimolta myydä suoraan. En ole kuullut yhdeltäkään sääntelyn ystävältä järkevää perustelua tälläiselle holhoukselle, vaikka sellainen varmasti on olemassa kun noin on päätetty. :jahas:
 
Paljastus: näin isossa maassa joku valittaa, syyttää tai muuten vaan jupisee joka tapauksessa. Kaikki eivät ole ikinä tyytyväisiä.

Suurin osa Suomen yrityselämän säännöstelystä tehty ihan aiheellisesti aikanaan voimassaolleeseen tilanteeseen ja säädetty hyvällä tarkoituksella. Työ- ja talouselämä ovat vain muuttuneet sellaisiksi, että säännösviidakon koko ja tiheys ehkäisee tehokkaasti uusien työpaikkojen syntymistä pienyrityksiin, mikä tällä hetkellä olisi varsin tärkeää koska isot firmat eivät investoi vaan lappaavat väkeä pihalle kaksin käsin.

Suomalaiset ovat pääsääntöisin varsin vastuullista ja järkevää porukkaa - myös yrittäjinä ja työllistäjinä. Moniko on sairastunut ravintolapäivänä?

Ymmärtääkseni Irlanti on suhteellisen vapaa sääntelyn suhteen ja ainakin selkeästi vapaampi kuin Suomi. Tyhmyri on tarkastellut asiaa toisaalla:

Taulukko tukee aikaisempaa väitettäni, jonka mukaan periferiaan ei investoida. Miksi investoitaisiinkaan Euroalueen Keminmaalle kuten Suomeen/Irlantiin jos voi investoida Euroalueen ytimeen eli Saksaan. Kannattaa muuten huomata, että Ranska on suosittu investointikohde vaikka sitä syytetään rakenteellisten uudistusten puuttumisesta. Ilmeisesti keskeinen sijainti on tärkeämpi tekijä kuin ne poliittisessa liturgiassa mainitut uudistukset.

Edes veronkierron mahdollistava Irlannin verojärjestelmä ei ole ollut riittävä houkute.

Iso-Britannia taas on korkealla koska sen talous on tällä hetkellä maailman nopeiten kasvavia. Kiitos kasvua kiihdyttävän rahapolitiikan.

Ulkomaisten yritysten tuottamat työpaikat ovat Irlannissa vähentyneet vuoteen 2000 verrattuna.

ja

Mutta ei tässä vielä kaikki. CSO (Irlannin tilastokeskus) mukaan uusia työpaikkoja on viimeisten 18kk aikana syntynyt enintään 47’000 huolimatta virallisista 70’000 väitteistä. Tuo 47’000 sisältää kaikki työllisyysohjelmissa, työllisyyskoulutuksessa ja valtion työkyvyn aktivointiohjelmissa olevat. Lisäksi tuohon sisältyvät kaikki freelancer- ja nollatuntisopimuksilla olevat sekä niin sanotusti itsensä työllistäjät – noiden ryhmien jäsenten tulot kuitenkin jäävät usein niin pieniksi, että sosiaaliturvan tukea tarvitaan. Toisin sanoen uusia työpaikkoja ei ole käytännössä syntynyt ja vientikin on suurten teknologiajättien verokikkailua.

Eli suhtauden kriittisesti monien hellimään ajatukseen, että liiallinen sääntely ja rakenteelliset tekijät ovat syynä surkeaan talouskehitykseen. Pikemminkin näkisin, että Suomi kärsii sopimattomasti rahapolitiikasta ja kokonaiskysyntää heikentävästä finanssipolitiikasta.

Edit. lähde unohtui: Kelttiläinen tiikeri ei vedä investointeja eikä synnytä työpaikkoja ? huhut Irlannin toipumisesta liioiteltuja | Tyhmyri's Blog
 
Onko sulla linkkiä (tai selitystä), tuohon miksi kaavoitus olisi tiellä korkeuden suhteen? Kysyn koska en löydä itse.

Rakentamisen korkeutta säädellään yleis- ja asemakaavoissa. Lisäksi rakentamismääräyksillä ja esim. Paloturvallisuudella. Nyrkkisääntö on, että yli 8 krs. Ei juuri tehdä palomääräysten takia. Isoissa kaupungeissa tämä on alkanut nyt muuttua.

Lisäksi korkeutta säädellään kaupunkikuvallisin perusteluin. Stadissa on historiallinen yhtenäinen siluetti ja kaupunkikuva joka halutaan säilyttää ainakin kantakaupungin osalta. Tästä on ksv tehnyt selvityksen "korkea rakentaminen Helsingissä". Yleisesti moni vastustaa korkeaa rakentamista Suomessa. Syytä en tiedä. Osittain rationaalista ja osittain tunnepohjaista. Faktaa on että korkean rakentamisen taloudellisuus on kyseenalainen ja kaupunkikuvalliset vaikutukset suuret.
 
Jaa, ei vedä investointeja? Houkuttelevuudesta en tiedä, mutta kyllähän tuo jotain vetää (tai on vetänyt, ei ole vuosilukua tässä)

FDI eli Foreign Direct Investment (per capita)

fdi_inhabitant.jpg


Täytyy ottaa huomioon väkiluku. Eli varmasti isompi maa on useasti suuremmalle osalle houkuttelevampi sijoituskohde ja vetää eniten investointeja puoleensa, mutta toisaalta pieni maa voi vain muutamallakin isolla investoinnilla päästä edelle per capita. Kiinassa vaikkapa yksi 5 miljardin sijoitus (esim. ydinvoimala) on tippa meressä, kun Suomessa se olisi massiivinen rahamäärä.
Vaikka Saksa saisi 10 miljardilla sijoituksia ja Suomi vain miljardilla, niin silti olisimme edellä per asukas, vaikka emme olisikaan absoluuttisesti kiinnostavampi sijoituskohde. Siksi pienen maan onkin oltava yleensä isoja kilpailukykyisempiä ja houkuttelevampia muilla tavoin kuin kokonsa tai sijaintinsa puolesta. Ja yksi valtti siinä on olla helppo maa investoida.
 
Tyhmyri on tarkastellut Irlannin lukuja tarkemmin. Pahoittelen tästä copypaste vastauksista.

Euroopan komission mukaan Irlannissa merkittävimmät tutkimusinvestoinnit ovat tehneet viime aikoina seuraavat yritykset, joiden yhteenlaskettu tutkimus- ja innovaatiopanos Irlannissa muodostaa 68% koko maan tutkimus-/innovaatiopanoksesta (luvut ovat yrityksen osuuksien maan kokonaisuudesta): Seagate Technology (15%), Covidien (23,9%) ja Accenture (31,2%). Ou jee, nämä yritykset tekevät vähän tai eivät ollenkaan kehitystyötä Irlannissa. Tunnen jollain tasolla ko yritysten toiminnan Irlannissa ja tuo komission väite on puhdasta pelleilyä. Komission materiaalia täällä. Armottoman epäluotettavaa dataa.

Samaa sarjaa on se tosiasia, että ICT-alan yrityksistä Google, Oracle ja Facebook kirjaavat hillittömän osansa voitoistaan Irlannissa toteutuneiksi.

Hauskuutta lisää se, että Microsoftin lähes satatuhatta työntekijää ovat Irlannin ulkopuolella uskomattoman tehottomia, sillä Irlannissa olevat noin 1200 työntekijää saavat tilastojen mukaan aikaiseksi vähintään 24% koko yhtiön liikevaihdosta. USPS (US Permanent Subcommittee) arvioi, että Microsoftin virallisesta tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnasta vähintään 30% kirjataan Irlantiin – siis tuottoineen. Toisin sanoen 1% Microsoftin työntekijöistä tekee virallisten lukujen mukaan neljänneksen liikevaihdosta ja kolmanneksen vienniksi laskettavasta tuotekehityksestä. Irlantilaiset ovat todellisia ihmetyöntekijöitä (sarkasmia).

Tämä sama ilmiö on ollut nähtävissä lääketeollisuudessa ja lääketieteellisissä instrumenteissa. Kun valheellisen datan kuorii pois vienti-/tuontitilastoista, niin Irlannin tilanne ei ole läheskään niin ruusuinen kuin virallisten tilastojen mukaan on. Tosin pelkästään ICT-alan yritysten lukemat keikuttavat virallisia tilastoja hämmentävällä tavalla.


Irlannin kauppataseen sisällä elää kelttiläinen yllätys ? keksittyä palveluvientiä eli Irlanti vielä kaukana toipumisesta | Tyhmyri's Blog

Irlannin tilannetta on tarkasteltu myös täällä:

R&D and patenting statistics need to be studied carefully « Intellectual Property Ireland - New Morning IP Intellectual Property Ireland ? New Morning IP

E: tupla poistettu.
 
Rakentamisen korkeutta säädellään yleis- ja asemakaavoissa. Lisäksi rakentamismääräyksillä ja esim. Paloturvallisuudella. Nyrkkisääntö on, että yli 8 krs. Ei juuri tehdä palomääräysten takia. Isoissa kaupungeissa tämä on alkanut nyt muuttua.

Lisäksi korkeutta säädellään kaupunkikuvallisin perusteluin. Stadissa on historiallinen yhtenäinen siluetti ja kaupunkikuva joka halutaan säilyttää ainakin kantakaupungin osalta. Tästä on ksv tehnyt selvityksen "korkea rakentaminen Helsingissä". Yleisesti moni vastustaa korkeaa rakentamista Suomessa. Syytä en tiedä. Osittain rationaalista ja osittain tunnepohjaista. Faktaa on että korkean rakentamisen taloudellisuus on kyseenalainen ja kaupunkikuvalliset vaikutukset suuret.

Myös oma lehmä ojassa on tärkeä tekijä. Kaikilla päättäjillä ja isolla osalla äänestäjiä on paljon rahaa kiinni seinissä. Miettikääpä mitä tapahtuisi vanhojen betonikuutioiden hinnoille, jos metro- ja juna-asemien lähelle sekä muihin vastaaviin julkisen liikenteen solmukohtiin saisi rakentaa juuri niin korkean tönön kuin rakennuttaja haluaa, tontteja kaavoitettaisiin niin paljon kuin kiinnostuneita rakennuttajia löytyy JA ainakin seuraavat rajoitukset poistetaan:
-ei pakko rakentaa autopaikkoja
-ei asuntojen minimikokoa
-kaikkien asuntojen ei tarvitse olla esteettömiä
-ei poskettoman hintaisia rakentamisoikeuksia

Edit: oma lehmä ojassa on myös sillä tavalla, että asioista päättäville ei paljoa makseta, mutta tietyillä tahoilla on kyseessä iso bisnes joten korruptiolle on tarjolla hedelmällistä maaperää.
 
Heh. Tässäpä onkin hauska virheajatus sulla. Norjastahan saadaan lohi halvemmalla suomeen kuljettamalla se kiinaan pakattavaksi ja sitten takas suomeen. Siinä ei edes verot ole tiellä, vaan massatuotannossa pakkaaminen vain on niin paljon halvempaa kiinassa.
Onneksi tähänkin siis on suomessa panostettu ja saatu pakkauskoneita, joten suomessa pakattua on taasen enemmän. Silti se menee niin, että ensin se tuodaan suomeen ja täällä pakataan ja sitten kuljetetaan kauppoihin.

Harmittaa pilata hauska hetkesi, mutta en tietenkään puhunut mistään pakettikalasta vaan ihan tuoreesta lohesta, jota toivottavasti keskustelun aiheena olevat ravintolat siellä teillä Suomessakin vielä tarjoilevat. Ole hyvä ja ota perusteista selvää: Norjalaista lohta kuluu 30 miljoonaa kiloa - Kalanviljely - Talous - Helsingin Sanomat
 
Harmittaa pilata hauska hetkesi, mutta en tietenkään puhunut mistään pakettikalasta vaan ihan tuoreesta lohesta, jota toivottavasti keskustelun aiheena olevat ravintolat siellä teillä Suomessakin vielä tarjoilevat. Ole hyvä ja ota perusteista selvää: Norjalaista lohta kuluu 30 miljoonaa kiloa - Kalanviljely - Talous - Helsingin Sanomat

Joo. Tai sitten sinä myös otat selvää asioista. Se vakuumipakattu lohi on samaa tavaraa mitä se on irtona. Käy vaikka leroy.fi sivulla.
 
Joo. Tai sitten sinä myös otat selvää asioista. Se vakuumipakattu lohi on samaa tavaraa mitä se on irtona. Käy vaikka leroy.fi sivulla.
Kerrotko hieman tarkemmin, mitä uutta ja ihmeellistä tuolla sivustolla pitäisi nähdä? Esimerkki lainaus tai suora linkki voisi toimia.
 
Ihmeen kauan siinä kestikin. Ymmärrän kyllä että aihe ei ole puoliksikaan niin kiinnostava kuin ruoka.
Vaihteeksi yyteet menoillaan, täksi syksyksi vois viimein aloittaa saksan kertauksen, ei tarvi ihan ummikkona lähteä kun täältä loppuu kaikki tekeminen.

Saksalaislehti taisi suositteli Suomelle 90-luvun metodia. Eli siis markka takaisin ja rapsakka devalvaatio :)
 
Rollipeikko ehti jo mainita, kuinka rakennusten korkeutta säädellään ja pesupallo valotti hieman syitäkin tälle. Lisäisin vielä, että rakennuttajat eivät uskalla hakea lupaa rakentaa korkeampaa rakennusta kuin mitä purettu oli, siis niissä tilanteissa kun rakennetaan "entisen päälle", koska luvan saamisessa kestää kaikkine valituskierroksineen helposti 2 vuotta eikä ole mitään takeita, että lupaa senkään jälkeen tulee. Kohtuuton riski, joten rakennetaan vain saman korkuinen, vaikka kysyntää olisi korkeammalle. Mikäli näitä väitteitä epäillään, niin voin kaivaa linkkejä aiheesta myöhemmin, mutta nyt en ehdi.

Sitten tuosta taloudellisesta vapaudesta. Globaalin kriisin osumisen suhteen vapausindeksi ei tunnu korreloivan, eikä myöskään sen, kuinka lujasti kriisi iskee. Tähän vaikuttaa enemmän talouden rakenne, joka ei muutu vapaissa maissakaan kovin nopeasti. Sitä vastoin kriiseistä toipumiseen vapaus vaikuttaa. Esimerkiksi Viroon ja Irlantiin kriisi osui 2009 erityisen voimakkaasti. Virossa bruttokansantuote laski miltei kymmenyksen Viron talous rajusti alas | Taloussanomat mutta kääntyi jo seuraavana vuonna nousuun ja on pysynyt sillä tiellä. Irlanti joutui turvautumaan tukipaketteihin, mutta näyttäisi siltä, että pari vuotta sitten tapahtunut jaloilleenpääsy näyttäisi pysyvältä. Myös EU:n ulkopuolisista länsimaista Australia ja Uusi-Seelanti (vapausindeksissä sijat 3. ja 5.) ovat selättäneet kriisin ja suunta on ollut parempaan jo hyvän aikaa. Sen sijaan Italian, Ranskan, Kreikan, Espanjan ja valitettavasti myös Suomen kohdalla ei välttämättä olla vielä edes pohjaa saavutettu. Espanja ja Kreikka ovat näyttäneet jo toipumisen merkkejä suurten julkisen sektorin leikkausten myötä, mutta epäilen, että vielä on lisää tehtävä, jotta varovainen palautuminen ei käänny takaisin laskuksi.

Toki on muistettava, että Viro on hyvin erilainen maa monessakin mielessä kuin Suomi, mutta jännästi tuo lista tuntuu vain pitävän. Suomen vertailukohteiksi käyvät parhaiten muut pohjoismaat, joista Norja on hieman poikkeus öljyvarojensa takia. Ruotsissa pyyhkii paremmin, vaikka ovat listalla samoilla paikkeilla (toki lähempi tarkastelu näyttää, miten eri mittarit jakautuvat). Selkeästi vapaammat Tanska ja Hollanti painelevat omassa sarjassaan. Country Rankings: World & Global Economy Rankings on Economic Freedom
 
Kerrotko hieman tarkemmin, mitä uutta ja ihmeellistä tuolla sivustolla pitäisi nähdä? Esimerkki lainaus tai suora linkki voisi toimia.

Se, että kun annoit ymmärtää edeltävässä viestissäsi että mainitsemani pakattu lohi olisi jotenkin erikoista niin selvensin että se on sitä samaa kamaa kuin se ns. tuore. Koska oli se sitten tuoretta tai tuoretta pakattua on kalan matka yhtä pitkä ja täten toisessa on vakuumi päällä ja toisessa ei mutta samaa kamaa ovat. Selvisikö tämä.

Sitten muuta. Miten Jami jos ruoan verotusta laskettaisiin ja samalla laskettaisiin bensaveroitusta (nhb), niin mistä valtio saisi sen rahan? Tai siis mistä menoista se leikattaisiin? Koska vaikka bensa ois miten halpaa ei sitä saa kulutettua niin paljon, että se tuleva raha jäisi samaksi, sama pätee ruokaan. Jos jää vain verotuloja saamatta, niin eikait Suomi nyt salamaniskusta muutu vähemmän rahaa kuluttavaksi?
Vai olisiko mielestänne tilanne vain se, että valtiolle jää vähemmän tuloja mutta menot pysyvät samana?
 
Tolla samalla logiikalla voidaan veroja nostaa loputtomiin (ja niin on tehtykin) ja tulot sen kun lisääntyy (ja tulot ovat oikeasti pienentyneet).

Juu ei se ihmisten käyttäytyminen niin yksinkertaista ole.
 
Leikattavaa löytyy varsinkin virastoista ja (byrokratian) valvonnasta. Välttämättä leikkauksiakaan ei edes tarvittaisi hirvittäviä määriä, sillä työtä tekevät ihmiset elättävät pitkälti itsensä ja työtä tekemättömät elättää valtio, eli valtion menot putoavat, jos työllisyystilanne paranee. Otetaanpa taas pari esimerkkiä tilastoista (Pohjoismaiden työllisyysprosentit vuoteen 2012 asti.

Työllisyysprosentti kertoo siis sen, kuinka suuri osa työikäisestä (15-64 vuotiaista) väestöstä on töissä. Ei opiskelemassa, työharjottelussa tai kynttilänvalukurssilla, vaan töissä.

Suomen työllisyysprosentti vuonna 2012 näytti olleen n. 68 % (muistelisin, että nykyään se on alle 67 %). Työvoiman vapaudessa suomen pisteet ovat 46,5 maailman keskiarvon ollessa 61,7. Suomen sijoitus maailmassa on 151.
Ruotsin työllisyysprosentti vuonna 2012 näyttäisi olleen n. 74 %. Ruotsin pisteet 52,9 ja sijoitus 121.
Tanskan työllisyysprosentti oli vuonna 2012 n. 73 %. Tanskan pisteet 59,1 ja sija 102.
Islannin työllisyysprosentti oli vuonna 2012 yli 80 %. Islannin pisteet 91,2 ja sija 5.

En yritäkään väittää, että tämä olisi ainot - pelkästään vahva - selittävä tekijä, mutta mielenkiintoisen hyvin vapaus ja vauraus näyttävät kulkevan käsi kädessä. Eli ei muuta kuin uusia irtisanomissuojia säätämään, kielletään vuokratyövoiman käyttö, palkataan lisää työsuojeluviranomaisia ja Suomi työllä nousuun!
 
Back
Ylös Bottom