Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Ekspansiivisen finanssipolitiikan ei ole tarkoitus kaapata mitään yksityisen sektorin elinkeinotoimintaa. Yksityinen sektori ei uskalla kuluttaa ja investoida, koska ei ole kysyntää. Tämä näkyy talouskasvussa ja työllisyydessä. Julkisen kulutuksen lisääminen luo rahavirtoja talouteen, mikä vaikuttaa positiivisesti yksityisen sektorin säästämistavoitteeseen ja luottamukseeen. Yritykset alkavat investoimaan ja työllistämään, kotitaloudet kuluttamaan, koska työllisyys vahvistuu. Veronkevennykset eivät yhtä suoraan näy kysynnän kasvuna, koska se ylimääräinen raha ei lähde automaattisesti kiertoon - varsinkaan heikon talousluottamuksen tilanteessa. Onhan meillä nytkin ohjauskorko historiallisen alhaalla ja ihmetellään, kun se ei heijastu reaalitalouteen. Julkinen investointi taas sysäyttää pakostakin kysyntää talouteen ja tukee työllisyyttä. Veronkevennys ei siis luo itsessään vielä yhtään työpaikkaa toisin kuin se, että tarvitaan muurareita projektiin. Tarkoitus saada yksityinen sektori jaloilleen, kun talouden kokonaiskysyntä saadaan kasvuun. Samalla voidaan tehdä tarpeellisia julkisia hankkeita, esim. uusia liikenneväyliä, korjata sairaaloita ja muita rakennuksia, panostaa yliopistojen tutkimukseen. Nämä hankkeet eivät toteutuisi veronlaskulla. Vai alkaisivatko kyläyhdistykset rakentelemaan uusia siltoja? Varmaan turhaan argumentoin, kun palstalaisten mielestä nämäkin hankkeet ihmeellisesti työllistävät vain virastotätejä ja on yrittäjän riistoa.
Tässä Haaparannalta helppotajuinen kirjoitus veronkevennysten elvyyttävästä vaikutuksesta:
Elvytyksen vaikutukset epäselviä? « Akateeminen talousblogi
Asiaa on muutenkin tutkittu paljon taloustieteessä. Täältä löytyy sitten muutama kansainvälisempi tutkimus:
http://www.kof.ethz.ch/static_media..._multipliers_in_recession_and_expansion_1.pdf ja johtopäätöksiä tutkimuksesta -->http://www.stanford.edu/~rehall/CommentOnAuerbach-Gorodnichenko.pdf
https://www.economy.com/mark-zandi/documents/Small Business_7_24_08.pdf
http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2011/wp1152.pdf
Ei minullakaan ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että veronkevennyksillä jäisi enemmän rahaa käteen, mutta jos halutaan saada talous elpymään niin tehtäisiin se tehokkaimalla tavalla eikä ideologia edellä. Onneksi maailma ei ole taas niin mustavalkoinen, joten molempia elvyytyksen muotoja voidaan tehdän samaan aikaan.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 902
Voi kun näin tehtäisiinkin. Tällä hetkellä vaan yksityinen sektori kuristetaan hitaasti hengiltä ja ihmetellään miksei se ala elpymään.
- Liittynyt
- 3.2.2011
- Viestejä
- 408
Tästä olen aivan samaa mieltä, mutta kuten sanoin enempi minua epäilyttää päättäjien kyky käyttää rahat oikeasti elvyttävään toimintaan. Suurin osa elvytyksestä hukkuisi byrokratian rattaisiin (ts. poliitikkojen riitelyyn menojen kohdentamisesta) ja lopputuloksena olisi jokin valju kompromissi kulttuuritukien nostamisesta tai sateenkaariviraston perustamisesta Posiolle.
iivili
kollinmölliskö
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 7 191
Noiden yhteismäärä on suoraan sanottuna liikaa. Yllättävän monessakin työssä alkaa nykyään olla nettopalkka samalla tasolla, siis täysaikaisesta noin 160h/kk työstä. Ei hyvä, sanon jopa minä, melko vasemmistolainen ihminen. Ei tuolla rahalla pahemmin juhlita, mutta ei voi olla työllistävyyden kannalta hyvä, jos pienin mahd. muu tuki + asumislisä on sama tai jopa korkeampi, kuin pienimmät mahd. tienestit täysaikatyöstä. Arvelen, ettei ole edes kysymys isoista summista. Jos tukia pienennettäisiin niin, että käteen jäisi esim. 50€/kk vähempi ja palkkoja nostettaisiin niin, että 50€ enempi jäisi käteen, niin jo se voisi muuttaa asioita. Tukia pitäisi ehdottomasti leikata asumislisästä ensin. Sen korottaminen nostaa vain vuokria.
Kaikkein selvintä olisi kansalaispalkka, joka olisi aina pienempi, kuin täysaikatyöstä tienattava nettopalkka. Ongelmaksi tulee varmaankin se, että nykyään on niin paljon tarvetta keikka- ja pätkätyölle ja niistä ei välttämättä moni tienaa vakituisen täysaikatyöläisen liksaa.
- - - Updated - - -
Veronkevennykset ovat käytännössä tulonsiirto valtiolta yrityksille.
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 5 013
työmarkkinatuesta maksetaan 20% veroa. Tuki ei myöskään ole vastikkeetonta vaan edellyttää koulutuksiin ja muihin toimenpiteisiin osallistumista. Jos täti käskee jollekin kurssille niin sinne on mentävä.
SIC-
VIP
- Liittynyt
- 21.7.2004
- Viestejä
- 23 415
Entäs sitten kun nämä projektit on tehty? Jos muuta ei olla tehty, niin muurarit odottavat tumput suorina seuraavaa valtion rahoittamaa projektia. Jos käytetään esimerkkinä vaikkapa keskustakirjastoa, niin entä sitten kun tuo kirjasto on tehty? Ollaan saatu vain uusi menoerä budjettiin. Veroja on pakko nostaa tai lainaa otettava lisää, että tuo menoerä saadaan katettua. Koska ollaan eurossa, niin lainaa ei voida ottaa loputtomiin. Tuollaisen housuunkusemisen sijasta nyt tarvitaan rakennemuutoksia. Suomen talous kasvaa hitaammin kuin muu euroalue ja ei täällä voida luottaa siihen, että vienti alkaisi jossain vaiheessa vetää.
Ei ole näin. Jos valtio vaikkapa keventäisi tuloverotusta, niin se olisi tulonsiirto yksityisille talouksille. Minusta on muuten kyllä vähän hölmöä puhua "tulonsiirrosta" puhuttaessa verojen kevennyksistä. Tuo kuulostaa siltä kuin kaikki tulot olisivat valtion omaisuutta defaulttina.
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Kokonaiskysyntä ja yksityisen sektorin luottamus on vahvistunut, kun tulovirrat ovat kasvaneet ja säästämistavoite on pienempi. Yritykset uskaltavat ottaa talouden investointi- ja velkaantumistaakan itselleen. Rattaat lähteävät pyörimään. Ei tämä ole staattinen talous. Vielä parempi, jos elvyytys olisi Euroopan mittakaavalla. Laina on Suomelle vielä halpaa eikä asiaan tule nopeasti käännettä. On hyvä, että EKP:n mandaatti muutettaisiin piakoin, niin loppuisi valuuttaunionin oman oksan sahaaminen, koska aivan samaan jäsenvaltioiden keinotekoisen budjettirajoitteen ongelmaan tullaan törmäämään uudelleenkin, jos asiaa ei muuteta. Olipa taas tänään Hesarin kolumnissa niin ortodoksinen näkemys Paavo Rautiolla, ettei varmaan laajemmin kannattaisi sillä käsityksellä kirjoitella fiskaaliunionista ja eurobondeista.
- Liittynyt
- 3.2.2011
- Viestejä
- 408
Seuraavista syistä pidän elvytystä huonompana vaihtoehtona kuin veronalennuksia:
1. Joka sektorilla pyyhkii nyt huonosti. Siksi, jos haluttaisiin tukea yrityksiä mahdollisimman laajalla kentällä ei tällöin käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin alentaa yksityisen kustannuksia. Tämä olisi myös oikeudenmukainen ratkaisu, sillä silloin ei poliitikkojen kotipaikkakunnalla ja muilla sidoksilla olisi vaikutusta kohdentamiseen. Veronalennukset olisi tästä syystä mahdollista toteuttaa nopeasti, ilman poliitikkojen riitelyä siitä pitääkö menot kohdentaa Turkuun vai Kainuuseen.
2. Julkiset hankinnat tapahtuu kilpailutuksen kautta. Onko takeita, että ongelmayrityksillä olisi valmiuksia lähteä mukaan paperisotaan, josta useimmissa tapauksissa käteen jää mustapekka.
3. Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka julkinen sektori voi tukea vientiä järkevästi. Tämä kuitenkin on tärkein tekijä taantuman selättämisessä.
4. Ja aivan kuten SIC sanoi, projekteja tulee ja menee. Kyllä duunarit ja yritysten johto tietää, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Tämän vuoksi en usko, että elvytyksellä olisi kovin suurta luottamusta lisäävää vaikutusta. Elvytyksen nimissä kuitenkin voisin antaa tukeni projekteille, jotka rakentaisivat perusteita myös tulevalle talouskasvulle (esim. infran parannukset).
Jos julkinen sektori ostaa projekteja yksityiseltä niin eikö nämäkin ole tulonsiirtoja?
1. Joka sektorilla pyyhkii nyt huonosti. Siksi, jos haluttaisiin tukea yrityksiä mahdollisimman laajalla kentällä ei tällöin käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin alentaa yksityisen kustannuksia. Tämä olisi myös oikeudenmukainen ratkaisu, sillä silloin ei poliitikkojen kotipaikkakunnalla ja muilla sidoksilla olisi vaikutusta kohdentamiseen. Veronalennukset olisi tästä syystä mahdollista toteuttaa nopeasti, ilman poliitikkojen riitelyä siitä pitääkö menot kohdentaa Turkuun vai Kainuuseen.
2. Julkiset hankinnat tapahtuu kilpailutuksen kautta. Onko takeita, että ongelmayrityksillä olisi valmiuksia lähteä mukaan paperisotaan, josta useimmissa tapauksissa käteen jää mustapekka.
3. Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka julkinen sektori voi tukea vientiä järkevästi. Tämä kuitenkin on tärkein tekijä taantuman selättämisessä.
4. Ja aivan kuten SIC sanoi, projekteja tulee ja menee. Kyllä duunarit ja yritysten johto tietää, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Tämän vuoksi en usko, että elvytyksellä olisi kovin suurta luottamusta lisäävää vaikutusta. Elvytyksen nimissä kuitenkin voisin antaa tukeni projekteille, jotka rakentaisivat perusteita myös tulevalle talouskasvulle (esim. infran parannukset).
Jos julkinen sektori ostaa projekteja yksityiseltä niin eikö nämäkin ole tulonsiirtoja?
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Tuossa juuri perustelin menoperusteisen elvyytyksen positiiviset vaikutukset. Kenttätiedonkin mukaan talouden tuotantokapasiteetin ollessa vajaakäytöllä ja suhdanteen ollessa huono, kuten nyt, on julkisilla investoinneilla merkittävä kerroinvaikutus verrattuna veronkevennyksiin.
Yrityksiä tukisi parhaiten ja laaja-alaisesti suhdanteen paraneminen ja kasvava kysyntä. Julkinen investointi, joka suoraan hyödyttää yhtä, heijastuu myös toisaalle. Joku muistaa esimerkin, kuinka tehtaantyöntekijät ostaa paikallisen suutarin palveluita ja kaikki voittavat.
Rahan endogeenisuuden takia kulujen lasku ei vielä luo yhtään kysyntää (varsinkaan matalasuhdanteessa), jos halvemmatkaan tuotteet eivät mene varmasti kaupaksi. Sayn laki ei päde. Samalla tavallahan veronalennuksilla ja -tuilla voidaan tehdä ojarumpupolitiikkaa.Toistetaan samaa, että vaikka ongelmayritys ei nappaisi sitä julkista projektia omiin nimiinsä, kokonaiskysyntä elpyy. Se onkin elvyytyksen tarkoitus! Ei ostaa yritys kerrallaan projektia. On alihankintaketjuja ja kotitalouksien kulutuskysyntä, jotka heijastavat vaikutuksia ympärille.
Teknologia ja innovaatiot kehittyvät nopeammin, kun kokonaiskysyntä on vahvaa ja yritysten voitto-odotukset ovat positiiviset. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.163.8257&rep=rep1&type=pdf
Ekspansiivinen finanssipolitiikka on vippaskonsti ja huijausta. ;)
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 902
Kova on halu uskoa että olemme hetkellisessä taantumassa vaikka kaikki mittarit muuta näyttääkin. Ihan omallakin alalla asiakkailla ja toimittajilla jotka toimivat Suomen ulkopuolella menee kohtuullisen hyvin. Suomessa ei.
Tämän syihin voitaisiin seuraavaksi paneutua. Eikä se kyllä ratkea julkista sektoria kasvattamalla ja kustannuksia korottamalla.
Tämän syihin voitaisiin seuraavaksi paneutua. Eikä se kyllä ratkea julkista sektoria kasvattamalla ja kustannuksia korottamalla.
- Liittynyt
- 3.2.2011
- Viestejä
- 408
No näin minä en kyllä sanonut. Mikäli järkeviä investointikohteita löytyy julkiselta puolelta niin anti mennä vaan. Voisit viisaampana valaista minulle, että mitä ihan konkreettisia esimerkkejä tällaisista investointimahdollisuuksista on olemassa?
Ja mitä noihin tutkimuksiin tulee niin niiden luotettavuutta syö rankalla kädellä se, että aineistoon vaikuttaa se millaisia tuloksia halutaan saada aikaan. Esimerkiksi tuo Haaparannan blogi. Kun ei Hesarin siteeraama tutkimus miellyttänyt niin herra itse päättää viitata tutkimukseen, jossa aineistona on ollut 30-luvun maat. Tämä varmasti istuu hyvin todella hyvin Suomen kontekstiin.
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Jaa että kuka vaati nostamaan kustannuksia? Niitähän voi vaikka pienentää leikkaamalla kaikista joustavimpien kohteiden veroja, kun päästään eroon alijäämäisen budjetin kammosta ja rahavirrat ensin liikkeelle. Vai oliko tämä sitä Jamin ''elvyytystä'', jossa tehdään budjetin sisäisiä siirtoja, koska ''jos lisätään menoja, pitää veroja nostaa''?
Kunhan kärjistin hiukan omaa kantaasi. Kohteet eivät lopu kyllä aivan tuota pikaa; tieverkostot, julkinen liikenne, yliopistojen tutkimus & koulutus, julkisten rakennusten korjaus, terveydenhoito jne. Otetaan employer of last resort -ohjelma tai Paltamon malli käyttöön.
Kritiikkiä ja vastakkaisia näyttöjä kehiin. En kelpuuta Edistyspuolueen vaaliohjelmaa tai Thatcherin poliittisia palopuheita. Itävaltalaisen ym. libertarististen näkemysten oikean elämän empiirinen näyttö ei käsittääkseni taida olla kovin vahvalla pohjalla, mikäli näitä peilaat ajatuksiisi.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 902
Puhut teoriasta, minä käytännöstä. Näin voitaisiin tehdä mutta oikeasti kustannuksia joihin valtio voisi vaikuttaa, annetaan kasvaa tai kasvatetaan tarkoituksella.
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Kaikki teoriasta(???) siis menee mystisesti vituiksi, koska käytäntö? Voitko selittää tätä tarkemmin. Olen vähän hidas ja en saa ajatuksestasi kiinni.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 902
Teoria: jos sinulla ei ole osoittaa että käytännössä toimitaan näin, silloin kyseessä on teoria, eikä ole oletettavissa että seuraavallakaan kerralla teoria muuttuisi käytännöksi. Esität teorian että julkista sektoria kasvatetaan ja samalla yksityisen sektorin kustannuksia pienennetään. Näin ei kuitenkaan ole ikinä käynyt joten kyseessä on teoria eikä käytäntö. Ymmärrätkö?
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 870
Okei, nostan kädet ylös tässä kohtaa tämän johtopäätöksen edessä, jos et tuosta mitään virhepäätelmiä löydä.
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 062
Se miten järkeviä moiset investoinnit on, voi olla montaa mieltä. Kyllähän mihin tahansa rahan hakkaaminen taloutta elvyttää siinä missä housuun kuseminen lämmittää, mutta onko siitä mitään pitemmän ajanjakson hyötyä vai meneekö jopa haitan puolelle.
- Liittynyt
- 18.2.2008
- Viestejä
- 1 364