Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ehkä tämä on totta Afrikan tai Aasian kehittymättömissä talouksissa, mutta uskotko todella nykytiedon valossa suomalaisten poliitikkojen kykyyn kohdentaa menoja yritystoimintaa tukeviin ratkaisuihin? Ainoa seuraus julkisen kulutuksen lisäämisellä olisi se, että julkisen sektorin karsimistarve unohdettaisiin muutamaksi vuodeksi. Koneistaja-Pertti ei uskaltaisi kuluttaa, yritysten YT:t jatkuisivat ja vassarit syyttäisi itse aiheuttamastaan sotkusta jotain epämääräistä abstraktia asiaa kuten nykyihmisen/yritysjohdon ahneus.

Veronkevennykset näkyy suoraan kansan ostovoimassa, kotimarkkinan kysyntään sillä on kyllä suorat vaikutukset. Juuri tällä hetkellä nähdään miten veronkiristykset vaikuttavat esimerkiksi kaupan työllisyystilanteeseen.

Lievästi kannattaisin sellaista ajatusta, että rahaa tässä tilanteessa "tuhlattaisiin" esim julkisten rakennusten korjauksiin. Se loisi työllisyyttä kituvalle rakennusalalle ilman suurta vaikutusta hallinnon kokoon. Perinteisempi rahan injektointi talouteen vaikuttaa aika riskaabelilta toiminnalta. Kärjistettynä se raha menee rikkaiden taskuun.

Ekspansiivisen finanssipolitiikan ei ole tarkoitus kaapata mitään yksityisen sektorin elinkeinotoimintaa. Yksityinen sektori ei uskalla kuluttaa ja investoida, koska ei ole kysyntää. Tämä näkyy talouskasvussa ja työllisyydessä. Julkisen kulutuksen lisääminen luo rahavirtoja talouteen, mikä vaikuttaa positiivisesti yksityisen sektorin säästämistavoitteeseen ja luottamukseeen. Yritykset alkavat investoimaan ja työllistämään, kotitaloudet kuluttamaan, koska työllisyys vahvistuu. Veronkevennykset eivät yhtä suoraan näy kysynnän kasvuna, koska se ylimääräinen raha ei lähde automaattisesti kiertoon - varsinkaan heikon talousluottamuksen tilanteessa. Onhan meillä nytkin ohjauskorko historiallisen alhaalla ja ihmetellään, kun se ei heijastu reaalitalouteen. Julkinen investointi taas sysäyttää pakostakin kysyntää talouteen ja tukee työllisyyttä. Veronkevennys ei siis luo itsessään vielä yhtään työpaikkaa toisin kuin se, että tarvitaan muurareita projektiin. Tarkoitus saada yksityinen sektori jaloilleen, kun talouden kokonaiskysyntä saadaan kasvuun. Samalla voidaan tehdä tarpeellisia julkisia hankkeita, esim. uusia liikenneväyliä, korjata sairaaloita ja muita rakennuksia, panostaa yliopistojen tutkimukseen. Nämä hankkeet eivät toteutuisi veronlaskulla. Vai alkaisivatko kyläyhdistykset rakentelemaan uusia siltoja? Varmaan turhaan argumentoin, kun palstalaisten mielestä nämäkin hankkeet ihmeellisesti työllistävät vain virastotätejä ja on yrittäjän riistoa.

Tässä Haaparannalta helppotajuinen kirjoitus veronkevennysten elvyyttävästä vaikutuksesta:
Elvytyksen vaikutukset epäselviä? « Akateeminen talousblogi

Asiaa on muutenkin tutkittu paljon taloustieteessä. Täältä löytyy sitten muutama kansainvälisempi tutkimus:
http://www.kof.ethz.ch/static_media..._multipliers_in_recession_and_expansion_1.pdf ja johtopäätöksiä tutkimuksesta -->http://www.stanford.edu/~rehall/CommentOnAuerbach-Gorodnichenko.pdf
https://www.economy.com/mark-zandi/documents/Small Business_7_24_08.pdf
http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2011/wp1152.pdf

Ei minullakaan ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että veronkevennyksillä jäisi enemmän rahaa käteen, mutta jos halutaan saada talous elpymään niin tehtäisiin se tehokkaimalla tavalla eikä ideologia edellä. Onneksi maailma ei ole taas niin mustavalkoinen, joten molempia elvyytyksen muotoja voidaan tehdän samaan aikaan.
 
....mutta jos halutaan saada talous elpymään niin tehtäisiin se tehokkaimalla tavalla eikä ideologia edellä...

Tästä olen aivan samaa mieltä, mutta kuten sanoin enempi minua epäilyttää päättäjien kyky käyttää rahat oikeasti elvyttävään toimintaan. Suurin osa elvytyksestä hukkuisi byrokratian rattaisiin (ts. poliitikkojen riitelyyn menojen kohdentamisesta) ja lopputuloksena olisi jokin valju kompromissi kulttuuritukien nostamisesta tai sateenkaariviraston perustamisesta Posiolle.
 
työmarkkinatuki on reilu 32 euroa työpäiviltä, eli 700 euroa kuussa. Siihen toki saa asumislisää, mikä kattaa 80% kohtuullisista asumismenoista maksimissaan.
Noiden yhteismäärä on suoraan sanottuna liikaa. Yllättävän monessakin työssä alkaa nykyään olla nettopalkka samalla tasolla, siis täysaikaisesta noin 160h/kk työstä. Ei hyvä, sanon jopa minä, melko vasemmistolainen ihminen. Ei tuolla rahalla pahemmin juhlita, mutta ei voi olla työllistävyyden kannalta hyvä, jos pienin mahd. muu tuki + asumislisä on sama tai jopa korkeampi, kuin pienimmät mahd. tienestit täysaikatyöstä. Arvelen, ettei ole edes kysymys isoista summista. Jos tukia pienennettäisiin niin, että käteen jäisi esim. 50€/kk vähempi ja palkkoja nostettaisiin niin, että 50€ enempi jäisi käteen, niin jo se voisi muuttaa asioita. Tukia pitäisi ehdottomasti leikata asumislisästä ensin. Sen korottaminen nostaa vain vuokria.

Kaikkein selvintä olisi kansalaispalkka, joka olisi aina pienempi, kuin täysaikatyöstä tienattava nettopalkka. Ongelmaksi tulee varmaankin se, että nykyään on niin paljon tarvetta keikka- ja pätkätyölle ja niistä ei välttämättä moni tienaa vakituisen täysaikatyöläisen liksaa.

- - - Updated - - -

Eikö veronkevennykset ole ekspansiivistä finanssipolitiikkaa?
Veronkevennykset ovat käytännössä tulonsiirto valtiolta yrityksille.
 
Onko tuo työmarkkinatuki 32e/päivä + asumistuki tosiaan nettona käteen?

työmarkkinatuesta maksetaan 20% veroa. Tuki ei myöskään ole vastikkeetonta vaan edellyttää koulutuksiin ja muihin toimenpiteisiin osallistumista. Jos täti käskee jollekin kurssille niin sinne on mentävä.
 
Tarkoitus saada yksityinen sektori jaloilleen, kun talouden kokonaiskysyntä saadaan kasvuun. Samalla voidaan tehdä tarpeellisia julkisia hankkeita, esim. uusia liikenneväyliä, korjata sairaaloita ja muita rakennuksia, panostaa yliopistojen tutkimukseen.

Entäs sitten kun nämä projektit on tehty? Jos muuta ei olla tehty, niin muurarit odottavat tumput suorina seuraavaa valtion rahoittamaa projektia. Jos käytetään esimerkkinä vaikkapa keskustakirjastoa, niin entä sitten kun tuo kirjasto on tehty? Ollaan saatu vain uusi menoerä budjettiin. Veroja on pakko nostaa tai lainaa otettava lisää, että tuo menoerä saadaan katettua. Koska ollaan eurossa, niin lainaa ei voida ottaa loputtomiin. Tuollaisen housuunkusemisen sijasta nyt tarvitaan rakennemuutoksia. Suomen talous kasvaa hitaammin kuin muu euroalue ja ei täällä voida luottaa siihen, että vienti alkaisi jossain vaiheessa vetää.

Veronkevennykset ovat käytännössä tulonsiirto valtiolta yrityksille.

Ei ole näin. Jos valtio vaikkapa keventäisi tuloverotusta, niin se olisi tulonsiirto yksityisille talouksille. Minusta on muuten kyllä vähän hölmöä puhua "tulonsiirrosta" puhuttaessa verojen kevennyksistä. Tuo kuulostaa siltä kuin kaikki tulot olisivat valtion omaisuutta defaulttina.
 
Entäs sitten kun nämä projektit on tehty? Jos muuta ei olla tehty, niin muurarit odottavat tumput suorina seuraavaa valtion rahoittamaa projektia. Jos käytetään esimerkkinä vaikkapa keskustakirjastoa, niin entä sitten kun tuo kirjasto on tehty? Ollaan saatu vain uusi menoerä budjettiin. Veroja on pakko nostaa tai lainaa otettava lisää, että tuo menoerä saadaan katettua. Koska ollaan eurossa, niin lainaa ei voida ottaa loputtomiin. Tuollaisen housuunkusemisen sijasta nyt tarvitaan rakennemuutoksia. Suomen talous kasvaa hitaammin kuin muu euroalue ja ei täällä voida luottaa siihen, että vienti alkaisi jossain vaiheessa vetää.
Kokonaiskysyntä ja yksityisen sektorin luottamus on vahvistunut, kun tulovirrat ovat kasvaneet ja säästämistavoite on pienempi. Yritykset uskaltavat ottaa talouden investointi- ja velkaantumistaakan itselleen. Rattaat lähteävät pyörimään. Ei tämä ole staattinen talous. Vielä parempi, jos elvyytys olisi Euroopan mittakaavalla. Laina on Suomelle vielä halpaa eikä asiaan tule nopeasti käännettä. On hyvä, että EKP:n mandaatti muutettaisiin piakoin, niin loppuisi valuuttaunionin oman oksan sahaaminen, koska aivan samaan jäsenvaltioiden keinotekoisen budjettirajoitteen ongelmaan tullaan törmäämään uudelleenkin, jos asiaa ei muuteta. Olipa taas tänään Hesarin kolumnissa niin ortodoksinen näkemys Paavo Rautiolla, ettei varmaan laajemmin kannattaisi sillä käsityksellä kirjoitella fiskaaliunionista ja eurobondeista.
 
Seuraavista syistä pidän elvytystä huonompana vaihtoehtona kuin veronalennuksia:

1. Joka sektorilla pyyhkii nyt huonosti. Siksi, jos haluttaisiin tukea yrityksiä mahdollisimman laajalla kentällä ei tällöin käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin alentaa yksityisen kustannuksia. Tämä olisi myös oikeudenmukainen ratkaisu, sillä silloin ei poliitikkojen kotipaikkakunnalla ja muilla sidoksilla olisi vaikutusta kohdentamiseen. Veronalennukset olisi tästä syystä mahdollista toteuttaa nopeasti, ilman poliitikkojen riitelyä siitä pitääkö menot kohdentaa Turkuun vai Kainuuseen.

2. Julkiset hankinnat tapahtuu kilpailutuksen kautta. Onko takeita, että ongelmayrityksillä olisi valmiuksia lähteä mukaan paperisotaan, josta useimmissa tapauksissa käteen jää mustapekka.

3. Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka julkinen sektori voi tukea vientiä järkevästi. Tämä kuitenkin on tärkein tekijä taantuman selättämisessä.

4. Ja aivan kuten SIC sanoi, projekteja tulee ja menee. Kyllä duunarit ja yritysten johto tietää, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Tämän vuoksi en usko, että elvytyksellä olisi kovin suurta luottamusta lisäävää vaikutusta. Elvytyksen nimissä kuitenkin voisin antaa tukeni projekteille, jotka rakentaisivat perusteita myös tulevalle talouskasvulle (esim. infran parannukset).

Veronkevennykset ovat käytännössä tulonsiirto valtiolta yrityksille.

Jos julkinen sektori ostaa projekteja yksityiseltä niin eikö nämäkin ole tulonsiirtoja?
 
Seuraavista syistä pidän elvytystä huonompana vaihtoehtona kuin veronalennuksia:
Tuossa juuri perustelin menoperusteisen elvyytyksen positiiviset vaikutukset. Kenttätiedonkin mukaan talouden tuotantokapasiteetin ollessa vajaakäytöllä ja suhdanteen ollessa huono, kuten nyt, on julkisilla investoinneilla merkittävä kerroinvaikutus verrattuna veronkevennyksiin.

1. Joka sektorilla pyyhkii nyt huonosti. Siksi, jos haluttaisiin tukea yrityksiä mahdollisimman laajalla kentällä ei tällöin käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin alentaa yksityisen kustannuksia. Tämä olisi myös oikeudenmukainen ratkaisu, sillä silloin ei poliitikkojen kotipaikkakunnalla ja muilla sidoksilla olisi vaikutusta kohdentamiseen. Veronalennukset olisi tästä syystä mahdollista toteuttaa nopeasti, ilman poliitikkojen riitelyä siitä pitääkö menot kohdentaa Turkuun vai Kainuuseen.
Yrityksiä tukisi parhaiten ja laaja-alaisesti suhdanteen paraneminen ja kasvava kysyntä. Julkinen investointi, joka suoraan hyödyttää yhtä, heijastuu myös toisaalle. Joku muistaa esimerkin, kuinka tehtaantyöntekijät ostaa paikallisen suutarin palveluita ja kaikki voittavat. :) Rahan endogeenisuuden takia kulujen lasku ei vielä luo yhtään kysyntää (varsinkaan matalasuhdanteessa), jos halvemmatkaan tuotteet eivät mene varmasti kaupaksi. Sayn laki ei päde. Samalla tavallahan veronalennuksilla ja -tuilla voidaan tehdä ojarumpupolitiikkaa.

2. Julkiset hankinnat tapahtuu kilpailutuksen kautta. Onko takeita, että ongelmayrityksillä olisi valmiuksia lähteä mukaan paperisotaan, josta useimmissa tapauksissa käteen jää mustapekka.
Toistetaan samaa, että vaikka ongelmayritys ei nappaisi sitä julkista projektia omiin nimiinsä, kokonaiskysyntä elpyy. Se onkin elvyytyksen tarkoitus! Ei ostaa yritys kerrallaan projektia. On alihankintaketjuja ja kotitalouksien kulutuskysyntä, jotka heijastavat vaikutuksia ympärille.
3. Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka julkinen sektori voi tukea vientiä järkevästi. Tämä kuitenkin on tärkein tekijä taantuman selättämisessä.
Teknologia ja innovaatiot kehittyvät nopeammin, kun kokonaiskysyntä on vahvaa ja yritysten voitto-odotukset ovat positiiviset. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.163.8257&rep=rep1&type=pdf
4. Ja aivan kuten SIC sanoi, projekteja tulee ja menee. Kyllä duunarit ja yritysten johto tietää, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Tämän vuoksi en usko, että elvytyksellä olisi kovin suurta luottamusta lisäävää vaikutusta. Elvytyksen nimissä kuitenkin voisin antaa tukeni projekteille, jotka rakentaisivat perusteita myös tulevalle talouskasvulle (esim. infran parannukset).
Ekspansiivinen finanssipolitiikka on vippaskonsti ja huijausta. ;)
 
Kova on halu uskoa että olemme hetkellisessä taantumassa vaikka kaikki mittarit muuta näyttääkin. Ihan omallakin alalla asiakkailla ja toimittajilla jotka toimivat Suomen ulkopuolella menee kohtuullisen hyvin. Suomessa ei.

Tämän syihin voitaisiin seuraavaksi paneutua. Eikä se kyllä ratkea julkista sektoria kasvattamalla ja kustannuksia korottamalla.
 
Ekspansiivinen finanssipolitiikka on vippaskonsti ja huijausta. ;)

No näin minä en kyllä sanonut. Mikäli järkeviä investointikohteita löytyy julkiselta puolelta niin anti mennä vaan. Voisit viisaampana valaista minulle, että mitä ihan konkreettisia esimerkkejä tällaisista investointimahdollisuuksista on olemassa?

Ja mitä noihin tutkimuksiin tulee niin niiden luotettavuutta syö rankalla kädellä se, että aineistoon vaikuttaa se millaisia tuloksia halutaan saada aikaan. Esimerkiksi tuo Haaparannan blogi. Kun ei Hesarin siteeraama tutkimus miellyttänyt niin herra itse päättää viitata tutkimukseen, jossa aineistona on ollut 30-luvun maat. Tämä varmasti istuu hyvin todella hyvin Suomen kontekstiin.
 
Kova on halu uskoa että olemme hetkellisessä taantumassa vaikka kaikki mittarit muuta näyttääkin. Ihan omallakin alalla asiakkailla ja toimittajilla jotka toimivat Suomen ulkopuolella menee kohtuullisen hyvin. Suomessa ei.

Tämän syihin voitaisiin seuraavaksi paneutua. Eikä se kyllä ratkea julkista sektoria kasvattamalla ja kustannuksia korottamalla.
Jaa että kuka vaati nostamaan kustannuksia? Niitähän voi vaikka pienentää leikkaamalla kaikista joustavimpien kohteiden veroja, kun päästään eroon alijäämäisen budjetin kammosta ja rahavirrat ensin liikkeelle. Vai oliko tämä sitä Jamin ''elvyytystä'', jossa tehdään budjetin sisäisiä siirtoja, koska ''jos lisätään menoja, pitää veroja nostaa''?

No näin minä en kyllä sanonut. Mikäli järkeviä investointikohteita löytyy julkiselta puolelta niin anti mennä vaan. Voisit viisaampana valaista minulle, että mitä ihan konkreettisia esimerkkejä tällaisista investointimahdollisuuksista on olemassa?
Kunhan kärjistin hiukan omaa kantaasi. Kohteet eivät lopu kyllä aivan tuota pikaa; tieverkostot, julkinen liikenne, yliopistojen tutkimus & koulutus, julkisten rakennusten korjaus, terveydenhoito jne. Otetaan employer of last resort -ohjelma tai Paltamon malli käyttöön.
Ja mitä noihin tutkimuksiin tulee niin niiden luotettavuutta syö rankalla kädellä se, että aineistoon vaikuttaa se millaisia tuloksia halutaan saada aikaan. Esimerkiksi tuo Haaparannan blogi. Kun ei Hesarin siteeraama tutkimus miellyttänyt niin herra itse päättää viitata tutkimukseen, jossa aineistona on ollut 30-luvun maat. Tämä varmasti istuu hyvin todella hyvin Suomen kontekstiin.
Kritiikkiä ja vastakkaisia näyttöjä kehiin. En kelpuuta Edistyspuolueen vaaliohjelmaa tai Thatcherin poliittisia palopuheita. Itävaltalaisen ym. libertarististen näkemysten oikean elämän empiirinen näyttö ei käsittääkseni taida olla kovin vahvalla pohjalla, mikäli näitä peilaat ajatuksiisi.
 
Jaa että kuka vaati nostamaan kustannuksia? Niitähän voi vaikka pienentää leikkaamalla kaikista joustavimpien kohteiden veroja, kun päästään eroon alijäämäisen budjetin kammosta ja rahavirrat ensin liikkeelle. Vai oliko tämä sitä Jamin ''elvyytystä'', jossa tehdään budjetin sisäisiä siirtoja, koska ''jos lisätään menoja, pitää veroja nostaa''?

Puhut teoriasta, minä käytännöstä. Näin voitaisiin tehdä mutta oikeasti kustannuksia joihin valtio voisi vaikuttaa, annetaan kasvaa tai kasvatetaan tarkoituksella.
 
Kaikki teoriasta(???) siis menee mystisesti vituiksi, koska käytäntö? Voitko selittää tätä tarkemmin. Olen vähän hidas ja en saa ajatuksestasi kiinni.
 
Kaikki teoriasta(???) siis menee mystisesti vituiksi, koska käytäntö? Voitko selittää tätä tarkemmin. Olen vähän hidas ja en saa ajatuksestasi kiinni.

Teoria: jos sinulla ei ole osoittaa että käytännössä toimitaan näin, silloin kyseessä on teoria, eikä ole oletettavissa että seuraavallakaan kerralla teoria muuttuisi käytännöksi. Esität teorian että julkista sektoria kasvatetaan ja samalla yksityisen sektorin kustannuksia pienennetään. Näin ei kuitenkaan ole ikinä käynyt joten kyseessä on teoria eikä käytäntö. Ymmärrätkö?
 
Kunhan kärjistin hiukan omaa kantaasi. Kohteet eivät lopu kyllä aivan tuota pikaa; tieverkostot, julkinen liikenne, yliopistojen tutkimus & koulutus, julkisten rakennusten korjaus, terveydenhoito jne. Otetaan employer of last resort -ohjelma tai Paltamon malli käyttöön.

Se miten järkeviä moiset investoinnit on, voi olla montaa mieltä. Kyllähän mihin tahansa rahan hakkaaminen taloutta elvyttää siinä missä housuun kuseminen lämmittää, mutta onko siitä mitään pitemmän ajanjakson hyötyä vai meneekö jopa haitan puolelle.
 
tieverkostot, julkinen liikenne, yliopistojen tutkimus & koulutus, julkisten rakennusten korjaus, terveydenhoito

Se miten järkeviä moiset investoinnit on, voi olla montaa mieltä. Kyllähän mihin tahansa rahan hakkaaminen taloutta elvyttää siinä missä housuun kuseminen lämmittää, mutta onko siitä mitään pitemmän ajanjakson hyötyä vai meneekö jopa haitan puolelle.

Mikä tuosta listasta on sellainen, että voisi mennä haitan puolelle.
 
Back
Ylös Bottom