Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Jami2003]

Suomessa juurikaan ole edes noita paikallisia tuotteita, vaan kaikki kiertää jonku koko maan kattavan sylttytehtaan kautta. Järjestelmä keskittää kaiken yksiin tai kaksiin käsiin.

Tämähän se juuri on. Massiivinen julkinen sektori nähdään talouden elvyttäjänä muttei nähdä sitä että juuri se myös rakentaa sen byrokratian joka estää yksityistä sektoria työllistämästä enemmän porukkaa. Tämä varsinkin ravintola- ja elintarvike alalla.

- - - Updated - - -

Osmo kirjoittaa asiaa niin kuin yleensäkin. Kausivaihtelujen kanssa pelaaminen ja rakenteiden tehostaminen ovat kaksi eri asiaa. Ensimmäisessä Suomi onnistuu munimaan aina ja toisen kanssa ei saada aikaiseksi mitään. Jostain syystä muutamat kirjoittajat kärkkäästi leimaavat noista rakenteista puhumisenkin nurinkurisen suhdannepolitiikan vaatimiseksi.

Aina väitetään että julkista taloutta ei saa verrata yksityiseen mutta väittäisin että jopa julkisessa taloudessakin toimii se yksityistaloudesta tuttu lainalaisuus että vielä merkittävämpää kuin se paljonko rahaa käytetään on se kuinka sitä käytetään.

 

[pååtta]

Osmo kirjoittaa asiaa niin kuin yleensäkin. Kausivaihtelujen kanssa pelaaminen ja rakenteiden tehostaminen ovat kaksi eri asiaa. Ensimmäisessä Suomi onnistuu munimaan aina ja toisen kanssa ei saada aikaiseksi mitään. Jostain syystä muutamat kirjoittajat kärkkäästi leimaavat noista rakenteista puhumisenkin nurinkurisen suhdannepolitiikan vaatimiseksi.

Työllisyys riippuu kokonaiskysynnästä ja rakenteelliset tekijät määräävät milloin kasvassa kokonaiskysynnässä tulee inflaatiorajoite vastaan, ts milloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Nykyisessä tilanteessa rakenteelliset uudistukset, kuten vaikka työttömyyskorvausten leikkaukset yms. ovat puhtaasti haitallisia kuten vaikka Kreikasta voi katsoa.

Suomen ongelma ei todellakaan ole mitkään rakenteet vaan riittämätön kokonaiskysyntä. Sama jallatus rakenteellisista ongelmista oli myös 90-luvulla kuten jokainen voi Viinasen puheita elävästä arkistosta katsoa. Puheet lakkasivat silloin markan kellutukseen.

- - - Updated - - -

Voisitko sanoa paljonko enemmän meidän olisi pitänyt ottaa vuodesta 2008 velkaa jotta talous olisi saatu kasvuun.

Hyvinhän tuo kasvoi 2010-2011. Sitten alettiin hönöilemään leikkausten kanssa.

 

[pezku^]

Työllisyys riippuu kokonaiskysynnästä ja rakenteelliset tekijät määräävät milloin kasvassa kokonaiskysynnässä tulee inflaatiorajoite vastaan, ts milloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Nykyisessä tilanteessa rakenteelliset uudistukset, kuten vaikka työttömyyskorvausten leikkaukset yms. ovat puhtaasti haitallisia kuten vaikka Kreikasta voi katsoa.

Suomen ongelma ei todellakaan ole mitkään rakenteet vaan riittämätön kokonaiskysyntä. Sama jallatus rakenteellisista ongelmista oli myös 90-luvulla kuten jokainen voi Viinasen puheita elävästä arkistosta katsoa. Puheet lakkasivat silloin markan kellutukseen.

- - - Updated - - -



Hyvinhän tuo kasvoi 2010-2011. Sitten alettiin hönöilemään leikkausten kanssa.

Niin että euromaiden taloustilanteella ei ole mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa ja talouden supistuminen johtuu ainoastaan "leikkausten kanssa hönöilystä" Suomessa? Pienenä detaljina mainittakoon, että Eurooppa sattuu olemaan Suomen viennin tärkein kohdealue ja ainakin euroalueella talous supistui 2012. En tosin tiedä viittasitko Suomen vai EU:n menoleikkauksiin, mutta oletin kyseessä olevan Suomen leikkaukset, koska Suomen taloudesta tässä puhuttiin.

Itse kyllä näkisin Suomen ongelman olevan juuri niissä rakenteissa. Julkinen sektori on pelkkä turbohiivalla paisuva pullataikina, joka syö kuin syöpä toimintaedellytykset vientiteollisuudelta. Tätä kaivattua kokonaiskysyntää on myös aivan liiaksi kasvatettu palkankorotuksilla, jotka syövät vientiteollisuudelta kilpailukykyä. En näe tätä koko "lamaa" lamana, vaan paremminkin teollisuuden rakennemuutoksena, johon pitää pystyä vastaamaan ellei halua ajautua tuhoon. Suomen teollisuus varsinkin on hiipunut uudelle pysyvälle tasolle, joka ehkä tulee jossain vaiheessa vielä hieman elpymään, mutta ei kuitenkaan koskaan tule enää saavuttamaan takavuosien tasoa. Tähän nyt vain on sopeuduttava.

 

[pååtta]

Itse kyllä näkisin Suomen ongelman olevan juuri niissä rakenteissa. Julkinen sektori on pelkkä turbohiivalla paisuva pullataikina, joka syö kuin syöpä toimintaedellytykset vientiteollisuudelta. Tätä kaivattua kokonaiskysyntää on myös aivan liiaksi kasvatettu palkankorotuksilla, jotka syövät vientiteollisuudelta kilpailukykyä. En näe tätä koko "lamaa" lamana, vaan paremminkin teollisuuden rakennemuutoksena, johon pitää pystyä vastaamaan ellei halua ajautua tuhoon. Suomen teollisuus varsinkin on hiipunut uudelle pysyvälle tasolle, joka ehkä tulee jossain vaiheessa vielä hieman elpymään, mutta ei kuitenkaan koskaan tule enää saavuttamaan takavuosien tasoa. Tähän nyt vain on sopeuduttava.

Julkinen sektori ei ole mitenkään paisunut vaan yksityinen sektori on taantunut. Tarinat julkisen sektorin hallitsemattomasta paisumista ovat ihan viihdyttäviä, vaikkakin paikkaansa pitämättömiä. Ongelma on yksityisen sektorin tippuminen kokonaiskysynnän laskun myötä ensin finanssikriisin ja sitten euroalueen säästöjen ja taantuman vuoksi. Euroalue oli nousemassa taantumasta hyvää vauhtia kunnes alettiin leikata täysin järjettömästi.

90-luvulla Viinanen jauhoi samaa paskaa "elintason pysyvästä" laskusta ja mites kävikään?

Kansantalouden ongelmat ovat erittäin vakavat;ne eivät ole suhdanneluonteisia, vaan myös rakenteellisia."
(VM1991)

Tällä perusteella valtionvarainministeriö asettui linjalle,jonka mukaan ongelmia ei voi eikä saa ryhtyä ratkomaan perinteisellä elvytyspolitiikalla;sellainenjohtaisi vain suljetun sektorin paisumiseen. Sen sijaan tarvittaisiin pitkäaikainen rakennepoliittinen sopeutumisohjelma

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Tuota lähdettiin sitten toteuttamaan ja jäljet tuntuvat vieläkin

 

[Jami2003]

Et muuten pååtta vielä vastannut mun kysymykseen että kun olemme ottaneet vuodesta 2008 lähtien 5-10 miljardia lisää velkaa vuosittain joka on sinusta täysin riittämätöntä valkaantumis tahtia elvytyksen kannalta niin osaatko sanoa paljonko sitä valkaa olisi pitänyt ottaa että asiat olisi nyt hyvin ja talous olisi alkanut vetämään muutenkin kuin velka vetoisesti. 10-20 miljardia vuosittain , vai vieläkin enemmän?

 

[Justin]

Julkinen sektori ei ole mitenkään paisunut vaan yksityinen sektori on taantunut. Tarinat julkisen sektorin hallitsemattomasta paisumista ovat ihan viihdyttäviä, vaikkakin paikkaansa pitämättömiä.

Siis valtion menojen kasvu kuudessa vuodessa 40 miljardista 55 miljardiin ei ole paisumista?

 

[pååtta]

Et muuten pååtta vielä vastannut mun kysymykseen että kun olemme ottaneet vuodesta 2008 lähtien 5-10 miljardia lisää velkaa vuosittain joka on sinusta täysin riittämätöntä valkaantumis tahtia elvytyksen kannalta niin osaatko sanoa paljonko sitä valkaa olisi pitänyt ottaa että asiat olisi nyt hyvin ja talous olisi alkanut vetämään muutenkin kuin velka vetoisesti. 10-20 miljardia vuosittain , vai vieläkin enemmän?

Ylipäätään ei olisi koskaan pitänyt lähteä leikkailemaan euroalueella. Vastauksena kysymykseen: Tarpeeksi, tarkemmin ei tuohon voi vastata sillä julkisen sektorin tase riippuu yksityisen sektorin (ja nettoviennin) kehityksestä.

- - - Updated - - -

Siis valtion menojen kasvu kuudessa vuodessa 40 miljardista 55 miljardiin ei ole paisumista?

Automaattiset tasapainottajat lamassa laittavat julkisen sektorin pakkaselle, eikä tällä ole mitään tekemistä "hallitsemattoman paisumisen kanssa".

 

[pezku^]

Julkinen sektori ei ole mitenkään paisunut vaan yksityinen sektori on taantunut. Tarinat julkisen sektorin hallitsemattomasta paisumista ovat ihan viihdyttäviä, vaikkakin paikkaansa pitämättömiä. Ongelma on yksityisen sektorin tippuminen kokonaiskysynnän laskun myötä ensin finanssikriisin ja sitten euroalueen säästöjen ja taantuman vuoksi. Euroalue oli nousemassa taantumasta hyvää vauhtia kunnes alettiin leikata täysin järjettömästi.

90-luvulla Viinanen jauhoi samaa paskaa "elintason pysyvästä" laskusta ja mites kävikään?



http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Tuota lähdettiin sitten toteuttamaan ja jäljet tuntuvat vieläkin

Okei, julkinen sektori ei siis ole paisunut vaikka julkiset menot ovat kasvaneet tasaisesti vuoden 2000 63,9 miljardista vuoden 2012 108,9 miljardiin (Lähde). Julkiset menot ovat kasvaneet 2000-luvulla joka ikinen vuosi riippumatta siitä menikö taloudessa hyvin vai huonosti. Vuosien 2000 ja 2008 välille mahtuu kyllä melkoinen määrä oikeasti hyviäkin talousvuosia. Kerrotko vielä että miksi tämä ei ole paisumista vaan indikoi enemmän yksityisen sektorin taantumisesta?

Ihmettelen myös sitä, että onko sun mielestä Suomen kilpailukyky länsimaiden mittareilla jotenkin niin hyvä, että mitään korjausliikettä ei kannata tehdä? Itse näen töissä päivittäin sen, että meidän hintatasolla ei tuotantohyödykkeiden vientiteollisuudessa pärjätä. Se kyyti on oikeasti todella kylmää, jossa Suomi-poikaa viedään kun Keski-Euroopan maiden kanssa kilpaillaan samoista kaupoista. Kilpailu tuotteiden teknologiassa on niin tasaista, että kaupat menee oikeasti aivan uskomattoman pienillä, alle prosentin marginaaleilla tarjouskilpailun voittajalle. Tämä nykyinen tie on aivan kestämätön konepajateollisuuden näkökulmasta ja jos tällä tiellä jatketaan, niin täällä ei yksikään pörssiyhtiö pidä konepajaansa 15 vuoden kuluttua.

 

[ibnz]

Okei, julkinen sektori ei siis ole paisunut vaikka julkiset menot ovat kasvaneet tasaisesti vuoden 2000 63,9 miljardista vuoden 2012 108,9 miljardiin (Lähde). Julkiset menot ovat kasvaneet 2000-luvulla joka ikinen vuosi riippumatta siitä menikö taloudessa hyvin vai huonosti. Vuosien 2000 ja 2008 välille mahtuu kyllä melkoinen määrä oikeasti hyviäkin talousvuosia. Kerrotko vielä että miksi tämä ei ole paisumista vaan indikoi enemmän yksityisen sektorin taantumisesta?

Tämän takia tästä ei jaksa enää jauhaa tosissaan - kuinkahan monta kertaa nämä on jo käyty? Kulutusta nostavat sekä a) inflaatio että b) väestönkasvu. Siksi pitäisi muistaa käyttää aina reaalisia suureita. Siinähän se on veronmaksajien sivuilla se julkiset/bkt, joka laski aika näyttävästi vuoteen 2008. Mitähän silloin tapahtui? Ja tuosta tuhlausinnosta - onko hallitus nyt ollut kovasti tuhlaileva? Budjetin tasapainotushan siellä tuntuu korostuvan, talouskasvusta viis.

Tuosta vientiteollisuudesta (huom. - teollisuudesta) vielä, että miksi ihmeessä pitäisi verrata OECD-maiden kärkimaita entisiin NL:n satelliitteihin? Sattumoisin yksikään korkean bkt/capita -luvun maa ei pärjää niille palkkakustannuksissa. Jenkeistäkin on karannut teollisuutta aika helvetisti halpamaihin, mutta sieltä vaan noustaan nyt. Teollisuus palaa, kun nykyisissä halpamaissa tuotantokustannukset plus kuljetukset kasvavat about samoihin lukemiin, kun täällä tuottaminen maksaisi. Eri asia on, kannattaako meidän tietentahtoen tapella sellaisen teollisuuden pitämiseksi, joka ei selvästi kannata. Siinä puhutaan aika rankoista palkanleikkauksista, jos halutaan kilpailla itäblokin tai Aasian kanssa samoista duuneista. Suhteellinen etu jne

 

[Dopey]

Tämän takia tästä ei jaksa enää jauhaa tosissaan - kuinkahan monta kertaa nämä on jo käyty? Kulutusta nostavat sekä a) inflaatio että b) väestönkasvu.

... ja c) julkisen sektorin yksityistä nopeampi ansiotasoindeksin nousu.

 

[D.Yates]

Tuosta vientiteollisuudesta (huom. - teollisuudesta) vielä, että miksi ihmeessä pitäisi verrata OECD-maiden kärkimaita entisiin NL:n satelliitteihin?

Meinaatko tällä että ei saa verrata Saksaa Suomeen? No ei sitten pitäisi haaveilla samanlaisesta elintasostakaan.

Jenkeissä on vähän helvetisti teollisuutta, sitä ei kannata käyttää minään esimerkkinä vaikka toki viime aikoihin asti sielläkin on laskusuuntaa ollut. Mutta niin on lähtötasokin ollut ihan muuta kuin Suomella.

 

[pezku^]

Tämän takia tästä ei jaksa enää jauhaa tosissaan - kuinkahan monta kertaa nämä on jo käyty? Kulutusta nostavat sekä a) inflaatio että b) väestönkasvu. Siksi pitäisi muistaa käyttää aina reaalisia suureita. Siinähän se on veronmaksajien sivuilla se julkiset/bkt, joka laski aika näyttävästi vuoteen 2008. Mitähän silloin tapahtui? Ja tuosta tuhlausinnosta - onko hallitus nyt ollut kovasti tuhlaileva? Budjetin tasapainotushan siellä tuntuu korostuvan, talouskasvusta viis.

Suomen väkiluku on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 2,7 prosenttia (Lähde) ja keskimääräinen inflaatio välillä 2000 - 2008 on ollut 1.97 % (Lähde). Inflaation kumulatiivinen vaikutus kuluttajahintoihin siis tällä aikavälillä on ollut 19,2 %. Jos julkisen sektorin kasvu selitetään siten, että se johtuu vain inflaatiosta ja väestönkasvusta, niin julkisten menojen olisi pitänyt kasvaa 22,4 %. Miten ihmeessä voi siis olla mahdollista, että aikavälillä 2000 - 2008 julkiset menot ovat kasvaneet 43,0 %?

Tuosta vientiteollisuudesta (huom. - teollisuudesta) vielä, että miksi ihmeessä pitäisi verrata OECD-maiden kärkimaita entisiin NL:n satelliitteihin? Sattumoisin yksikään korkean bkt/capita -luvun maa ei pärjää niille palkkakustannuksissa. Jenkeistäkin on karannut teollisuutta aika helvetisti halpamaihin, mutta sieltä vaan noustaan nyt. Teollisuus palaa, kun nykyisissä halpamaissa tuotantokustannukset plus kuljetukset kasvavat about samoihin lukemiin, kun täällä tuottaminen maksaisi. Eri asia on, kannattaako meidän tietentahtoen tapella sellaisen teollisuuden pitämiseksi, joka ei selvästi kannata. Siinä puhutaan aika rankoista palkanleikkauksista, jos halutaan kilpailla itäblokin tai Aasian kanssa samoista duuneista. Suhteellinen etu jne

Minulle on melko yhdentekevää mihin meitä verrataan, kun markkinatalouden suunta kuitenkin on se, että meidän työmme hinnan maksajia löytyy aina vain vähemmän ja vähemmän. Nykyisellä teknologiateollisuutemme kustannuksilla (kuljetus, työ, energia ym.) me hävitään kuitenkin aivan kädet pystyssä mm. Saksalle. Jos asiakkaat haluavat hyvää laatua halvimmalla tarjotulla hinnalla, niin siinä kisassa me ei valitettavasti pärjätä. En usko että sinäkään ostat suomalaista tuotetta, jos se on merkittävästi kalliimpi kuin ulkomainen kilpailija, vaikka varsin hyvin tiedät että suomalaisen tuotteen ostamalla tuet suomalaista teollisuutta ja työtä. Aivan samaa logiikkaa harjoitetaan yritystasolla ja tällä hetkellä se koituu meidän kohtaloksemme.

 

[ibnz]

Suomen väkiluku on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 2,7 prosenttia (Lähde) ja keskimääräinen inflaatio välillä 2000 - 2008 on ollut 1.97 % (Lähde). Inflaation kumulatiivinen vaikutus kuluttajahintoihin siis tällä aikavälillä on ollut 19,2 %. Jos julkisen sektorin kasvu selitetään siten, että se johtuu vain inflaatiosta ja väestönkasvusta, niin julkisten menojen olisi pitänyt kasvaa 22,4 %. Miten ihmeessä voi siis olla mahdollista, että aikavälillä 2000 - 2008 julkiset menot ovat kasvaneet 43,0 %?

BKT kasvoi ko. aikana n. 42 %. Julkinen sektori on sekä kuluttaja, että tuottaja, joten sen vaikutusta BKT:hen on aika vaikea erottaa omaksi tekijäkseen. Kuitenkin, niinkuin tuosta jo näkee, julkisen sektorin osuus BKT:sta laski koko tuon ajan. Mitään optimaalista ylä- tai alarajaa ei ole tiettävästi missään esitetty, joten julkisen sektorin tason arvostelu on aina vähän monimutkaista. Muutos on tietysti eri asia, mutta silloinkin pitäisi erottaa syklinen vaikutus, ettei tule tehtyä ns. tyhmyyksiä ;)

Minulle on melko yhdentekevää mihin meitä verrataan, kun markkinatalouden suunta kuitenkin on se, että meidän työmme hinnan maksajia löytyy aina vain vähemmän ja vähemmän. Nykyisellä teknologiateollisuutemme kustannuksilla (kuljetus, työ, energia ym.) me hävitään kuitenkin aivan kädet pystyssä mm. Saksalle. Jos asiakkaat haluavat hyvää laatua halvimmalla tarjotulla hinnalla, niin siinä kisassa me ei valitettavasti pärjätä. En usko että sinäkään ostat suomalaista tuotetta, jos se on merkittävästi kalliimpi kuin ulkomainen kilpailija, vaikka varsin hyvin tiedät että suomalaisen tuotteen ostamalla tuet suomalaista teollisuutta ja työtä. Aivan samaa logiikkaa harjoitetaan yritystasolla ja tällä hetkellä se koituu meidän kohtaloksemme.

Toki, Saksan vientiteollisuuden mahdollistaja on julkisesti tuettu halpatyövoima. Pienituloisia on siellä jo yli 20% työvoimasta, kun täällä luku on n. 8%. Siinä on pitkän tähtäyksen riski, että ei investoida tuottavuuteen, vaan vaihdetaan pääomaintensiivistä tuotantoa työintensiiviseksi. Tämä kehitys on täysin päinvastainen sen reseptin kanssa, millä länsimaat ovat rikkaaksi nousseet. Siinä on toki yksi tie, mutta en lähtisi kopioimaan maan, jonka sisämarkkinoiden asukasmäärä on n. 90 miljoonaa, mallia tänne sellaisenaan muutenkaan. Ehkä kuitenkin korkean tuottavuuden ja koulutustason hommat tänne, kits.

- - - Updated - - -

... ja c) julkisen sektorin yksityistä nopeampi ansiotasoindeksin nousu.

Pitää paikkansa valtion osalta. Oletko vakioinut koulutustason? Valtio palkkaa asiantuntijoita.

- - - Updated - - -

Meinaatko tällä että ei saa verrata Saksaa Suomeen? No ei sitten pitäisi haaveilla samanlaisesta elintasostakaan.

En haaveilekaan, sillä meiltä puuttuu vielä kahtiajakautuneet työmarkkinat. Saksan työvoimasta yli viidesosa on pienituloisia, kun täällä alle kymmenesosa. Tämä tarkoittaa implisiittistä, ja joissakin tapauksissa eksplisiittistä, julkisen sektorin subventointia vientiteollisuudelle. Ennemmin keskittyisin sisämarkkinoiden toimintaan (muuttoliike, kilpailun lisääminen jne)

 

[D.Yates]

Pitää paikkansa valtion osalta. Oletko vakioinut koulutustason? Valtio palkkaa asiantuntijoita.
)

Luulisi indexin hoitavan vakioinnin. Vai epäiletkö että valtiolta on eläköitynyt suorittavaa tasoa ja samalla palkattu lisää asiantuntijoita? Vai onko yksityisellä puolella käynyt päinvastoin?

Sekin on kyllä huolestuttavaa että suomessa on niin vähän pienipalkkaisia töitä. Kai on jonkun mielestä parempi pitää väkeä hengissä sosiaalituilla.

 

[ibnz]

Luulisi indexin hoitavan vakioinnin. Vai epäiletkö että valtiolta on eläköitynyt suorittavaa tasoa ja samalla palkattu lisää asiantuntijoita? Vai onko yksityisellä puolella käynyt päinvastoin?

Sekin on kyllä huolestuttavaa että suomessa on niin vähän pienipalkkaisia töitä. Kai on jonkun mielestä parempi pitää väkeä hengissä sosiaalituilla.

Valtio palkkaa keskimäärin koulutetumpaa jengiä, kuin markkinat yleisesti, joten se näkyy korkeampana ansiotasona. Pitäisi verrata aloja, joilla on samanlaiset pätevyysvaatimukset. Luulenpa, että siinä vertailussa valtio häviää ansiovertailussa.

Täällä palveluammateille riittää kunnolla kysyntää vain pk-seudulla, ja siellä jo asumisen hinta pitää tuntihinnat korkeana. Pitäisi helvetisti lisätä asuntotarjontaa pk-seudulla, etenkin julkisten varrelta.

 

[pezku^]

BKT kasvoi ko. aikana n. 42 %. Julkinen sektori on sekä kuluttaja, että tuottaja, joten sen vaikutusta BKT:hen on aika vaikea erottaa omaksi tekijäkseen. Kuitenkin, niinkuin tuosta jo näkee, julkisen sektorin osuus BKT:sta laski koko tuon ajan. Mitään optimaalista ylä- tai alarajaa ei ole tiettävästi missään esitetty, joten julkisen sektorin tason arvostelu on aina vähän monimutkaista. Muutos on tietysti eri asia, mutta silloinkin pitäisi erottaa syklinen vaikutus, ettei tule tehtyä ns. tyhmyyksiä ;)

Ilmeisesti saavutimme siis yksimielisyyden siitä, että toisin kuin edellä väitit, niin julkinen sektori on kasvanut nopeammin kuin inflaatio ja väestönkasvu antavat olettaa. Mielestäni ongelma on siinä, että tällä hetkellä julkinen sektori on mitoitettu talouskasvun huippuvuosien sallimalle tasolle eikä pitkän aikavälin valtiontalouden keskiarvon mukaiselle tasolle. Ratkaisuksi itse näen tähän ainoastaan julkisen sektorin leikkaukset, joilla palautetaan julkinen sektori valtiontalouden keskiarvon sallimalle tasolle. Täytyy myös muistaa, että leikkaukset puhdistavat ja järkevöittävät toimintaa aina, mikä ei ole missään mielessä huono asia riippumatta siitä, onko säästöille tarvetta vai ei. Lyhyen työurani aikana olen jo neljät yt:t läpikäynyt ja jokaisen kierroksen jälkeen havahtunut siihen, että järjestelyjen tuloksena toiminta on suoraviivaistunut ja turhia välikäsiä on jäänyt pois.

Toki, Saksan vientiteollisuuden mahdollistaja on julkisesti tuettu halpatyövoima. Pienituloisia on siellä jo yli 20% työvoimasta, kun täällä luku on n. 8%. Siinä on pitkän tähtäyksen riski, että ei investoida tuottavuuteen, vaan vaihdetaan pääomaintensiivistä tuotantoa työintensiiviseksi. Tämä kehitys on täysin päinvastainen sen reseptin kanssa, millä länsimaat ovat rikkaaksi nousseet. Siinä on toki yksi tie, mutta en lähtisi kopioimaan maan, jonka sisämarkkinoiden asukasmäärä on n. 90 miljoonaa, mallia tänne sellaisenaan muutenkaan. Ehkä kuitenkin korkean tuottavuuden ja koulutustason hommat tänne, kits.

Tämän hetken ongelma teollisuudessa on se, että sellaisia korkean tuottavuuden ja koulutustason töitä, joita täkäläisellä palkkatasolla kannattaisi tehdä, ei kertakaikkiaan enää ole tarpeeksi. Olen itse viittä vaille DI ja näen päivittäin sen karun strategian täytäntöönpanoa, jossa suomalainen suunnittelu ja tuotekehitys siirretään Kaukoitään. Tuotanto meni jo sinne jokunen vuosi sitten, joten niitä töitä ei enää kannata takaisin haaveilla. Kysyn siis ihan vilpittömästi, että mikä ihme on sitä työtä, jota tällä palkkatasolla voidaan täällä tehdä? Intiassa valmistuu kouluista valtavat määrät täynnä menestyksennälkää olevia insinöörejä, jotka tekevät meidän työmme yhtä hyvin ja halvemmalla kuin me. Ihan oikeasti tämä Suomen palkankorotusten tie on nyt kuljettu loppuun.

Pitää paikkansa valtion osalta. Oletko vakioinut koulutustason? Valtio palkkaa asiantuntijoita.

Jokunen aika sitten haastateltiin radiossa jotain valtion henkilöstöasiantuntijaa, joka oli aivan innoissaan siitä, että valtio tarjoaa parempaa palkkaa kuin yksityinen sektori. Kirjaimellisesti hän mainitsi, että esimerkiksi toimistotyöntekijän palkka on valtiolla selkeästi parempi kuin yksityisellä sektorilla ja henkilö oli innoissaan siitä, että he saavat erittäin suuren määrän hakemuksia toimistotyöntekijän tehtäviin. Tällä henkilöstöasiantuntijalla ei ollut huolen häivääkään siitä, että valtio maksaa selkeää ylihintaa toimistotyöntekijän palkasta, sillä tällä hetkellä toimistotyöntekijöistä on enemmän työttömänä yhtä avointa työpaikkaa kohden kuin mitään muuta ammattiryhmää. Tämä jos joku mielestäni kertoo siitä, että palkkakehitys on valtiolla irtautunut todellisuudesta.
Näissä ammateissa on nyt eniten työttömiä ? katso lista | Yle Uutiset | yle.fi

 

[ibnz]

Ilmeisesti saavutimme siis yksimielisyyden siitä, että toisin kuin edellä väitit, niin julkinen sektori on kasvanut nopeammin kuin inflaatio ja väestönkasvu antavat olettaa. Mielestäni ongelma on siinä, että tällä hetkellä julkinen sektori on mitoitettu talouskasvun huippuvuosien sallimalle tasolle eikä pitkän aikavälin valtiontalouden keskiarvon mukaiselle tasolle. Ratkaisuksi itse näen tähän ainoastaan julkisen sektorin leikkaukset, joilla palautetaan julkinen sektori valtiontalouden keskiarvon sallimalle tasolle. Täytyy myös muistaa, että leikkaukset puhdistavat ja järkevöittävät toimintaa aina, mikä ei ole missään mielessä huono asia riippumatta siitä, onko säästöille tarvetta vai ei. Lyhyen työurani aikana olen jo neljät yt:t läpikäynyt ja jokaisen kierroksen jälkeen havahtunut siihen, että järjestelyjen tuloksena toiminta on suoraviivaistunut ja turhia välikäsiä on jäänyt pois.

Tämä on se klassinen "kansantalous on kuin kotitalous" -näkemys. Vasta-argumentti on aika vanha, mutta ehkä Keynesin paradox of thrift on edelleen se paras kiteytys. Toisin kuin yrityksen, kansantalouden idea on pitää aktiviteettia yllä - mitä voittoa kansantalous edes voisi maksimoida? Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle. Tästä joku vetää heti johtopäätöksen, että "ei sitten leikata ikinä kun se kerran on niin kivaa, vää", mutta siihenkin on teoria. Leikataan sitten (tai ei ainakaan "paisuteta"), kun menee paremmin. Edelleen se joku älähtää, että "eihän valtiot koskaan leikkaa", mikä on etenkin euroalueen nykyisen poliittisen ilmapiirin perusteella absurdi ajatus. Nythän siellä leikataan kuin viimeistä päivää, vaikka on alusta asti ollut selvää, että tilanne vaan pahenee ja tulevaisuuden väestö tulee vielä pitämään meidän aikalaisia totaalisina taloustieteen luolamiehinä

Tämän hetken ongelma teollisuudessa on se, että sellaisia korkean tuottavuuden ja koulutustason töitä, joita täkäläisellä palkkatasolla kannattaisi tehdä, ei kertakaikkiaan enää ole tarpeeksi. Olen itse viittä vaille DI ja näen päivittäin sen karun strategian täytäntöönpanoa, jossa suomalainen suunnittelu ja tuotekehitys siirretään Kaukoitään. Tuotanto meni jo sinne jokunen vuosi sitten, joten niitä töitä ei enää kannata takaisin haaveilla. Kysyn siis ihan vilpittömästi, että mikä ihme on sitä työtä, jota tällä palkkatasolla voidaan täällä tehdä? Intiassa valmistuu kouluista valtavat määrät täynnä menestyksennälkää olevia insinöörejä, jotka tekevät meidän työmme yhtä hyvin ja halvemmalla kuin me. Ihan oikeasti tämä Suomen palkankorotusten tie on nyt kuljettu loppuun.

Noh enpä nyt vetäisi kymmenien vuosien johtopäätöksiä parin vuoden perusteella. Mahtoi olla "tää peli on hävitty" -fiilis 90-luvun alussa, mutta kuinkas kävikään? Jos yrityssektorilta on tosiaan ideat loppu ja "se oli siinä sitten", niin kannattaisi ennemmin pistää pillit pussiin ja lähteä joukolla ympäri maailmaa (eihän näitä ilmojakaan jaksa!) kuin painaa elintaso kehitysmaan tasolle väkisin. Mutta ei tässä kriisissä ole edelleenkään yhtään tuotannontekijää tuhoutunut tai unohtunut, maailmanlaajuinen kysyntäkuoppa se painaa meitäkin. Ennenkuin se hellittää, on aika vaikea nähdä miten tästä noustaan. Mutta ei pitäisi kyllä omaehtoisesti pahentaa tilannettakaan. Niitä rakennemuutoksia voisi olla vaikka muuttoliikkeen auttaminen, asunnoissa kököttävän pääoman saaminen tuottavaan käyttöön, pitkäaikaistyöttömyyden hävittäminen millä keinolla tahansa (pitkä taantuma on tuhoisa) jne.

 

[Jami2003]

Mikäli ibnz ei ole sitä mieltä että julkisen talouden osuus koko taloudesta pitää olla 100%, on ihan aiheellista minuste keskustella mikä sen sopiva osuus olisi.

Kansantaloustieteilijöissä minua aina häiritsee että he kykenevät sanomaan että ensi budjettiin ei oteta velkaa tarpeeksi, emme ole liikaa velkaantuneita ja julkisen talouden osuus ei ole liian suuri. Kuitenkaan he eivät osaa määritellä mikä osuus budjetista katettaan velalla kriittinen määrä, mikä on suotava maksimi velkaantuminen ja milloin julkinen talous on niin suuri että sen ei tulisi kasvaa.

Lisäksi vähätellään meneillä olevaa teollisuuden rakennemuutosta ja heitetään jotain stooreja -90 luvun lamasta, josta voin kertoa oma kohtaisesti että teollisuudessa oli silloin aivan eri meininki, ei todellakaan samaa fiilistä "pelin häviämisestä" kuin nyt. On pikkasen eri asia odotella että milloin teollisuus lähtisi käyntiin kun vähän joka puolella on hissua, kuin se että tytäryhtiöt ja kilpailijat muissa maissa painaa duunia putket punaisena ja tänne ei riitä murusiakaan tehtäväksi. Kun ei kannata.

e: itse en edes välitä niinkään palkoista yms vaan siitä että esimerkiks tällä hetkellä kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää ja yli 1000 velvoitetta. En nyt löytänyt tähän hätään taulukkoa mutta joskus -70 luvulla noita taisi olla n. 40. Tuo on sitä julkisen byrokratian pullataikinamaista paisumista mistä minä puhun. Kaikki tehtävät eivät sata varmasti tuo hyvinvointia vaan estävät sitä. Ei kai meidän puolesta ihan kaikessa tarvi olla virkamiesryhmää suunnittelemassa pykäliä ja persettä pyyhkimässä perään.

 

[pezku^]

Lisäksi vähätellään meneillä olevaa teollisuuden rakennemuutosta ja heitetään jotain stooreja -90 luvun lamasta, josta voin kertoa oma kohtaisesti että teollisuudessa oli silloin aivan eri meininki, ei todellakaan samaa fiilistä "pelin häviämisestä" kuin nyt. On pikkasen eri asia odotella että milloin teollisuus lähtisi käyntiin kun vähän joka puolella on hissua, kuin se että tytäryhtiöt ja kilpailijat muissa maissa painaa duunia putket punaisena ja tänne ei riitä murusiakaan tehtäväksi. Kun ei kannata.

Nimenomaan tämä on mun mielestä ydinasia tässä kriisissä, että Suomen teollisuudessa on käynnissä rakennemuutos eikä mikään pelkkä taantuma. Jos 90-luvulla tuotteille ei ollut kysyntää Neuvostoliiton markkinoiden romahtamisen takia, niin nyt tilanne on se, että tuotteille voi olla kysyntää, mutta tuotanto ohjataan halpamaiden yksiköihin, joita kaiken lisäksi laajennetaan jatkuvasti. Kehityssuunta on myös aivan sama niissä hyväpalkkaisissa insinööritöissä, jotka tosin siirtyvät Kaukoitään 5-10 vuoden viiveellä tuotantoon nähden. Ero on siis selkeä; 90-luvulla lamassa ei ollut kysyntää tuotteille mutta ei kuitenkaan oltu valmiita siirtämään tuotantoa ulkomaille, kun taas nyt isot yritykset ovat niin verkostoituneita globaalisti, että tehtaan siirtäminen Kiinaan tapahtuu parissa kuukaudessa jos vain tilat ovat Kiinassa valmiina.

Mutta ei tässä kriisissä ole edelleenkään yhtään tuotannontekijää tuhoutunut tai unohtunut, maailmanlaajuinen kysyntäkuoppa se painaa meitäkin.

Joka ikinen tehdas ja joka ikinen suunnittelu- tai tuotekehitysosasto, joka siirtyy halpamaahan, tuhoaa kotimaiset tuotannontekijät siltä alalta. Kun paperikone kerran ajetaan alas, niin tähän asti jokaisen suomalaisen tehtaan konelinja on myyty jonnekin halpamaahan ja toimitettu sinne merikonteissa, eikä varmasti uutta konelinjaa rakenneta tänne enää ikinä. Samoin kun kerran siirrät sen suunnitteluosaston Intiaan, niin sitä ei enää tulla ikinä tuomaan takaisin Suomeen. Tällä nykymenolla me oikeasti hävitään aivan uskomattoman rajusti kilpailijamaille ja pudotaan teknologisen kehityksen kärjestä väistämättä.

 

[Dopey]

Valtio palkkaa keskimäärin koulutetumpaa jengiä, kuin markkinat yleisesti, joten se näkyy korkeampana ansiotasona. Pitäisi verrata aloja, joilla on samanlaiset pätevyysvaatimukset. Luulenpa, että siinä vertailussa valtio häviää ansiovertailussa.

En puhunut ansiotasoindeksistä, vaan ansiotasoindeksin prosentuaalisesta muutoksesta. Palkkakulujen nousu on jo monta vuotta ollut nopeampaa julkisella sektorilla kuin yksityisellä, onko niita pätevyysvaatimuksia nostettu koko ajan ja samalla vaihdettu väkeä kalliimpaan?