Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Pitäisi olla kaksi valuuttaa. Valtioiden oma sisäisen valuutta ja sitten kansainvälinen valuutta jolla käytäisiin maiden välistä kauppaa. Vielä kun tuo kansainvälinen valuutta olisi Bitcoinin tapainen helppo tapa siirtää rahaa. Tuo ei tosin taida ihan heti onnistua, koska jos esim. öljykaupassa siirryttäisiin pois dollarista, niin jenkit tulisi heti armeijan kanssa tuomaan demokratiaa. ;)

Tuohan on hyväksi havaittu tapa kontrolloida kasalaisia ja ulkomaalaisia. Maan sisäinen rahaliikenne menköön miten menee, mutta valtio kontrolloi tarkkaan rahaliikenteestä kun ulkomaat ovat mukana kuviossa.
 
Minä en ole missään vaiheessa kannattanut valuuttakurssikikkailuja, vaan kelluvia kansallisia valuuttoja. Jostain syystä täällä tunnutaan kovasti vastustavan sitä, että markkinat saavat määrätä valuuttakurssit.

Itse en vastusta markkinoiden määräämiä valuuttakursseja, mutta kannata rahayksikköä, jota kelpaa muuallakin kuin lähisiwassa ja muistot Suomen suvereenista rahapolitiikasta eivät ole erityisen kannustavia. Kannatan myös vakaita oloja. En myöskään näe valuuttapolitiikkaa avainkysymyksenä maan taloudelliseen menestykseen. Erilaisissa järjestelmissä voi menestyä, kunhan toimii vain toimii järkevästi. En myöskään usko, että rakenteita korjataan valuuttakursseilla.
 
Tuohan on hyväksi havaittu tapa kontrolloida kasalaisia ja ulkomaalaisia. Maan sisäinen rahaliikenne menköön miten menee, mutta valtio kontrolloi tarkkaan rahaliikenteestä kun ulkomaat ovat mukana kuviossa.

Mitenkä niin? Jokainen saisi omistaa kumpaakin valuuttaa miten haluaa. Verot maksettaisiin vain kotimaanvaluuttana ja kansainvälinen valuutta olisi käytössä netissä jne.
 
Mitenkä niin? Jokainen saisi omistaa kumpaakin valuuttaa miten haluaa. Verot maksettaisiin vain kotimaanvaluuttana ja kansainvälinen valuutta olisi käytössä netissä jne.

Googlaa Kuuban raha.

Eikö esimerkiksi dollari jo ole tuollainen valuutta, jolla ulkomaankauppaa voi käydä silloin, kun devalvaatiomarkkaa ei ulkomailla arvosteta?
 
En kirjoittanut täystyöllisyydestä. Keskeiset kysymykseni olivat, että miten voidaan parantaa kilpailukyvystä sitem, ettei se olisi työttymyyden eksporttaamiseksi nimeämääsi toimintaa

Määrittele mitä tarkoitat kilpailukyvyllä.

ja millä tavalla devalvaatio ei ole tuota työttymyyden eksporttaamista. noihin kysymyksiin en saanut vastausta.

Sikäli kun devalvaatiolla painetaan kansallisen valuutan arvoa alemmaksi kuin mihin markkinat sen muuten asettaisivat, niin kyllä, devalvaatio on työttömyyden eksporttaamista. Valuutan arvon fiksaaminen kiinteästi alemmaksi johonkin referenssivaluuttaan on asiana täysin sama. Tätähän harrastavat esimerkiksi Kiina suhteessa USD:hen ja Sveitsi suhteessa euroon.
 
Määrittele mitä tarkoitat kilpailukyvyllä.



Sikäli kun devalvaatiolla painetaan kansallisen valuutan arvoa alemmaksi kuin mihin markkinat sen muuten asettaisivat, niin kyllä, devalvaatio on työttömyyden eksporttaamista.

Olkoon kilpailukyvyn parantaminen sitten toimintaa, joka parantaa työ haluttavuutta ja menekkiä.

Eksportataanko työttömyyttä silloin, jos erotaan valuuttaliitosta toivoen uuden valuutan menettävän arvoaan markkinoilla ja parantavan oman maan tuotteiden menekkiä maailmalla?

Tuossa sinulla näyttää olevan taustalla ajatus, että markkinoiden määrittämä taso on aina oikea ja siihen ei saa vaikuttaa. Sveitsikin eksporttaa työttömyyttä mielestäsi, vaikka maksaa kovia palkkoja duunareille arvoaan euroon verrattuna nostaneella valuutalla. Kuinka hemmetin kovat palkat Sveitisissä pitäisi olla, ennen kuin homma olisi mielestäsi tasapainossa?
 
Eksportataanko työttömyyttä silloin, jos erotaan valuuttaliitosta toivoen uuden valuutan menettävän arvoaan markkinoilla ja parantavan oman maan tuotteiden menekkiä maailmalla?

Ei mielestäni, jos halutaan, että valuutan arvo heijastelee ko. kansantalouden suorituskykyä ja annetaan valuutan kellua vapaasti ja markkinoiden määrittää sen arvo.

Tuossa sinulla näyttää olevan taustalla ajatus, että markkinoiden määrittämä taso on aina oikea ja siihen ei saa vaikuttaa. Sveitsikin eksporttaa työttömyyttä mielestäsi, vaikka maksaa kovia palkkoja duunareille arvoaan euroon verrattuna nostaneella valuutalla. Kuinka hemmetin kovat palkat Sveitisissä pitäisi olla, ennen kuin homma olisi mielestäsi tasapainossa?

Niin, siis oletko sitä mieltä, että virkamiesten tulee määrittää valuuttakurssi? Koska näinhän juuri tapahtuu Sveitsissä. Sveitsin keskuspankki nimenomaisesti päätti alkaa harjoittamaan HEIKON frangin politiikkaa, kun tuo frangi alkoi vahvistua suhteessa euroon. Varmaan vahvistuisi enemmänkin, mutta Sveitsin keskuspankin virkamiehet ovat päättäneet, että he tietävät markkinoita paremmin ja ovat asettaneet vaihtokurssin siten, että 1 euro on n. 1,20 frangia. Hetkellisestihän nuo olivat jo pariteetissa ennen keskuspankin interventiota.
 
Googlaa Kuuban raha.

Eikö esimerkiksi dollari jo ole tuollainen valuutta, jolla ulkomaankauppaa voi käydä silloin, kun devalvaatiomarkkaa ei ulkomailla arvosteta?
Joko tutustuit siihen Triffinin dilemmaan, eli perusteisiin siitä, mitä ongelmia tulee, kun kansallinen valuutta (koska sitä taala viime lopussa kumminkin on) toimii myös ylikansallisena valuuttana?

Tuostapa:
Triffin dilemma - Wikipedia, the free encyclopedia
 
Ei mielestäni, jos halutaan, että valuutan arvo heijastelee ko. kansantalouden suorituskykyä ja annetaan valuutan kellua vapaasti ja markkinoiden määrittää sen arvo.

Niin, siis oletko sitä mieltä, että virkamiesten tulee määrittää valuuttakurssi? Koska näinhän juuri tapahtuu Sveitsissä. Sveitsin keskuspankki nimenomaisesti päätti alkaa harjoittamaan HEIKON frangin politiikkaa, kun tuo frangi alkoi vahvistua suhteessa euroon. Varmaan vahvistuisi enemmänkin, mutta Sveitsin keskuspankin virkamiehet ovat päättäneet, että he tietävät markkinoita paremmin ja ovat asettaneet vaihtokurssin siten, että 1 euro on n. 1,20 frangia. Hetkellisestihän nuo olivat jo pariteetissa ennen keskuspankin interventiota.
Selvästi alle kahdesssa vuodessa euro vajosi 1,5 frangista tosiaan tuohon yhteen frangiin. Jokaisen luulisi ymmärtävän, ettei tuollainen muutos heijastele mitään jumalallista markkinoiden määrittämää kansantalouden suorituskykyä. Nuo jumalaiset markkinat vain halusivat turvaan Nooan arkkiin vedenpaisumuksen alta ja yliarvostivat frangin rajusti liian korkealle.

Jos markkinat tekevät tuollaisen "jekun" taloudelle, niin mielestäni on erittäin hyvä, että tilannetta korjataan. Jos Suomessa olisi markka ja jos se koettaisiin frangin kaltaisena turvasatamana, niin olisitko tuollaisen arvon heilahduksen jälkeen kertomassa, kuinka markan arvo kuuluu antaa olla markkinoiden määrittämällä tasolla, vaikka se lopettaisi kaiken viennin. Kyllähän se sitten sen jälkeen taas palautuu kun ensin kaikki romahtaa.

Frangin halpuuden uskon heti kun näen halpoja Sveitsissä valmistettuja tuotteita. Ostan kyllä aina Sveitsissä valmistettua vessapaperia, mutta se on kalleinta mitä kaupungista löytyy. Duunispaikalta löytyy myös Sveitsissä valmistettuja antureita ja mittalaitteita, mutta kovin kalliita ovat nekin. Halvoista tuotteista minulla ei ole havaintoja. Osaatko neuvoa, mistä niitä löydän? Tänäkin päivänä frangi on paljon kalliimpi euroon verrattuna kuin 2009 vuoden lopussa.

Miksi muuten vaihdoit nimimerkkiäsi?
 
Voisiko joku viisas kansantaloustieteilijä valaista mua mitä eroa on kansantalouden kilpailukyvyllä jota ei ole kuulemma olemassa ja kansantalouden suorituskyvyllä joka on ilmeisesti sitten olemassa...
 
Tuon kun saisi mediassa näkyviin...

Radion ykkösuutisaihe oli valitus Suomeen tuotavan ananasmehun tehtaan työoloista. Asiat selvästi tärkeysjärjestyksessä.
 
Päätöksiä huhtikuussa: Tällaiset ovat Tampereen kaupunkiseudun kuntamallit | Aamulehti
Tampereen seutukuntaan kuuluu kahdeksan kuntaa, mutta Tampere voitaisiin jakaa kahteen, kolmeen tai neljään kuntaan.

Eniten arvostelua on herättänyt mallissa verotus. Uusi kaupunki keräisi verot. Ylintä valtaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Uuden kaupungin sisällä olisi 8–12 autonomista kuntaa, joita hallitsisivat kuntakomiteat tai kuntavaltuustot. Autonomiset kunnat saisivat osan verotuloista.
Enpä ole vastaavasta kuullutkaan vielä, olisi kiva tietää mitä tällä on tarkoitus saavuttaa. Pari hallintoporrasta lisää. Toki tämä on vain ehdotus, mutta kyllä joku raja niissäkin pitäisi olla.
 
Voisiko joku viisas kansantaloustieteilijä valaista mua mitä eroa on kansantalouden kilpailukyvyllä jota ei ole kuulemma olemassa ja kansantalouden suorituskyvyllä joka on ilmeisesti sitten olemassa...

Tuntuupa vaativan perusteellista mietintää vastata tähän kovin yksinkertaiseen kysymykseen.
 
Voisiko joku viisas kansantaloustieteilijä valaista mua mitä eroa on kansantalouden kilpailukyvyllä jota ei ole kuulemma olemassa ja kansantalouden suorituskyvyllä joka on ilmeisesti sitten olemassa...

En ole viisas tai ekonomisti, mutta kansantalouden suorituskyky minusta sama kuin käyttöaste. Eli kuinka hyvin resurssit ovat käytössä. Paras suorituskyky on kun työttömyys on painettu kitkatyöttömyyden pintaan 2-3%:n ja BKT on tasaisessa nousussa sekä tuloerot kannustavat mutta maltilliset.
 
En ole viisas tai ekonomisti, mutta kansantalouden suorituskyky minusta sama kuin käyttöaste. Eli kuinka hyvin resurssit ovat käytössä. Paras suorituskyky on kun työttömyys on painettu kitkatyöttömyyden pintaan 2-3%:n ja BKT on tasaisessa nousussa sekä tuloerot kannustavat mutta maltilliset.

Eikös tuossa vaan käy väkisin niin että suorituskykyisempi kansantalous on myös kilpailukykyisempi. Jos kansantalouden suorituskykyä voidaan mitata tai ainakin miettiä on paskapuhetta väittää etteikö käsitettä kansantalouden kilpailukyky (joka on siis suorituskyky verrattuna muihin kansantalouden suorituskykyihin) ole olemassa.

btw google tunnistaa täsmähaulla kansantalouden kilpailukyky 1430 hakutulosta ja kansantalouden suorituskyky (josta minäkin luin tältä palstalta ekaa kertaa) 192 hakutulosta että ainakin noin yleisenä termistönä kansantalouden kilpailukyky on huomattavasti vahvemmin olemassa.

...no tämä oli nyt vaan tällaista saivartelua kun aina välillä joku kansantaloustieteilijä heittäytyy tyhmäksi näiden yleisten käsitteiden kanssa...
 
Eikös tuossa vaan käy väkisin niin että suorituskykyisempi kansantalous on myös kilpailukykyisempi. Jos kansantalouden suorituskykyä voidaan mitata tai ainakin miettiä on paskapuhetta väittää etteikö käsitettä kansantalouden kilpailukyky (joka on siis suorituskyky verrattuna muihin kansantalouden suorituskykyihin) ole olemassa.

btw google tunnistaa täsmähaulla kansantalouden kilpailukyky 1430 hakutulosta ja kansantalouden suorituskyky (josta minäkin luin tältä palstalta ekaa kertaa) 192 hakutulosta että ainakin noin yleisenä termistönä kansantalouden kilpailukyky on huomattavasti vahvemmin olemassa.

...no tämä oli nyt vaan tällaista saivartelua kun aina välillä joku kansantaloustieteilijä heittäytyy tyhmäksi näiden yleisten käsitteiden kanssa...

Puhtaasti käyttöasteita vertailemalla harvemmin vissiin valtioita vertaillaan. Yleensä kilpailukykyyn liitetään vaihtotase, mikä on minusta melkoisen ongelmallinen käsite, sillä toisen alijäämä on toisen ylijäämä jne. Kansantaloushan voi olla kitkatyöttömyyden pinnassa vaikka vaihtotase olisi pakkasella pahasti ja toisaalta olla aivan jäätävässä lamassa ylijäämäisellä vaihtotaseella.
 
En ole viisas tai ekonomisti, mutta kansantalouden suorituskyky minusta sama kuin käyttöaste. Eli kuinka hyvin resurssit ovat käytössä. Paras suorituskyky on kun työttömyys on painettu kitkatyöttömyyden pintaan 2-3%:n ja BKT on tasaisessa nousussa sekä tuloerot kannustavat mutta maltilliset.

Kai nyt tuottavuus kuuluu ehdottomasti mukaan tuohon? Ei se paljon lämmittäisi, vaikka jossain Pohjois-Koreassa kaikki olisi riisipellolla tai vankilassa vankeina ja vankeja vartimassa. Jossakin kehittyneemmässä yhteiskunnossa pieni määrä ihmisiä tekee saman tuotannon kuin käsin riisiä viljelevä kansa.
 
Back
Ylös Bottom