Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Niinpä. Mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun äänestäjäkunnasta valtaosa alkaa olla joko valtion leivissä, työttömänä tai eläkkeellä? Miten silloin yksityisen sektorin työntekijä saa demokratiassa äänensä kuuluviin, vaikka yksityinen sektori tuottaa suoraan tai välillisesti kaiken julkisen puolen budjetin. Valtio ottaa lisää velkaa ilmeisesti ja julkinen puoli senkun paisuu.
Uppoava laiva kannattaa hylätä jo paljon tuota aikaisemmin.
 
Pitää vielä jankuttaa että AS keississä omistajalla (=valtio) pitäisi olla käytössään konsernin sekä kaikkien yhtiöiden tilinpäätökset ja mikäli ei ole syyllistytty kirjanpitorikokseen, noista ihan normaaleista tilinpäätöksistä kyllä käy ilmi mikä on kannattavaa ja mikä ei. Ei omistaja pelkkää konsernia tarkastele. Tai ei ainakaan pitäisi tarkastella. Ja kun olen tässä noin kymmenen vuotta lukenut sekä konsernimme että sen omistamien yhtiöiden tilinpäätöksiä, voin vannoa että yhtään tuloksen siirtoa ei voi tapahtua mitä ei papereista näe, ellei asiassa ole tehty kirjanpitorikosta.

Vaatimalla erityistilintarkastusta Kyllönen kyllä joko a) viittaa vahvasti että kirjanpitorikos on tapahtunut tai b) ei ymmärrä mitä vaatii.
 
Mukavan exponentiaalista käppyrää.

chart-of-the-day-us-debt-ceiling-jan-2011.jpg
 
Kiinnostaisi varsinkin Narrisonfordin, S-kolmosen yms palstamme kansantaloustieteilijöiden analyysi kuinkas nyt näin meinaa käydä. Usahan on ollut monta kertaa tässä ketjussa esimerkkinä kuinka asiat pitäisi hoitaa. Ilmeisesti rahapolitiikan hoito ei sielläkään ole enää ihan mutkatonta vaikka käsitääkseni tässä kai onkin kysymyksessä poliittinen kaupankäynti.

Ei USA:lta dollarit lopu maailmasta kesken niin kauan kuin Fed laskee valuutan liikkeelle. Kyse on tosiaan vain tuosta sapelien kalistelusta ja järjestelmän polarisoitumisesta juuri republikaanien äärilaidan noususta johtuen. Yhdysvallat on ollut esimerkkinä velkaantumisesta omassa valuutassa ja keskuspankkien itsenäisyyden vertailussa. Jenkeissä on löysä rahapolitiikka, joka aiheuttaa pörssikurssien irrallisen nousun muusta elämästä ja lisää toki luottamusta pankkien väliseen varojen siirtelyyn, mutta ei välity reaalitalouteen. Lähes kokonaan nyt puuttuva ekspansiivinen finanssipolitiikka olisi kaivattua talouskasvun piikkaamiseen. Propsit myönnettävä jenkkien valtion kokonaiskysynnän ja velkaantumisen ylläpitämisestä taantuman alussa, kun yksityinen sektori alkoi pikaisesti nostamaan säästämistavoitettaan eikä bkt tipahtanut niin paljoa kuin pahimmassa tapauksessa olisi voinut. Mitä tulee jatkoon, jos sopua velkakatosta ei synny: en tiedä muuta kuin, ettei ainakaan hyvää. Lähes täysin varma sijoituskohde kyykkäisi usean taloudellisen toimijan taseessa.
 
Ei jumalauta, katsoin uutiset ja ihmettelin juuri samaa, että eikö ministeritason yleistietämykseen todella kuulu tietää mistä Oy:n tulot ja menot saadaan selville! Taas ois vasemmistoministeri löysänny kukkaron nyörejä ja upottanut tuhansia euroja "selvitykseen", sen sijaan että olisi ottanut tilinpäätöksen kauniiseen käteen ja alkanut lukea. Ei ihme, että talous menee päin persettä :jahas:

Ei tietenkään kuulu. Ministerit valitaan poliittisista syistä eikä kansan hyväksi. Näin ne valtiot toimivat demokratiassa. Jos et tätä ymmärrä, niin ymmärrätkö, että miksi vaikka toimitusjohtaja tietää nämä asiat? On olemassa selkeät syyt, miksi yrityksen työntekijät tietävät nämä asiat ja ne syyt puuttuvat täysin demokraattisista päätöksistä. Olisiko aika miettiä valtion ja demokratian toimivuutta?
 
Jottei menisi ihan Arctia Shippingistä ja Kyllösestä jankkaamiseksi niin laitetaampa vaihteeksi tämä uutinen tänne:

Aika käy vähiin: Syntymässä "suunnatonta hämmennystä, joka voi johtaa maailmanlaajuiseen lamaan" - Uutiset - Talouselämä

Kiinnostaisi varsinkin Narrisonfordin, S-kolmosen yms palstamme kansantaloustieteilijöiden analyysi kuinkas nyt näin meinaa käydä. Usahan on ollut monta kertaa tässä ketjussa esimerkkinä kuinka asiat pitäisi hoitaa. Ilmeisesti rahapolitiikan hoito ei sielläkään ole enää ihan mutkatonta vaikka käsitääkseni tässä kai onkin kysymyksessä poliittinen kaupankäynti.

Tämä kiista on pääosin finanssipolitiikkaa koskeva, koska rahapolitiikka on itsenäisten keskuspankkien käsissä, jotka taasen ovat (pitkälle) eristettyjä demokraattisesta päätöksenteosta.

Pååtta ja s-kolmonen tuossa jo kiteyttivät asiaa hyvin. Sen voisi lisätä, että tuo lisäisi entisestään epävarmuutta taloudessa. Itse asiassa, se lisäisi sitä varmaankin todella paljon, koska valtioiden, varsinkin jenkkien, joukkovelkakirjoja on pidetty eräänlaisena turvasatamana.

Itse kirjoittelin mietteitä tuonne toiseen ketjuun:
Huolestuttavaa tuossa on se, että republikaanit ja "libertaarit" ovat saaneet kaikesta päätellen vakuuteltua itsensä vakuuttuneeksi siitä, että mitään vakavaa ei tapahdu, vaikka Yhdysvallat päättäisikin ajautua vapaaehtoisesti maksukyvyttömäksi (toisin sanoen, Yhdysvallat tekee sen poliittisella päätöksellä vaikkei mitään operationaalista rajoitetta olekaan).

Osa "libertardeista" sanoo, ettei mitään huolta ole, koska valtio ei todellisuudessa tuota mitään, vaan ainoastaan verottaa ja näin ollen vain varastaa, joten Yhdysvaltain defaultti on vain askel parempaan suuntaan. Varovaisemmat yksilöt ovat sitä mieltä, että defaultista voi tulla lyhyellä aikavälillä vähän kipeää, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus on tervehdyttävä. Yleensä tähän väliin libertaari vetäisi jonkin syöpäleikkausanalogian.

Tuo libertaarilaita on itse asiassa aika helvetin huolestuttava. Siellä on aika paljon hölmöä jengiä, joiden ymmärrys asioista perustuu suurelta osin YouTubesta tai muualta netistä löydettyihin animoituihin videoihin. Ne aavistuksen verran fiksummat taas ovat tämän porukan ideologisia lähestulkoon kulttihahmoa muistuttavia johtajia, jotka ovat mestareita ns. "cherrypickingissä". Eli harrastavat äärimmäisen valikoivaa tiedonhankintaa (tai -julkistusta). Kaikki data survotaan filtterin läpi, jonka lopputuloksena se saadaan sopimaan siihen omaan rakkaaseen libertaari-ideologiaan. Jos data ei jostain syystä sovi, niin siitä vaietaan, sitä syytetään tekaistuksi (libertaarit ovat esimerkiksi vakuuttuneita, että valtio manipuloi inflaatiodataa. He eivät esimerkiksi ymmärrä miten Yhdysvaltain rahavaranto on voinut kasvaa valtavasti, mutta output-inflaatio pysyy silti matalana. Sen sijaan että he selvittäisivät mistä tämä johtuu, he turvautuvat salaliittoteorioihin.) tai muuta vastaavaa.
 
Satuin huomaamaan tällaisen artikkelin äsken:

6 myyttiä rahasta

1. ENNEN RAHAN KEKSIMISTÄ KÄYTIIN VAIHTOKAUPPAA.

Ilman rahaa elämä kävisi vaivalloiseksi. Lähikaupassa pitäisi neuvotella, saako vanhat lenkkarit ja narukerän vaihdettua kahvipakettiin ja vanulappuihin.

Sellaista elämä ennen oli, kerrotaan rahan syntytarinassa. Kuulemma ennen rahan keksimistä elettiin hankalassa vaihtotaloudessa. Käytännöllisistä syistä päädyttiin valitsemaan vaihdettavista hyödykkeistä yksi, arvokkaat metallit, joita alettiin käyttää yleisenä vaihdon välineenä ja tavaroiden arvon mittana.

Tarinaa toistetaan laajalti, ja erityisen mieltyneitä siihen ovat taloustieteen oppikirjojen laatijat. Antropologit ja historioitsijat ovat tienneet kertomuksen myytiksi jo pitkään. Alkukantaiset yhteisöt kyllä kävivät rituaalinomaista vaihtokauppaa, mutta pikemminkin tuntemattomien tai jopa vihollisten kanssa. Oman yhteisön sisällä tarpeellinen jaettiin ilman vaihtoa ja tinkimistä.

Rahaa ei otettu käyttöön siksi, että vaihtokauppa olisi ollut hankalaa. Rahan alkuperä on velka.

Alun alkaen raha ei ollut kolikoita tai seteleitä, vaan velkaa ja luottoa. Viiden vuosituhannen takaisessa Mesopotamiassa raha oli velkakirjoja.

Jo silloin raha oli niin sanotusti jälkimarkkinakelpoista. Savinen velkakirja lupasi, että velka maksetaan savilaatan haltijalle, ei siis välttämättä velkakirjan alkuperäiselle saajalle. Ei tiedetä, kuinka paljon velkakirjat kiersivät ihmiseltä toiselle, mutta rahan luonne oli alusta asti sama kuin nykyisin. Se on ostettavaa ja myytävää velkaa, saatavia pankilta.

Järjestelmä rahan ympärillä on nyttemmin laajentunut koko yhteiskuntaan ja käynyt yhä monimutkaisemmaksi.


2. RAHA LUODAAN KESKUSPANKKIEN PAINOKONEISSA.

Mistä raha tulee? Monesti ajatellaan, että valtion KESKUSPANKKI luo painokoneissa tai bitteinä rahaa, jota se myöntää tarkoin harkiten liikepankeille, kuten vaikka Nordealle tai Osuuspankille. Tähän käsitykseen perustuvat monet VALTAVIRTAISEN TALOUSTIETEEN opit.

Nykyisessä pankkijärjestelmässä raha syntyy toisaalla: sitä mukaa kun yksityishenkilöt ja yritykset ottavat sitä velaksi. Sanotaan, että raha on ENDOGEENISTA.

Rahan synty on arkinen tapahtuma. Kun pyytää pankista satatuhatta euroa asuntolainaa, saatetaan summa hyvinkin myöntää, jos on vakituinen työpaikka ja säästöjä. Silloin tulevan asunnon*omistajan tilille ilmestyy hurja määrä rahaa.

Pankin holvissa ei kuitenkaan ole nippua painomusteentuoksuisia viisisatasia, jotka siirrettäisiin lainansaajan omaisuudeksi. Ei myöskään ole pankin tiliä, johon keskuspankki olisi siirtänyt varoja pankin sittemmin käytettäväksi ja jolta ne nyt siirrettäisiin asiakkaan tilille.

Raha ilmestyy tyhjästä, kun yksityishenkilö tai yritys ottaa pankista lainan. Tällöin tehdään neljä kirjanpitomerkintää: Lainansaajan tilille merkitään sovittu summa saatavia ja saman verran velkaa. Pankille kertyy velkakirjasta tuo sama summa saatavia ja yhtä suuri velka.

Uutta rahaa luodaan, jos ja kun pankki luottaa saavansa sen takaisin. Rahaa syntyykin sitä mukaa kuin maksukykyiset ihmiset tai yritykset ilmoittavat sitä haluavansa.

Myönnettyään lainan liikepankki kääntyy keskuspankin puoleen ja käytännössä saa aina saman summan niin sanottua keskuspankkirahaa. Keskuspankkirahaa tarvitaan, koska sitä käytetään pankkien väliseen maksuliikenteeseen.

Keskuspankit myöntävät rahan, jos liikepankit eivät ole lainanneet sitä edelleen aivan holtittomasti. Liikepankeilta vaaditaan, että niillä on tietty määrä keskuspankkirahaa, mutta näillä niin sanotuilla reservivaatimuksilla ei ole suurta käytännön merkitystä. Liikepankit kun voivat hankkia lainaamansa rahat jälkikäteen.

Keskuspankit eivät siis ohjaa liikkeellä olevaa rahaa päättämällä kierrossa olevan rahan määrän, vaan ohjaamalla korkotasoa ohjauskorolla. Ohjaus*korko on liikepankkien keskuspankkirahasta maksama korko.

Keskuspankki ei voi normaalisti kieltäytyä liikepankkien lainapyynnöistä, koska tällöin liikepankit joutuvat lainaamaan keskuspankkirahaa toisiltaan. Pankkien väliset lainat lisäävät keskuspankkirahan kysyntää ja nostavat korkoja. Samalla keskuspankkien korkotavoite karkaa niiden hallinnasta.



KESKUSPANKKI: Valtiollinen tai euroalueen
tapauksessa ylikansallinen pankki, joka toteuttaa valtion rahapolitiikkaa.

VALTAVIRTAINEN TALOUSTIEDE: Taloustieteessä ja politiikassa vaikutusvaltainen ja taloustieteen opetuksessa hallitseva uusklassisen taloustieteen perinne.

ENDOGEENINEN RAHA: Raha, joka syntyy markkinoilla lainankysynnän myötä. Vastakohta on eksogeeninen raha, joka syntyy markkinoiden ulkopuolella, kun keskuspankki laskee sitä liikkeelle.


3. RAHA ON NEUTRAALI HYÖDYKE.

Kun jokin hyödyke, eli tavara tai palvelu, on kaupan, sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kysynnän ja tarjonnan lain lausutaankin usein vaikuttavan lähes kaikkialla, missä asioilla on arvo.

Ajatus rahan arvon muotoutumisesta kysynnän ja tarjonnan mukaan liittyy tarinaan rahan alkuperästä vaihtokaupan korvaajana: raha on luotu yhdeksi hyödykkeeksi muiden joukkoon. Raha on hyödykkeenä neutraali, koska sillä ei ole itsessään arvoa. Rahaa on tarkoitus vaihtaa muihin tavaroihin ja palveluihin.

Tätä taloustieteen jykevää kulmakiveä kutsutaan neutraalin rahan aksioomaksi. Sen mukaan raha on kuin mikä tahansa muu ostettava ja myytävä hyödyke, samalla tavalla kuin vaikka banaani. Tästä seuraa, että raha noudattaa samoja kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksia kuin mikä tahansa hyödyke.

Jos banaanien tarjonta räjähtää käsiin, niitä myydään entistä halvemmalla. Samalla kaavalla ajatellaan, että kun rahan tarjonta eli määrä kasvaa, sen arvo laskee. Silloin samalla rahalla saa vähemmän. Syntyy inflaatio.

Eli kun banaanien hinta laskee kasvaneen tarjonnan vuoksi, banaaneja ostetaan enemmän. Tarjonta luo kysyntää.

Tämän ajatuksen mukaan hyödykkeiden kysynnällä ei ole juurikaan merkitystä, vaan ainoastaan niiden tuotannolla. Banaaneja ei kaivattaisi, jos niitä ei saisi lähi-Siwasta tai tienoon isommastakaan marketista.

Kun taloustilanne on tiukka, ihmiset tapaavat ottaa vähemmän lainoja. Jos rahan arvo määräytyisi kysynnän ja tarjonnan mukaan, jäisi perinteisen näkemyksen mukaan tällöin pankkien holveihin enemmän rahaa, ja rahan tarjonta nousisi.

Tällöin pankit voisivat lainata sitä halvemmalla, eli pienemmällä korolla, ja ihmiset alkaisivat taas ottaa innokkaammin lainoja.

Näin ei kuitenkaan ole. Raha ei ole hyödyke kuten banaani. Raha syntyy pankeissa lainaa otettaessa, ja korkoja säädetään ulkoa keskuspankista. Näin ollen rahan tarjonta ei kasva, jos laina jää ottamatta. Lisärahaa ei vain synny. Vaikka ihmiset eläisivät kuinka säästeliäästi, korkotaso on kuitenkin viime kädessä keskuspankin varassa.

Jotta raha olisi kuin hyödyke, keskuspankkien pitäisi laskea sitä liikkeelle rajattu määrä. Koska näin ei ole, ei rahan arvon kehitys noudata samoja lainalaisuuksia kuin muiden hyödykkeiden arvon, eikä rahan tarjonta luo suoraan sen kysyntää.


4. INFLAATIO ON PAHA.

Arkijärjellä on helppo kummeksua, miksi valtion tiukka rahatilanne olisi ongelma. Keskuspankkihan voisi painaa valtiolle sen tarvitsemat varat.

Kyseisen ratkaisuehdotuksen esittänyt on varmasti kuullut myös vastauksen. Rahamäärää ei voi kasvattaa, koska siitä seuraa INFLAATIO.

Suoraan keskuspankkirahoitukseen penseästi suhtautuvat nojaavat ajatukseen, että rahamäärän kasvun pitäisi aina seurata talouden kokonaistuotannon kasvua. Klassisen taloustieteen yhden oppi-isän MILTON FRIEDMANIN mukaan talouskriisit johtuvatkin siitä, että rahan määrää kasvatetaan liian nopeasti, jolloin sen arvo laskee, tai liian hitaasti, jolloin sen arvo nousee ylen määrin.

Pitkälle 1900-lukua valuuttojen arvo oli sidottu kultakantaan, eli valtioilla piti olla hallussaan kultaa liikkeelle laskemansa rahan arvosta. Silloin valtioiden oli hankala lisätä rahan määrää. Kultakannalla rahasta yritettiin tehdä hyödykkeen kaltaista, mutta kyse oli talouspoliittisesta ratkaisusta, jolla pyrittiin pitämään valuutan arvo vakaana.

Enää keskuspankki ei säätele tarkoin liikkeellä olevan rahan määrää. Miten siis on mahdollista, että inflaatio ei ole karannut käsistä?

Kun raha syntyy yksityisestä lainanotosta, asettuu valtion rahankäyttö uuteen asemaan. Pitää paikkansa, että rahan määrän kasvu saattaa lisätä inflaatiota, mutta rahan määrää lisäävät yhtä lailla asuntolainat ja yrityslainat kuin ”rahan painaminen”, eli valtion kulutuksen rahoittaminen keskuspankkiluotoilla.

Jos kulutus lisääntyy rahan määrän kasvun seurauksena, seurauksena on joko tuotannon lisääntyminen tai hintojen nousu. Markkinataloutta ohjaa kilpailu, joten hinnannousuja pyritään viimeiseen asti estämään. Siksi investoinnit, yksityiset tai julkiset, yleensä laajentavat tuotantoa, eli käytännössä parantavat työllisyyttä.

Jos valtio haluaisi heikossa taloustilanteessa kiihdyttää taloutta tekemällä suoria investointeja, ei seurauksena olisikaan usein pelätty HYPERINFLAATIO, vaikka moista uhkaa on viime aikoinakin väläytelty.

Järkevästi toteutetun elvytyksen seuraus olisi parempi työllisyys ja hieman suurempi inflaatio. Tämän taloustieteilijä JOHN KEYNESIN hahmotteleman, niin sanotun keynesiläisen näkökannan mukaan kysynnän kiihdyttäminen keskuspankkirahaa lisäämällä on etenkin taantumassa hyvää talouspolitiikkaa. Valinta inflaation ja työllisyyden välillä pitäisikin nähdä poliittisena ja ideologisena keskusteluna.

Laajat julkiset investoinnit ja valtion liikkeelle laskema lisäraha alkavat käydä haitallisiksi ja aiheuttaa voimakasta inflaatiota vasta, kun täystyöllisyys on saavutettu.



INFLAATIO: Rahan ostovoiman heikkeneminen ja siitä johtuva hintojen nousu.

MILTON FRIEDMAN: (1912–2006) Yhdysvaltalainen talousnobelisti ja merkittävimpiä viime vuosisadan talousteoreetikkoja yhdessä John Maynard Keynesin kanssa.

HYPERINFLAATIO: Tunnetuimmat esimerkit ovat Zimbabwen ja Weimarin tasavallan hurjat inflaatiot. Kumpikaan ei johtunut vain rahamäärän kasvusta, vaan tuotantorakenteen suurista murroksista. 2000-luvulla Zimbabwen talouden rampautti presidentti Robert Mugaben epäonnistunut maareformi. 1920-luvun Weimarissa tuotantorakenne romahti ensimmäisen maailmansodan ja siitä seuranneiden sota*korvausten vuoksi.

JOHN MAYNARD KEYNES: (1883–1946) Englantilainen taloustieteilijä, joka esitti ajatuksen, että taloutta voitaisiin laajasti ottaen hallita. Keskeistä taloustieteen vaihtoehtosuuntausta edustavat niin kutsutut jälkikeynesiläiset, jotka ovat kehittäneet Keynesin ajatuksia pidemmälle, muun muassa modern monetary theory -nimellä kulkevaksi rahateo*riaksi.


5. VALTION TALOUTTA ON HOIDETTAVA KUIN KODIN TALOUTTA.

Vaikeina aikoina tarvitaan kuria ja säästöjä. Helsingin Sanomien tänä keväänä TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista kannattaa tiukkaa talouskuria, säästöjä ja leikkauksia, jotta valtion velkaantuminen saadaan taitettua.

Velkaisista valtioista puhutaankin usein samaan sävyyn kuin velkaisista kotitalouksista. Valtion ja yksityisellä velalla on kuitenkin eronsa. Valtio kestää velkaa huomattavasti M. & M. Meikäläisten kotitaloutta ja jopa yrityksiä paremmin.

Moderni länsimainen valtio ei ajaudu maksukyvyttömäksi velkojensa tähden, koska se velkaantuu lähes aina omassa valuutassaan. Omaa valuuttaa saa tarpeen mukaan omasta keskuspankista.

Vaikka inflaatio rahan painamisen vuoksi nousisi tai valuutan kurssi heikkenisi, se olisi pienempi paha kuin maksukyvyttömyys tai konkurssi. Seikasta huomautti myös Nobel-palkittu taloustieteilijä Paul Krugman toukokuun alussa blogissaan. Hän kirjoitti, että peloista huolimatta velat eivät voi ajaa Iso-Britanniaa suuriin maksuongelmiin.

Velan suhteen ongelmia voi aiheuttaa euro*alueen rakenne.

Vaikka Japanin valtionvelka on jo reilusti yli 200 prosenttia suurempi kuin maan bruttokansantuote, huomattavasti enemmän kuin Kreikalla koskaan, saa maa silti lainoja hyvin pienillä koroilla. Japani on velkaantunut omassa valuutassaan, joten se pystyy hoitamaan jenivelkansa.

Kreikalle ja muille euromaille euro on kuin vieras valuutta: kenelläkään ei ole omaa keskuspankkia.
Rahoitusmarkkinoiden epäluulo velkaantuvia euromaita kohtaan johtuikin siitä, että euromaa voi itse asiassa tulla maksukyvyttömäksi ja luottokelvottomaksi. Ei tiedetty, miten Euroopan keskuspankki kriisitilanteissa auttaisi ongelmamaita.

Kaikesta huolimatta euromaidenkin julkinen velka on pienempi ongelma kuin ylisuuri kotitalouden tai yrityksen velka, koska mailla on sentään verotusoikeus.

Talouden alamäessä verotulot pienenevät ja työttömyyskorvauksiin ja muihin sosiaalimenoihin kuluva summa kasvaa. Valtioiden velan kasvu taantumassa onkin nykyisessä talousjärjestelmässä mekanismi, joka keventää laman vaikutuksia.

Kotitalouskielikuvaan ja talouskuriin kannustavassa talousajattelussa tämä nähdään ongelmana, vaikka velan kasvussa voisi nähdä myös hyviä piirteitä. Kun yritysten investoinnit vähenevät, valtion kulutus lisääntyy ja talous tasapainottuu.

Koti- ja valtiontalouden vertaaminen kuitenkin elää ja voi hyvin. Se on arkinen ja selkeä ajatus, joka saa talouskurin tuntumaan järkevältä.

Ajatuksen vyönkiristyspolitiikan hyödyllisyydestä ovat omaksuneet kaikki puolueet. Vaikka kitsaan taloudenpidon sosiaalisia vaikutuksia pidettäisiinkin harmillisina, vyönkiristyksen kansantaloudellista hyötyä harvoin kyseenalaistetaan.

Oxfordin yliopiston professorit David Stuckler ja Sanjay Basu esittävätkin tuoreessa kirjassaan Body Economic: Why Austerity kills, että leikkauspolitiikka ja taantuma ovat nostaneet itsemurhien määrää, masennuslääkkeiden käyttöä, HIV-tartuntojen kasvua ja nuorisotyöttömyyttä.

Ja talouskuri saattaa olla väärä lääke myös julkiseen velkaantumiseen. Kun yritykset supistavat ja irtisanovat, valtion ei pidä tehdä samoin. Vaikka kuri hidastaisi velkaantumista, velka-aste suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa kääntyä nousuun, koska kaikkialla vähenevät rahavirrat kuristavat talouskasvua.

Suoraselkäisiä ratkaisuja tiukassa taloustilanteessa eivät olisikaan enemmistön toivomat kuri, säästöt ja leikkaukset, vaan rohkeat investoinnit ja työllisyyden parantaminen velkaa kaihtamatta.


6. RAHA ON VAIN RAHAA.

Rahalla ei tee mitään, jos sitä ei käytä. Sen arvo on välinearvoa.

Raha on kuitenkin vahva argumentti. Sen arvo ja voima poliittisessa päätöksenteossa on valtava ja melko lailla kyseenalaistamaton.

Ensin raha määrittelee sen, mikä on mahdollista, eli mihin se riittää. Sitten sen avulla voidaan valita paras mahdollinen vaihtoehto, eli kustannuksiltaan ja hyödyiltään tehokkain.

Rahan ajatellaan olevan kuin lasia: siihen ei tartu muita arvoja.

Meillä on silti paljon rahaan liittyviä sääntöjä. Osa on lakeja, jotka säätelevät, miten joitakin asioi*ta saa ostaa ja myydä. Esimerkiksi ihmiselimillä ei saa Suomessa käydä kauppaa ja lääkkeitä saa myydä vain apteekissa.

Osa on kansantietoa. Vaikka rahaa käytetäänkin moniaalla, se ei määritä kaikkia ihmisten välisiä suhteita. Ystävyyssuhteita ei ole sopivaa solmia rahasta, työpaikkoja ei saa ostaa, parisuhteidenkin soisi järjestyvän muilla perusteilla. Rahaan liittyvät normit ovat usein alitajuisia.

Yksi on kuitenkin kateissa, nimittäin kattava teoreettinen pohdinta rahan moraalista. Milloin rahaa voi käyttää? Mistä sitä sopii hankkia? Mitä raha meille tekee?

Ja ennen kaikkea: mitä rahalla voi ostaa, ja miten rahaa jaetaan?

Rahalla on taipumus laajentaa omaa piiriään uusille alueille. Jos rahaa pidetään annettuna ja neutraalina, se saa rauhassa määrittää yhä suuremman osan elämästä. Jos taas rahan moraalista luonnetta pohdittaisiin tarkemmin, voitaisiin sille luoda rajat. On alueita, johon rahaa ei sovi päästää, ja on alueita, joilla kustannustehokkuus ei ole pätevä argumentti.

Rahan jakaminen on tasa-arvokysymys. Raha on demokraattista siinä mielessä, että periaatteessa kuka tahansa voi käyttää rahaa. Toisaalta raha eriarvoistaa ihmisiä: rahakkaat ovat rahattomia paremmassa asemassa.

Neutraalin ja hajuttoman rahan maailma on vaihtoehdottomuuden maailma. Vaihtoehtoja syntyy, kun kysytään sen perään, mitä raha oikein on.

***

Teksti: Mikko Pelttari

Kuvat: Maisa Piukka

Yliopisto-lehti | Helsingin yliopisto
 
Tämä nyt ei suoraan liity Suomeen mutta kuvastaa hyvin millaisia hölmöjä on väärillä paikoilla: Etla ennustaa sähkölaskuun kovaa korotusta | Kauppalehti.fi

"Ilmastopolitiikka nostaa sähkön hintaa ja liuske-energia heikentää Euroopan kilpailukykyä Yhdysvaltoihin nähden. Tämä tilanne tuli yllätyksenä ja on kuin sokki , jota ei nähty ja tämä kilpailuasetelma on iso haaste energiaintensiiviselle teollisuudelle.”"
 
Tämä nyt ei suoraan liity Suomeen mutta kuvastaa hyvin millaisia hölmöjä on väärillä paikoilla: Etla ennustaa sähkölaskuun kovaa korotusta | Kauppalehti.fi

"Ilmastopolitiikka nostaa sähkön hintaa ja liuske-energia heikentää Euroopan kilpailukykyä Yhdysvaltoihin nähden. Tämä tilanne tuli yllätyksenä ja on kuin sokki , jota ei nähty ja tämä kilpailuasetelma on iso haaste energiaintensiiviselle teollisuudelle.”"

Kyllähän Kataisellekin tuli yllätyksenä se, että lama ja laskusuhdanne koski myös Suomea, ja että Kreikalle pitikin antaa tukea monta kertaa... Tosi kovia yllätyksiä jotka normi kansalainen tiesi kuitenkin jo ajoissa, mutta Katainen ei. Kumma että joku vielä uskoo jotain mitä hallituksessa istuvat poliitikot puhuvat. Koskee kai kaikkia maita, poliitikko on pahin valepukki ikinä, ainakin jos istuu hallituksessa.
 
Viimeksi muokattu:
On meillä kyllä niin epäpätevää porukkaa valtion johdossa että huh hah heijaa...

Tässä ollaan suurten kysymysten äärellä. Huomasin jokin aika sitten tuolla kansalaisaloite.fi -sivustolla aloitteen otsikolla Kansanedustajien laadun ja osaamistason nostaminen. On kyllä ehkä populistisinta ja provosoivinta tekstiä mitä olen vähään aikaan lukenut. Lainaan tähän mitä tässä haetaan eduskuntaan kansanedustajiksi hakevilta:

- ylempi korkeakoulututkinto
- vähintään 40 vuoden ikä vaalivuotena
- vähintään 10 vuoden työkokemus muissa kuin poliittisissa tehtävissä (poliittiset tehtävät tarkoittavat tehtäviä, joihin avoimesti tai tosiasiallisesti nimitetään puoluejäsenyyden perusteella)
- avioliitto tai rekisteröity parisuhde
- lapsi tai lapsipuoli kasvatettavana (joko nyt tai on ollut)
- ei vankeustuomioita (myös ehdollinen vankeus lasketaan)
- virheettömät luottotiedot 10 kokonaista vuotta ennen vaalivuotta
- miehillä asevelvollisuus suoritettu (ehdokkaaksi eivät siis sovi siviilipalveluksen suorittaneet tai vapautetut, ellei vapautus johdu ruumiinvammasta tai sairaudesta, joka on aiheutumisestaan alkaen pysyvä)

Osa kansalaisista on aidosti sitä mieltä, että demokraattinen päätöksenteko tulisi ulkoistaa armeijan käyneille perheellisille korkeakoulutetuille (tässä ilmeisesti halutaan tehdä Suomesta lopullisesti mini-USA, jossa Kokoomus ja sen variaatiot muodostavat koko edustajiston). Vaikka kansa äänestää aina väärin, äänestää se jatkuvasti kuitenkin siten, että esim. korkeakoulutettuja on eduskunnassa tuplasti siihen nähden paljonko heitä on suhteessa väestöön. Harmillista tällainen idiotismi on siksi, että maisterin tutkinto miltään tieteenalalta ei takaa sitä, että ihminen tekisi järkeviä tai perusteltuja päätöksiä. Kaikista pienin tae on se, että olet valtiotieteiden maisteri - käsitteet ovat hallussa, mutta politiikan lopputuote on viime kädessä arvovalintojen tekeminen (virkamiesten on hyvä sitten olla juristeja ja valtiotieteilijöitä). Hyötyä koulutuksesta usein on, mutta haluaisin useamman ihmisen ymmärtävän kuinka vahingollista se olisi jos 100% kansanedustajista olisi korkeasti koulutettuja. Onhan nyt jo pitkään nähty kuinka Suomessa koulutetaan työttömiä, koska toisten koulutusalojen koulupaikkoja on liikaa ja toisten liian vähän. Mikäli korkeakoulutetut päättäisivät näistä asioista keskenään, olisi mahdollisesti kadunkulmat täynnä työttömiä humanisteja.

Tällaiseen pelleilyyn ei oikeasti voitaisi ikinä mennä, koska koko ihanne toimivasta demokratiasta kaatuisi siihen. Kansanedustaja on kansan edustaja - millainen kansa, sellaiset edustajat. Asioista voi ja saa aina olla montaa mieltä, mutta muistutan tuhansien kansalaisten olevan sitä mieltä, että Teuvo Hakkarainen on tehnyt eduskunnassa työnsä hyvin. Demokratiaan kuuluvat myös Hakkaraiset ja heidän kaltaisensa.

Tuolla on myös tehty kansalaisaloite korkeakoulututkinnon edellyttämisestä ministereille. En kyllä näe tuollaisestakaan edellytyksestä mitään hyötyä. Esimerkiksi Jorma Ollila on äärimmäisen paljon lukenut, asioihin perehtynyt ja pätevöitynyt mies. En voisi silti olla enempää eri mieltä hänen työryhmänsä hankkeesta, jolla haetaan ihmisten henkilöautoihin jonkinlaisia satelliittipaikantimia. Tätä edustajien pätevyyttä hakiessa halutaan usein talousviisaita bisnesneroja johtamaan Ab Suomi Oy:tä Arkadianmäelle - juuri tällaisia ihmisiä kuten Jorma Ollila. Vaikkei Ollila ole ikinä ollut kansanedustaja, tämä gps-paikannin -esimerkki osoittaa sen mitä sieltä voisi olla odotettavissa. Väittäisin, että jos esim. Juhana Vartiaisen kaltaiset ihmiset saisivat päättää kaikesta, olisimme entistäkin raskaammin verotettu maa (ja nimenomaan keski- ja pienituloisille). Talouden asiantuntijat voidaan laittaa valtionyhtiöihin toimitusjohtajiksi tulosvastuulla, jonka jälkeen tavallinen kansanedustaja Matti Meikäläinen voi olla päättämässä, että kyseiselle tj:lle ei makseta 600k € palkkaa vuodessa, vaan 180k riittää aivan hyvin.

EDIT: toisaalta ihmettelen kyllä kuinka selkärangaton voi olla sellainen broileri, joka lähtee eduskuntaan, vaikkei ole päivääkään tehnyt oikeita töitä. Vielä enemmän ihmettelen miksi tällaisia äänestetään.
 
Tällaiseen pelleilyyn ei oikeasti voitaisi ikinä mennä, koska koko ihanne toimivasta demokratiasta kaatuisi siihen. Kansanedustaja on kansan edustaja - millainen kansa, sellaiset edustajat.

Kyllä voitaisiin, koska olemmehan jo menneet nykyiseen pelleilyyn. Edustaja on joku, joka asetetaan vapaaehtoisesti edustamaan itseään jonnekin. Kansalainen ei nykyisin voi valita itselleen edustajaa. Minulla ei esim ole koskaan ollut edustajaa kun olen äänestänyt. Nyt jo on mielivaltaista demokratian rajoittamista. Minun pitää jostain syystä äänestää ihmistä, joka asuu lähellä minua sen sijaan että äänestäisin ihmistä, joka on minua lähellä ajatuksiltaan. Voin äänestää vain puolueita. En voi äänestää puolueita, joita eduskunta ei hyväksy. En voi vaihtaa edustajaani tarpeen tullen. Kansanedustaja ei edusta mitään muuta kuin puoluetta.

Emme elä demokratiassa. Emme elä edes edustuksellisessa demokratiassa. En minä demokratiaa kannatakaan, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei nykyjärjestelmä ole demokratiaa.
 
Eduskunta nyt on lähinnä teatteria, jossa kansanedustajien jorinat eivät kiinnosta ketään ja niitä, jotka päätöksiä tekevät, vielä vähemmän. Toki olis kiva jos edes siellä nyt oleva porukka ymmärtäis mitään esim. sellaisten koukeroiden kuin numeroiden päälle. Miljoonia ja miljardeja vaan pyöritellään vaikkei osata edes kertotaulua. :)
 
Kyllä voitaisiin, koska olemmehan jo menneet nykyiseen pelleilyyn. Edustaja on joku, joka asetetaan vapaaehtoisesti edustamaan itseään jonnekin. Kansalainen ei nykyisin voi valita itselleen edustajaa. Minulla ei esim ole koskaan ollut edustajaa kun olen äänestänyt. Nyt jo on mielivaltaista demokratian rajoittamista. Minun pitää jostain syystä äänestää ihmistä, joka asuu lähellä minua sen sijaan että äänestäisin ihmistä, joka on minua lähellä ajatuksiltaan. Voin äänestää vain puolueita. En voi äänestää puolueita, joita eduskunta ei hyväksy. En voi vaihtaa edustajaani tarpeen tullen. Kansanedustaja ei edusta mitään muuta kuin puoluetta.

Emme elä demokratiassa. Emme elä edes edustuksellisessa demokratiassa. En minä demokratiaa kannatakaan, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei nykyjärjestelmä ole demokratiaa.

Tästä kaikesta olen samaa mieltä. Sitä vain tuossa pohdin, että jos nykyjärjestelmään lisätään jokin tutkintovaatimus, olisi se vielä tuhat kertaa vähemmän demokratiaa.


Eduskunta nyt on lähinnä teatteria, jossa kansanedustajien jorinat eivät kiinnosta ketään ja niitä, jotka päätöksiä tekevät, vielä vähemmän. Toki olis kiva jos edes siellä nyt oleva porukka ymmärtäis mitään esim. sellaisten koukeroiden kuin numeroiden päälle. Miljoonia ja miljardeja vaan pyöritellään vaikkei osata edes kertotaulua. :)

Olisi hyvä jos löytyisi sellaista väkeä, joka ymmärtäisi oikeasti vastuullisuuden perään. Rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä pysyvästi, jotta kestävyysvaje saataisiin joskus kurottua umpeen. Päivä päivältä on veronmaksuhalu melko kortilla, kun tietää että joku päivä omilla veroilla ei enää makseta kuin vanhojen velkojen korot. Hyvinvointiyhteiskunta on ihan hauska sana, mutta nyt on vaan tosiasia että monista paikoista on leikattava kovalla kädellä pysyvästi. Kyllönenkin tietysti luulee, että yksityisautoilun veronkorotuksilla saadaan valtiontalous tasapainoon - kyllä tämä kaikki lähtee näiden suurten rahareikien leikkauslistoilla kuntoon. Tulonsiirto ei ole ihmisoikeus!
 
Tästä kaikesta olen samaa mieltä. Sitä vain tuossa pohdin, että jos nykyjärjestelmään lisätään jokin tutkintovaatimus, olisi se vielä tuhat kertaa vähemmän demokratiaa.

Eiväthän "pientä valtiota" kannattavat libertaarit haluakaan demokratiaa. He haluavat vahvan valtiokoneiston, joka puolustaa omistusoikeuksia demokratiaa (demos=kansa, kratos=valta) vastaan. Libertarismi on omistavan yhteiskuntaluokan elitistinen yhteiskuntafilosofia, jota myydään massoille lätkimällä "vapaus"-termiä joka väliin. Jos he onnistuisivat jotenkin artikuloimaan miten ääniä voitaisiin allokoida omaisuuden perusteella demokratiassa niin he varmasti tekisivät sen. Eivät varmaan vaan ole keksineet miten laittaa "vapaus"-termi sinne sekaan ja myydä tämä ideologia massoille.

Olisi hyvä jos löytyisi sellaista väkeä, joka ymmärtäisi oikeasti vastuullisuuden perään. Rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä pysyvästi, jotta kestävyysvaje saataisiin joskus kurottua umpeen. Päivä päivältä on veronmaksuhalu melko kortilla, kun tietää että joku päivä omilla veroilla ei enää makseta kuin vanhojen velkojen korot. Hyvinvointiyhteiskunta on ihan hauska sana, mutta nyt on vaan tosiasia että monista paikoista on leikattava kovalla kädellä pysyvästi. Kyllönenkin tietysti luulee, että yksityisautoilun veronkorotuksilla saadaan valtiontalous tasapainoon - kyllä tämä kaikki lähtee näiden suurten rahareikien leikkauslistoilla kuntoon. Tulonsiirto ei ole ihmisoikeus!

Minäkin haluaisin, että löytyisi väkeä, jotka oikeasti ymmärtäisivät vastuullisuuden perään. Tämä oli muuten sarkasmia, jos jäi jollekin epäselväksi.
 
Olisi hyvä jos löytyisi sellaista väkeä, joka ymmärtäisi oikeasti vastuullisuuden perään. Rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä pysyvästi, jotta kestävyysvaje saataisiin joskus kurottua umpeen. Päivä päivältä on veronmaksuhalu melko kortilla, kun tietää että joku päivä omilla veroilla ei enää makseta kuin vanhojen velkojen korot.

Mua ihmetyttää tämä, miten voi löytyä pohjattomasti luottoa järjestelmään. Olisi varmaan hyvä, jos joku johtaisi maata sen parhaaksi, mutta tämä pelkkää fantasiaa. Kuin odottaisi kadulta löytävänsä miljoonan muovipussissa. Ei demokratiassa valtaan päädy vastuullinen henkilö, vaan suosittu henkilö. Henkilö joka lupaa eniten murusia pöydästä häntä äänestäneillä. Joka vuosi sulta ryöstetään puolet tuloista ja silti sä olet tyytyväinen siihen, jos vain saat pienen osan siitä takaisin. Etkö ymmärrä, että jos sinulta ei varasteta mitään, niin sinulla on enemmän kuin jos sinulta varastetaan puolet ja annetaan siitä murusia takaisin?
 
Eiväthän "pientä valtiota" kannattavat libertaarit haluakaan demokratiaa. He haluavat vahvan valtiokoneiston, joka puolustaa omistusoikeuksia demokratiaa (demos=kansa, kratos=valta) vastaan.

Liberaali ei halua vahvaa valtiota, vaan heikon valtion. Minimalistisen valtion nykyisestä, joka korkeintaan pitää huolta omistusoikeudesta. Eli oikeidesta omistaa itsensä ja työnsä tulos, riippumatta siitä kuinka monta ihmistä haluaa sen työn tuloksen ryöstää tai sinut raiskata.

Libertarismi on omistavan yhteiskuntaluokan elitistinen yhteiskuntafilosofia, jota myydään massoille lätkimällä "vapaus"-termiä joka väliin. Jos he onnistuisivat jotenkin artikuloimaan miten ääniä voitaisiin allokoida omaisuuden perusteella demokratiassa niin he varmasti tekisivät sen. Eivät varmaan vaan ole keksineet miten laittaa "vapaus"-termi sinne sekaan ja myydä tämä ideologia massoille.

Mihin muuhun tämä perustuu kuin puhtaaseen sosialistiseen propagandaan. Liberalismi ei ole vapaustermin lätkimistä mihinkään. Se lätkiminen on sosialististen totalirististen valtioiden touhua. Sitä mitä natsit, neuvostoliitto ja pohjois-korea tekevät. Liberalismi on vapautta. Oletko koskaan edes miettinyt mitä vapaus on? Liberalisti ei kannata äänioikeutta toisen omaisuuteen millään perusteella. Ei varsinkaan oman omaisuuden perusteella. Liberalisti kannattaa vain vapaaehtoista kanssakäymistä. Vapaaehtoista vaihtokauppaa ja yhteistyötä. Yritä edes perustella väitteesi vai onko tarkoituskin vain herjata ja välttää keskustelua?

Mitä usemman viestin luen sosialisteilta niin sitä vakuuttuneemmaksi tulen siiitä, ettei heillä ole mitään moraalia. Ei mitään rehellisyyttä. Heille näyttää olevan täysin samantekevää ovatko heidän väitteensä totta vai eivät. Ei ole edes väliä onko se johdonmukaista. Syytetään vapautta siitä, että se haluaisi määrätä muiden elämästä. Ainoa millä on merkitystä on, että pääsee haukkumaan muita ja kehumaan omia.
 
No miksi sitä demokratiaa täytyisi lisätä? Ehkä pikemminkin etsiä uusia muotoja laskea sitä maltillisesti. Tässä meitä kaikkia fiksumman tyypin mielipide: Epädemokraattista pulinaa - Kolumnit - Turun Sanomat

Puolueet voisivat olla esimerkiksi laittamatta missejä ministeriksi, vaikka missi saisi paljon ääniä. Ei oikein ole järkeä valita ulkonäön puolesta päättäjiä korkeisiin asemiin, vaikka kansa äänestäisi kauniita ihmisiä.
 
Liberaali ei halua vahvaa valtiota, vaan heikon valtion. Minimalistisen valtion nykyisestä, joka korkeintaan pitää huolta omistusoikeudesta.

Sekoitat skaalan ja intensiteetin. Libertaariin ideologiaan kuuluu skaalaltaan pieni valtio, eli sillä tulisi olla vähän tehtäviä. Mitään redistributiivisia tehtäviä ei tietenkään saa olla. Intensiteetiltään sen tulisi kuitenkin olla vahva, eli pitää huolta yksityisestä omistusoikeudesta vaikka väkivalloin.

Ja näinhän nimenomaan on toimittu. Chile hyvänä esimerkkinä.



Eli oikeidesta omistaa itsensä ja työnsä tulos, riippumatta siitä kuinka monta ihmistä haluaa sen työn tuloksen ryöstää tai sinut raiskata.
Libertarismi on nimenomaan noin 30-vuotiaiden valkoihoisten työssäkäyvien hyvin toimeentulevien täysissä sielun (no ei välttämättä...) ja ruumiin voimissa olevien ideologia.

Vapauden määrä libertarismissa määrittyy samalla tapaa kuin vauraus markkinoilla: toisilla sitä on vähän enemmän kuin toisilla. Ja tämä asiantila on hyväksyttävä, koska "vapaus".

Mihin muuhun tämä perustuu kuin puhtaaseen sosialistiseen propagandaan. Liberalismi ei ole vapaustermin lätkimistä mihinkään. Se lätkiminen on sosialististen totalirististen valtioiden touhua. Sitä mitä natsit, neuvostoliitto ja pohjois-korea tekevät. Liberalismi on vapautta. Oletko koskaan edes miettinyt mitä vapaus on? Liberalisti ei kannata äänioikeutta toisen omaisuuteen millään perusteella. Ei varsinkaan oman omaisuuden perusteella. Liberalisti kannattaa vain vapaaehtoista kanssakäymistä. Vapaaehtoista vaihtokauppaa ja yhteistyötä. Yritä edes perustella väitteesi vai onko tarkoituskin vain herjata ja välttää keskustelua?

Mitä usemman viestin luen sosialisteilta niin sitä vakuuttuneemmaksi tulen siiitä, ettei heillä ole mitään moraalia. Ei mitään rehellisyyttä. Heille näyttää olevan täysin samantekevää ovatko heidän väitteensä totta vai eivät. Ei ole edes väliä onko se johdonmukaista. Syytetään vapautta siitä, että se haluaisi määrätä muiden elämästä. Ainoa millä on merkitystä on, että pääsee haukkumaan muita ja kehumaan omia.

Tämä perustuu muun muassa Philippe Mirowskin toimittamaan kirjaan, jossa käydään seikkaperäisesti läpi kuinka Mont Pelerin Society muotoili uusliberalismin poliittiseksi ohjelmaksi (esimerkiksi Wikipediassa lukee, että MPS kannattaa klassista liberalismia. Ei todellakaan pidä paikkaansa). Kun nyt vedit natsikortin ensimmäisenä esiin, niin sanottakoon, että natsikirjailija Carl Schmittin ajattelu vaikutti muun muassa Hayekiin siten, että hän näki täysin mahdollisena sen, että demokratia voidaan korvata diktatuurilla, jos diktaattori suojelee omistusoikeuksia tehokkaammin. Hayek itse viittasi Schmittiin "Hitlerin hovijuristina". Hayekin mielestä vahvalla valtiolla voitiin neutralisoida se, että kansa esittäisi tyhmyydestään johtuen demokratiassa vaatimuksia, jotka eivät olisi yhteensopivia (uusliberaalin) sosiaalisen järjestyksen kannalta. Kuten sanottua, kansan pitäisi vain hyväksyä, että vapauden määrä libertarismissa määrittyy samalla tapaa kuin vauraus markkinoilla: toisilla sitä on vähän enemmän kuin toisilla. Ja tämä asiantila on hyväksyttävä, koska "vapaus".

Eihän esimerkiksi Mont Pelerin Society ei ole ollut eikä ole millään tavoilla avoin. Jäseneksi ei tuosta noin vaan liitytä. Karl Popperin ja Hayekin välillä asiasta syntyi kiista. Saattoi olla, että Popper peräti erosi yhdistyksestä sen vuoksi, ettei se ollut avoin.

Joten toki sitä "vapaus"-termiä lätkitään näissä libertaaripiireissä täysin mielivaltaisesti.

Uusklassiset taloustietelijät eivät usein ymmärrä uusklassista taloustiedettä, varsinkaan sen historiaa. Sama vaikuttaa pätevän libertaareihin - eivät ymmärrä omaa ideologiaansa eivätkä sen historiallisia juuria.

Mirowskin teksti löytyy täältä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Niin ja Chilen lisäksi voidaan mainita esimerkiksi Thatcherin Britannia, jossa Thatcher väkivalloin murskasi ammattiyhdistykset.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koskihan piti tätä osoituksena "vapaudesta".

Koski istuu Helsingissä kokoomusnuorten piiritoimiston neuvotteluhuoneessa. Puhutaan hetki Margaret Thatcherista, Britannian ensimmäisestä naispääministeristä. Rautarouva kun näkyy Kosken kampanjavideollakin.

”Hän on puolustanut vapautta”, Koski kehuu.

Kukapa ei vapautta puolustaisi. Mutta se kuulostaa vähän abstraktilta. Millä tavoin hän on lisännyt vapautta konkreettisesti?

”Kukistamalla työväen. . . ei kun siis ammattiyhdistysliikkeen”, Koski vastaa.



Onneksi meillä on näitä "vapauden" puolustajia.

Valitettavasti mieleen tulee ennemminkin NÄMÄ.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom