Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Etkö sä nyt jo tajua, ettei täällä jakseta keskittyä suuriin linjoihin kuten Euro-alueen rahoitusinstituutioihin? Lopeta ennen kuin laitat jotain faktaa, joka ei sovi klassiseen makrotaloustieteeseen tai Hesarin pääkirjoituksen talousnäkemyksiin.

Heh ;)

Toi oli kyllä ihan pätevä dokkari. Kyllä Vartiainen sai NAIRU:nsa sinne väliin ujutettua, mutta onneksi perään oli lyöty Wrayn ja Galbraithin perustelut siitä miksi tietyn työttömyysasteen (6-10 prosentin tai jopa 50) ylläpitäminen on niin sekopäinen idea. Vartiainen tosin vaikutti tässä dokkarissa jopa vähän täyspäisemmältä kuin mihin on totuttu Sailaksen kanssa.

Suora linkki Areenaan:
http://areena.yle.fi/tv/1765894
 
Ompas sitä tullut oltua lauantai-illan pöhinöissä kriittisellä päällä.

Toi oli kyllä ihan pätevä dokkari.
Dokkari? Come on... no ihan mielenkiintoista propagandaa kuitenkin.

onneksi perään oli lyöty Wrayn ja Galbraithin perustelut siitä miksi tietyn työttömyysasteen (6-10 prosentin tai jopa 50) ylläpitäminen on niin sekopäinen idea.
Onko se varsinaisesti kenenkään idea että pidetäänpäs tällaista työttömyyttä? Siinähän joku arvioi että "rakenteellinen työttömyys" on suomessa luokkaa 6 prosenttia ja vähän vihjailevasti leikaten siihen toinen kommentoi että ei ole järkevää pitää sellaista työttömyyttä aivan niinkuin kyseessä olisi kovinkin tarkoituksellinen juttu.

Ja koko ohjelman clue oli ton Galbraithin sanoin:
- (21:30) valtioiden ei tarvitse maksaa velkojaan vaan (26:50) ne annetaan anteeksi
Etelä-euroopan kohdalla tuo on ollut jo jonkin aikaa toki selvää.

No en väitä viisaampia vastaan. Ehkä kaikki velat pitäisi painaa villaisella, resetoida systeemi ja jakaa omaisuus uudestaan. Luultavasti se olisi kansan suuren osan etu.
Katellaan seuraavat sata vuotta mihin omaisuus ajautuu ja jaetaan ne taas uusiksi. Onhan sitä aikoinaan maaorjuuskin lopetettu, torppareita vapautettu jne.

Voisi toki olla ne paljon puhutut rakenteet siinä vaiheessa niin palio sekasin että saataisiin sitä tervettä kasvua odotella hetki, tai ainakin lähtötaso on jossain muualla kuin nykyinen.
 
Onko se varsinaisesti kenenkään idea että pidetäänpäs tällaista työttömyyttä? Siinähän joku arvioi että "rakenteellinen työttömyys" on suomessa luokkaa 6 prosenttia ja vähän vihjailevasti leikaten siihen toinen kommentoi että ei ole järkevää pitää sellaista työttömyyttä aivan niinkuin kyseessä olisi kovinkin tarkoituksellinen juttu.

Auttaa kun tuntee tuota uusklassista taloustiedettä. NAIRU-mallin idea nimenomaan on, että inflaatio kiihtyy mikäli työttömyysaste painetaan tuon 6-10 prosentin alapuolelle. Empiirinen datahan tuota ei tuota NAIRU-mallia tue, mutta niin vaan Vartiainen sen tässäkin yhteydessä toi esille. NAIRU-malli on pääsyy tällä hetkellä sille miksi uusklassisen taloustieteen edustajat vastustavat mitään valtion rahoittamia työllistämisohjelmia.

Ja koko ohjelman clue oli ton Galbraithin sanoin:
- (21:30) valtioiden ei tarvitse maksaa velkojaan vaan (26:50) ne annetaan anteeksi
Etelä-euroopan kohdalla tuo on ollut jo jonkin aikaa toki selvää.

Hyppäät asiasta toiseen. Ensimmäisessä kohdassa (21:30) Galbraith tuo esille, ettei valtio voi ajautua omassa suvereenissa kelluvassaan valuutassa maksukyvyttömäksi. Mistään velkakriisistä ei siis voi olla kyse.
Toisessa kohdassa Galbraith (26:50) puhuu velkakriisistä, viitaten vieraassa valuutassa velkaantuneisiin valtioihin, jotka todella voivat ajautua maksukyvyttömiksi. Tällöin tosiaankin velkojen uudelleenjärjestely ja jopa anteeksiantaminen voivat tulla kyseeseen ja näin onkin esimerkiksi joidenkin Etelä-Amerikan maiden osalta tehty.
 
Auttaa kun tuntee tuota uusklassista taloustiedettä. NAIRU-mallin idea nimenomaan on, että inflaatio kiihtyy mikäli työttömyysaste painetaan tuon 6-10 prosentin alapuolelle. Empiirinen datahan tuota ei tuota NAIRU-mallia tue, mutta niin vaan Vartiainen sen tässäkin yhteydessä toi esille. NAIRU-malli on pääsyy tällä hetkellä sille miksi uusklassisen taloustieteen edustajat vastustavat mitään valtion rahoittamia työllistämisohjelmia.
Mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä järjettömämmältä tuo talous"tiede" vaikuttaa.

Hyppäät asiasta toiseen. Ensimmäisessä kohdassa (21:30) Galbraith tuo esille, ettei valtio voi ajautua omassa suvereenissa kelluvassaan valuutassa maksukyvyttömäksi. Mistään velkakriisistä ei siis voi olla kyse.
Toisessa kohdassa Galbraith (26:50) puhuu velkakriisistä, viitaten vieraassa valuutassa velkaantuneisiin valtioihin, jotka todella voivat ajautua maksukyvyttömiksi. Tällöin tosiaankin velkojen uudelleenjärjestely ja jopa anteeksiantaminen voivat tulla kyseeseen ja näin onkin esimerkiksi joidenkin Etelä-Amerikan maiden osalta tehty.
Kumpi hyppii pahemmin, minä vai tuo ohjelma? :) Siinä sekoitettiin aika huolella asioita keskenään.
Eli Galbraith ilmeisesti viittasi ekassa kohtaa yhdysvaltoihin, no nehän periaatteessa voi velkaantua dollareissa minkä haluavat. Ohjelmassa vedettiin vaan suora viiva suomeen, kuvattiin ristiin paikallisia työttömiä joita valtio kurittaa olemalla ottamatta velkaa. Vai koko eeuutako siinä kurmootettiin? Jäi vähän epäselväksi koko ohjelman idea. Tarvii katsoa uudestaan jos ymmärtäiskin jotain.
 
Ylipäätään. Ollaan niin jotain koulukuntaa ja yritetään sovittaa maailma siihen omaan teoriaan. Kaikki muut tuomitaan harhaoppina. Homma muistuttaa pahemman kerran uskontoa.
 
Tuossa oli aika mielenkiintoinen artikkeli toimittajalta:
Voi meitä toimittajia

Tehdessäni juttua MOT: Sailaksen kuuliaiset lapset katselin ja kuuntelin Yleisradion arkistosta suuren määrän valtiosihteeri Raimo Sailaksen haastatteluja. Lisäksi luin ison läjän lehtijuttuja, joissa raportoitiin Sailaksen linjauksista.

Sitten häpesin.

Sailas on vienyt meitä toimittajia vuosikaudet kuin litran mittaa. Hänen huolensa valtion menojen kasvusta on mennyt katsojille ja lukijoille ilman minkäänlaista suodatusta.

Valtiontalous on kaikille meille niin tärkeä asia, että jos jostain tarvittaisiin kriittistä journalismia, niin siitä.

Niin sähköisissä kuin printtiviestimissä Sailas "kertoo", "toteaa", "pohtii" tai "vaatii". Hyvin harvoin hän "väittää" mitään. Näinkin yksinkertaisella teonsanan (verbin) valinnalla voi hienovaraisesti välittää katsojalle ja lukijalle sen, miten kyseiseen lausuntoon tulee suhtautua.

Sailasta on vähän vaikea syyllistää siitä, että hän on saanut tärkeäksi kokemansa viestin läpi julkisuudessa. Me toimittajat voisimme kyllä skarpata.

Toimittajien suurimpia ongelmia on, että me uskomme usein vain yhtä totuutta kerrallaan. Tuo totuus on milloin kestävyysvaje, milloin taas kilpailukyvyn rapautuminen.

MOT yritti selvittää viranomaisten avulla, miten ja milloin kestävyysvaje tuli suomalaiseen keskusteluun. Valtiovarainministeriön mukaan termi tuli Suomeen Euroopan unionista. EU-komission asiakirjoissa termi (englanniksi sustainability gap in public finances) esiintyi ensimmäisen kerran syksyllä 2003.

Suomalaisten lehtien arkistoista vanhimmat viittaukset kestävyysvajeeseen löytyvät syyskuulta 2006 – ja yllätys, yllätys, termiä käytti Raimo Sailas puhuessaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan seminaarissa.

Kestävyysvaje on loistava verbaalinen lyömäase: eihän kukaan voi olla kestämättömän vajeen puolella. Kestävyysvaje onkin kuulunut suomalaisen median kestosuosikkeihin, ja vain harva on pysähtynyt pohtimaan, mitä termin takana on.
...
http://blogit.yle.fi/mot/voi-meita-toimittajia
 
Tuo on yleismaailmallinen ilmiö - median huomion saa se, joka kehtaa väittää varmuudella ja kovin sanoin. Siksi kai suurimman äänenpainon ovatkin saaneet nuo uusklassiset, jotka voivat oman teoriakehikkonsa puitteissa olla harvinaisen yksimielisiä kaikesta: -mitään ei kannata tehdä, markkinat hoitavat. Siinä käännetään kelloa n. 100 vuotta taaksepäin ja onko ihme, että suuren laman virheet toistetaan taas ympäri maailman? Se on vaan niin vakuuttavaa, kun puhutaan vakavasti vaikeista päätöksistä. Viime lamasta jäi paha rakenteellinen työttömyys kouraan, eiköhän tästäkin kunhan aletaan tosissaan leikkelemään :)
 
Heh ;)

Toi oli kyllä ihan pätevä dokkari. Kyllä Vartiainen sai NAIRU:nsa sinne väliin ujutettua, mutta onneksi perään oli lyöty Wrayn ja Galbraithin perustelut siitä miksi tietyn työttömyysasteen (6-10 prosentin tai jopa 50) ylläpitäminen on niin sekopäinen idea. Vartiainen tosin vaikutti tässä dokkarissa jopa vähän täyspäisemmältä kuin mihin on totuttu Sailaksen kanssa.

Suora linkki Areenaan:
http://areena.yle.fi/tv/1765894

Katsoin itsekin tuon ja olen samaa mieltä D.Yatesin kanssa. Aika tylsää vasuripropagandaa tuo oli. Paras kohta oli se, kun Sailas sanoi, että veroja ei oikein käytännössä voi enää kiristää ja sitten tuo jompikumpi proffa selitti miten rikkaita voidaan vielä verottaa enemmän ja perusteli sitä oikeudenmukaisuudella ja vastuunkannolla. En näe mitä pätevyyttä tuossa oikein on. Toinen huvittava kohta oli se, missä Sailas sanoi valtionbudjetissa olevan turhaa jota voisi hyvin leikata ja sitten leikattiin Kataiseen joka sanoi, että koko budjetti on tärkeä. Tuon jälkeen lopetin dokkarin katsomisen.
 
Pantzar oli hyvä ja Vartiainenkin aika lailla samoilla jäljillä - joskin selvästi pyrki sanankäänteillään pitämään yllä tiettyä 'neutraalisuutta' suhteessa esim. tuohon Sailaksen linjaan. Ei kannata SIC vastaisuudessakaan availla noita dokkareita, tai selailla maailman talousproffien blogeja, sillä vasuripropaganda suorastaan hyökyy silmille sieltä ;)
 
Kumpi hyppii pahemmin, minä vai tuo ohjelma? :) Siinä sekoitettiin aika huolella asioita keskenään.
Eli Galbraith ilmeisesti viittasi ekassa kohtaa yhdysvaltoihin, no nehän periaatteessa voi velkaantua dollareissa minkä haluavat. Ohjelmassa vedettiin vaan suora viiva suomeen, kuvattiin ristiin paikallisia työttömiä joita valtio kurittaa olemalla ottamatta velkaa. Vai koko eeuutako siinä kurmootettiin? Jäi vähän epäselväksi koko ohjelman idea. Tarvii katsoa uudestaan jos ymmärtäiskin jotain.

Kyllähän siinä koko EU/EMU-kritiikin kohteena oli. Galbraithan totesi lopuksi, että eurokriisi tulisi ratkaista koko EU:n tasolla eikä yrittämällä kurittaa yksittäisiä EMU-maita takaisin "vastuullisiksi".

Se on kyllä ihan totta, että tuossa ei avattu Yhdysvaltain ja eurojärjestelmän välisiä eroja. Yksittäiset EMU-maat ovat kuin Yhdysvaltain osavaltioita ja EU/EMU:lla ei ole omaa Treasuryaan eikä EKP:n mandaatissa ole kirjattuna täystyöllisyyttä samaan tapaan kuin FED:n mandaattiin jne jne...

BTW, arvatkaapa kuka on kirjannut tuon täystyöllisyyten pyrkimisen vaatimuksen FED:n toimintaa sääntelevään lakiin Yhdysvalloissa? Juurikin tuo ohjelmassa esiintyvä James Galbraith (mainitsee itse asian allaolevassa videossa). :D

Nuo MOT:ssa nähdyt haastattelut on kaikesta päätellen toteutettu samassa yhteydessä kuin Galbraith ja Wray olivat Suomessa. Postasin tuossa hieman aiemmin heidän omat esityksensä aiheen tiimoilta:
 
Ahaa, kuvio alkaa selkeytyä. Eli on saatu jenkeiltä haastattelut joissa kritisoivat EU:n tapaa hoitaa kriisiä (jenkit itse kun hoitavat omaa talouttaan niin mallikkaasti). Sitten toimittaja tekee kaikkensa kohdistaakseen tuon kritiikin Sailaksen ajatuksiin Suomen talouden hoitamisesta. Ja heruteltiin työttömien kohtaloilla. Perin tarkoitushakuista ja rumaa journalismia, eikö noilla ole mitään ammattietiikkaa?

Kysyn vain että meilläkö ei tosiaan ole mitään huolta ottaa lisää velkaa?
Työttömyyttä pitäisi saada pienemmäksi, sen sanomiseen ei nobelistia tarvi. Mitä siis valtion pitäisi tehdä jotta tämä toteutuu? Perustetaan uusia valtion virkoja työttömille?
 
Ahaa, kuvio alkaa selkeytyä. Eli on saatu jenkeiltä haastattelut joissa kritisoivat EU:n tapaa hoitaa kriisiä (jenkit itse kun hoitavat omaa talouttaan niin mallikkaasti). Sitten toimittaja tekee kaikkensa kohdistaakseen tuon kritiikin Sailaksen ajatuksiin Suomen talouden hoitamisesta. Ja heruteltiin työttömien kohtaloilla. Perin tarkoitushakuista ja rumaa journalismia, eikö noilla ole mitään ammattietiikkaa?

Paremmin se jenkkilän taloudenhoito on silti mennyt kuin täällä Euroopassa. Esimerkiksi Espanjan kriisi muistuttaa tietyllä tapaa jenkkilää: valtava asuntomarkkinakupla puhkesi kun yksityisen sektorin velka ylitti 300 prosenttia bruttokansantuotteesta. Erona vaan se, että jenkeissä julkinen sektori on jossain määrin paikannut pudotusta kulutuskysynnässä eikä yleinen työttömyysaste ole 25 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 50 prosenttia kuten Espanjassa.

Espanja
012212krugman2-blog480.jpg

Yhdysvallat
012212krugman1-blog480.jpg
 
Pantzar oli hyvä ja Vartiainenkin aika lailla samoilla jäljillä - joskin selvästi pyrki sanankäänteillään pitämään yllä tiettyä 'neutraalisuutta' suhteessa esim. tuohon Sailaksen linjaan. Ei kannata SIC vastaisuudessakaan availla noita dokkareita, tai selailla maailman talousproffien blogeja, sillä vasuripropaganda suorastaan hyökyy silmille sieltä ;)

Kyllä minä mielelläni tutustun vastakkaisiin näkemyksiin. Välillä narrisonfordilla ja sulla tulee ihan järkeenkäypääkin juttua. Tuo dokkari oli nyt vain huono :)
 
Paremmin se jenkkilän taloudenhoito on silti mennyt kuin täällä Euroopassa. Esimerkiksi Espanjan kriisi muistuttaa tietyllä tapaa jenkkilää:

Jaa että jenkkilä on hyvää etelä-eurooppalaista tasoa? :)
En nyt malta olla vertaamatta Saksaan, onko parempi vai huonompi kuin usa? Jännästi kuitenkin taloutta tiukemmin hoitaneiden rahat kelpaa sitten kun lainaa huolettomammin ottaneita pitäisi pelastella.

No joo, harvassa on ne maat joissa ei ole hillitöntä kiinteistökuplaa. Ketä nyt sitten voikaan pitää vastuussa tuosta 2000-luvun rahoitusmarkkinoiden hullaantumisesta... euroa on toki helppo syyttää espanjan kohdalla.
 
Jenkit ovat ikävä kyllä hoitaneet kaiken sähläyksen(1) ohella taloutensa tällä kertaa paremmin kuin Eurooppa, mutta se johtuu vain siitä, että osavaltiot saavat liittovaltiolta tukea(2). Aleneva verokertymä yhtäällä voidaan tasapainottaa tulonsiirroilla, jolloin ei synny asymmetrisiä kriisejä. Pankkien kaatuminen ei myöskään kaada osavaltion taloutta siellä, vaikka FDIC takaakin talletukset tiettyyn pisteeseen, samasta syystä. EU ei tällaista tee joten jokainen maa on vastuussa omista kansainvälisesti koheltavista pankeistaan. Paha kyllä kriisin pitkittyessä (johtuu devalvaation mahdottomuudesta euroalueella) myös alunperin hyvät pankit ja taloudet alkavat horjua. Ei pitäisikään sekoittaa tätä rakenteelliseen vikaan vaan kyse on Suomessakin edelleen enimmäkseen businesssyklistä. Kyllähän se pikkuhiljaa muuttuu rakenteelliseksi, koska suuret euromaat eivät halua tehdä paljon mitään asian edistämiseksi. Mutta rakenteellinen vika ei ole se syy vaan seuraus.

Velkataso ei ole vielä paha ja sille rahalle on tuottavaa käyttöä kyllä. Itse järjestäisin pk-seudun siten, että yksittäinen kunta ei saisi vapaamatkustella kaavoittamalla ok-tontteja autokansalle, vaan pyrkisin saamaan tilaa parille miljoonalle muuttajalle pitkällä tähtäyksellä (muutama kymmenen vuotta). Näin pieni kansa ei oikein voi asua näin levällään, se on kallista. Jos tai kun sellaista hallintoa ei saada kasaan, Helsingistä miljoonakaupunki nykyisillä rajoilla ja tietullit Espoon rajalle :> Suuret työmarkkinat pienillä etäisyyksillä - skaalaetuja. Toki parempi julkinen liikenne pitää kehittää siinä samassa, mutta se on toisaalta itsensä takaisin maksava projekti: tiivis yhdyskunta, paljon käyttäjiä julkisille, paljon julkisia vuoroja ja reittejä - nopeampi ja halvempi liikenne.

(1) Hallinto tietää mitä pitäisi tehdä karkeasti ottaen, mutta republikaanit pystyvät jarruttamaan. Niille tärkeintä on matalat verot, ja etenkin hyvätuloisille. Jos pitää tasapainottaa, se tapahtuu leikkaamalla eläkkeitä, Medicarea tai koulutusta
(2) Liittovaltio joutuu tukemaan suhteettomasti enemmän republikaanienemmistöisiä osavaltioita, joten (1) on aika pitkälti omiin jalkoihin ampumista. Koeta siinä sitten soveltaa rationaalisia odotuksia tommoseen jengiin ;)
 
Omaan silmään paistaa tässä keskustelussa se, että vaikka Wray ja Gailbraith ym postkeynesiläiset(?) talousteoriat ovat paljon lähempänä todellisuutta kuin klassikkojen mallit, niin tältä suljetaan silmät ihan vain sen takia, että joku narrisoni on vähän punasävytteinen ja julkisella sektorilla on merkittävän pelaajan rooli. Ottakaa Sic, D. Yates co. poliittiset kantanne vähäksi aikaa sivummalle ja ottakaa selvää asioista ja oletuksista, joita esimerkiksi valtion velkaantumisen, inflaation ja keskuspankkitoiminnan takana ovat.
 
Mulla ei ole tässä asiassa mitään puoluekantaa, sillä minusta kaikki puolueet soutavat yhdessä tuumin tätä venettä kohti putousta, EK:n ja AY-liikkeen pitäessä perää. Myönnän hövelisti, etten näitä teorioita tunne kovinkaan hyvin, mutta en ole myöskään huomannut taloustieteilijöiden ruuvaavan niitä mihinkään suuntaan, vaikka julkinen sektori Euroopassa ja yksityinen sektori koko maailmassa ovat mullistuneet täysin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Jonkun pikkuisen Suomen kohdalla ei ole hyvin pian ole enää mitään maan ikiomaa yksityistä sektoria, joka suhdanteiden mukana pumppaisi sinikäyränä ylös ja alas nätisti talousteorioiden mukaan - täällä joko on menestyviä firmoja tai sitten ei ole, oli suhdanne mikä tahansa.

Kreikan kriisi on hoidettu päin helvettiä EU-maiden toimesta, mutta kriisin lähtökohdalle kannattaa uhrata ajatus: kilpailukyvytön yksityinen sektori, jota pönkitettiin julkisella velkaantumisella suhdanteesta riippumatta kunnes lainaraha alkoi käydä liian kalliiksi. En näe tässä mitään muuta eroa Suomeen kuin aikataulun - Kreikka on meitä vuosikymmenen, pari edellä. Niin kauan kun täällä valtio näkee voitollisen yritystoiminnan vain suorana verotulojen lähteenä ja työntekijät saman vain mahdollisuutena nostaa omaa seuraavan kuukauden liksaansa, tämä yhteiskunta tulee hyppäämään alas ihan samalta jyrkänteeltä alas kuin Kreikkakin.
 
Mulla ei ole tässä asiassa mitään puoluekantaa, sillä minusta kaikki puolueet soutavat yhdessä tuumin tätä venettä kohti putousta, EK:n ja AY-liikkeen pitäessä perää.
Ei tarvitse puoluekirjaa kantaa, mutta kummiskin jonkinlaista irrottautumista niistä omista uskomuksista - ihan vain sen tarkistamiseksi, ettei niiden taakse jää katsomatta objektiivisesti. Suomessa puolueet ovat kyllä todella samanlaisia minustakin, pienillä eroilla toki.
Myönnän hövelisti, etten näitä teorioita tunne kovinkaan hyvin, mutta en ole myöskään huomannut taloustieteilijöiden ruuvaavan niitä mihinkään suuntaan, vaikka julkinen sektori Euroopassa ja yksityinen sektori koko maailmassa ovat mullistuneet täysin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Sitten ei minusta pidäkään ottaa kantaa asioihin, joista ei tiedä. Voit toki puolestani analysoida suomalaisen teknologiateollisuuden laatua, kun siitä tiedät. Siis mitä teorioita olisi pitänyt ruuvata ja mihin suuntaan? Ennemminkin yhteinen valuuttaunionimme on ruuvattu aivan päin helvettiä jo perustamisestaan lähtien vastoin talousteorioita. Valtavirran taloustieteenä näyttää mediassa olevan klassinen, johon on sekoitettu jotain kotitalousekonomiaa, vaikka toisen ''koulukunnan'' saralla on tuloksia, tutkimuksia ja empiirisesti päteviä teorioita tehty. Osaksi näen syynä median yksipuolisen otannan ''asiantuntijoiden'' näkemyksissä, mutta myös tutkijoiden laiskuuden esiintyä julkisuudessa. Suomen talouspoliittinen keskustelu on enneminkin monologia eri henkilöiden suusta. Ja tavalliseen pulliaiseen uppoaa helposti vyönkiristysten perusteluksi se, ''etteihän naapurin huushollikaan voi jättää asuntolainaansa maksamatta, vaan sitten on jätettävä Thaimaan-matka välistä''.

Kreikan kriisi on hoidettu päin helvettiä EU-maiden toimesta, mutta kriisin lähtökohdalle kannattaa uhrata ajatus: kilpailukyvytön yksityinen sektori, jota pönkitettiin julkisella velkaantumisella suhdanteesta riippumatta kunnes lainaraha alkoi käydä liian kalliiksi. En näe tässä mitään muuta eroa Suomeen kuin aikataulun - Kreikka on meitä vuosikymmenen, pari edellä. Niin kauan kun täällä valtio näkee voitollisen yritystoiminnan vain suorana verotulojen lähteenä ja työntekijät saman vain mahdollisuutena nostaa omaa seuraavan kuukauden liksaansa, tämä yhteiskunta tulee hyppäämään alas ihan samalta jyrkänteeltä alas kuin Kreikkakin.
Kreikka tosiaan pystyi elämään pitkään velaksi vieraassa valuutassa, mikä ei kenenkään mielestä ole kannattavaa pitkässä juoksussa. Matalat korot johtuivat yhteisvaluutasta ja tietysti kreikkalaisten tilastojen vääristelystä.

Mikään ei silti vain muuta sitä asiaa, että kysynnän ja rahavirtojen vähentymisestä johtuvaa taantumaa ei tulla korjaamaan leikkaamalla lisää rahavirtoja. No, miten niitä rahavirtoja saataisiin? Ottamalla velkaa; investoimalla ja kuluttamalla. Yksityistä sektoria ei tähän voi pakottaa, koska sen tuotto-odotukset ovat huonot ja velat on maksettava erääntyessä. Valtio taas ei voi tahtomattaan ajatua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan, minkä takia valtion olisi tehtävä alijäämäisiä budjetteja, jotta yksityinen puoli uskaltaisi investoida. Ts. valtion alijäämä tarkoittaa joko yksityisen tai ulkomaan sektorin ylijäämää. Minusta (ja ihan oikeasti, monen muunkin) mielestä valtion budjetit pitäisi tehdä kulloisenkin suhdanteen mukaan, jotta työllisyys saataisiin pidettyä korkeana ja inflaatio siedettävänä. Nyt taktiikkana näyttää olevan sisäinen devalvaatio ja kaikkien pyrkimys ylijäämäiseen julkiseen budjettiin ja vaihtotaseeseen. Katsotaan, miten käy.
 
Yksityistä sektoria ei voi pakottaa investoimaan mutta eikö sitä voisi edes yrittää innostaa investoimaan ?

Suomessa tehdyt päätökset ei kyllä mitenkään innosta investointeihin. Julkisen sektorin pitää tukea kysyntää ja investointeja kun yksityinen sektori yskii mutta eikö ole tyhmää nollasummapeliä että tulonsiirroilla (alv korotus, palkkaverojen korotukset) siirretään koko ajan yksityisen sektorin kulutus mahdollisuuksia julkiselle ?

Aina törmätään lauseeseen vieraassa valuutassa velkaantuminen. Ymmärränkö oikein että kaikkien julkisen sektorin kasvun puolustajien mielestä suomen tulisi erota Eu:sta ja ottaa oma valuutta ? Toki jos niin tai näin niin sitten noin, mutta tällä hetkellä elämme tätä eu todellisuutta ja valtion velkaantumista ja julkisen sektorin kulutuksen lisääntymistä tässä todellisuudessa vastustan.
 
Back
Ylös Bottom